Aisti
Aisti on eliön keino havainnoida ympäristöään erilaisten ärsykkeiden avulla.[1] Kuhunkin aistiin liittyy sille ominainen aistinelin.
Ihmisen aistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmisen viisi perusaistia ovat makuaisti, hajuaisti, näköaisti, kuuloaisti ja tuntoaisti.[2]
Ihmisen aistien kokonaismäärä voidaan määritellä eri tavoin. Esimerkiksi tuntoaistin alueella on erittäin monta erilaista vastaanotinta eli reseptoria, jolloin vaikkapa kutituksen aistiminen sisältää vaikeita määrittelykysymyksiä. Näiden lisäksi on perinteisen määritelmän ulkopuolelle jääviä aisteja ovat lämpötila-aisti, kipuaisti, tasapainoaisti ja sisätuntemusaisti. Määritelmä vaihtelee, mutta yhden tavan mukaan tuntoaisti voidaan jakaa kosketus-, värinä- lämpö- kylmä- kipu- asento- ja paineaistiin. Näin ollen se sisällyttäisi myös lämpötila-aistin ja kipuaistin. Määritelmät kuitenkin vaihtelevat. Esimerkiksi. nälkä yms. on sisätuntemus. Näitä aisteja ilmenee myös pinnallisilla limakalvoilla. Ihon aistien reseptoreita ovat vapaat hermopäätteet ja pääte-elimet, jotka esimerkiksi reagoivat erikseen paineeseen ja värinään. Normaalisti kehittyvän lapsen aistit integroituvat toimimaan hyvin yhdessä ja ihmisen havainto itsestään ja ympäristöstään koostuu monien aistien antamaan kokonaiskuvaan (ns. sensorinen integraatio).
Kuudennesta aistista puhuttaessa tarkoitetaan vaistoa tai muuta paranormaaliksi luokiteltavaa aistimistoimintaa, kuten kykyä tietää asioita ennakolta. Tällaisia aisteja ei ole tieteellisesti pystytty todentamaan.
Ihmisen kykyä aistia muuta sähkömagneettista säteilyä kuin valoa ja lämpösäteilyä on myös tutkittu, mutta todisteita tällaisesta sähköyliherkkyydestä ei ole saatu. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan sähköyliherkkien oireet ovat varmasti todellisia, mutta niiden yhteyttä sähkömagneettiseen säteilyyn ei ole voitu osoittaa.[3]
Eläinten aistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eläinkunnassa muilla eläimillä esiintyy aisteja, joita ihmisellä ei ole. Esimerkiksi hait paikantavat saaliitaan niiden elintoiminnoillaan lähettämien heikkojen sähköimpulssien perusteella. Myös nokkaeläimillä on sähköaisti. Linnuilla on todettu olevan magneettiaisti, jonka avulla ne suunnistavat maan magneettikentässä. Lepakot taas käyttävät lähettämiensä äänien kaikumiseen perustuvaa kaikuluotausta ympäristön esineiden havainnointiin ja saaliiden löytämiseen. Kaloilla on kylkiviiva-aisti, jolla aistitaan ympäristön värähtelyjä, petokalat käyttävät aistia saalistukseen ja saaliskalat suojautumiseen petokaloilta. Joillakin käärmeillä, esimerkiksi kalkkarokäärmeillä on infrapuna-aisti.[4]
Monilla eläimillä aistit ovat tarkempia kuin ihmisellä tai ne toimivat eri osassa valon tai äänen spektriä kuin ihmisen aistit. Koiria käytetään monissa tehtävissä niiden erinomaisen hajuaistin takia.
Keinotekoinen aistiminen ja havaitseminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konehavainnolla tarkoitetaan tietokonejärjestelmän kykyä tulkita tietoja samalla tavalla kuin ihminen käyttää aistejaan vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.[5][6]
Aistien käsittely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aistienkäsittely on prosessi, joka organisoi ja erottaa omasta kehosta ja ympäristöstä tulevat aistimukset toisistaan, minkä ansiosta kehoa voidaan käyttää tehokkaasti ympäristössä.[7][8] Tarkemmin sanottuna siihen liittyy se, miten aivot käsittelevät useiden aistimismodaliteettien,[9]
Jo jonkin aikaa on ajateltu, että eri aistien antamia tietoja käsitellään aivojen eri alueilla. Näiden erikoistuneiden aivoalueiden sisäistä ja välistä yhteyttä kutsutaan toiminnalliseksi integraatioksi.[10][11]
Aistien käsittelyn häiriö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sensorisen prosessoinnin häiriö (SPD, aiemmin tunnettu nimellä Sensory Integration Dysfunction) on tila, jossa moniaistista syötettä ei käsitellä asianmukaisesti, jotta ympäristön vaatimuksiin voitaisiin reagoida asianmukaisesti. Aistien käsittelyn häiriö esiintyy monilla henkilöillä, joilla on dyspraksia, autismin kirjon häiriö ja tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö.[12][13] Ihmiset, joilla on SPD, voivat käsitellä puutteellisesti visuaalisia, auditiivisia, haju- (haju), maku- (maku), tunto- (kosketus), vestibulaarisia (tasapaino), proprioseptiivisia (kehotietoisuus) ja interoseptiivisia (kehon sisäiset aistit) aistiärsykkeitä.[14][15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ "Aisti" Kielitoimiston sanakirjasta Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 9.7.2017.
- ↑ Aistit ovat portti maailmaan Yle Koulu_TV. 2012. Viitattu 9.7.2017.
- ↑ Sähköyliherkkyys ei ole sairaus Suomessa Yle. 2012. Viitattu 9.7.2017.
- ↑ Michael Land: Senses Encyclopedia Britannica. Viitattu 9.7.2017.
- ↑ Enhancing Machine Perception: The Role Of Locative Sensing In Automation www.robinwaite.com. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Machine Perception www.mv3marketing.com. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ What is Sensory Integration? www.sensoryintegrationeducation.com. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Sensory processing, coordination and attachment beaconhouse.org.uk. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ The Neural Basis of Multisensory Integration in the Midbrain: Its Organization and Maturation www.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Multisensory spatial interactions: a window onto functional integration in the human brain www.cell.com. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Consistency and functional specialization in the default mode brain network www.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Sensory Processing Disorder and Its Effect on Children's Skills and Development in Autism Disorders, Attention Deficit Hyperactivity Disorder and Learning Disabilities: A Review Article journals.sbmu.ac.ir. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Sensory Processing Disorder www.savoiz.com. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ What is Sensory Processing Disorder (SPD)? playitforwardtherapy.net. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ "Out-of-Sync" Primer (Sensory Processing Disorder) ageoflightinnovations.com. Viitattu 28.8.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Opettajalle: Aistit Yle Oppiminen 2015
- OpetusTV, biologia: Aistit