Fiinu Autio

Josefiina (Fiinu) Autio, o. s. Elviö (31. lokakuuta 1888 Suursaari – 1. heinäkuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen elokuva-alan puvustonhoitaja, puvustaja ja avustajaroolien esittäjä.

Fiinu Autio toimi puvustonhoitajana, puvustajana ja avustajaroolien esittäjänä 1936–1937 Suomi-Filmissä ja 1937–1962 Suomen Filmiteollisuudessa. Suomi-Filmissä Autio oli puvustonhoitajana jännityselokuvassa VMV 6 (1936) ja avustajanrooleissa elokuvissa Juurakon Hulda (1937) ja Niskavuoren naiset (1938). Suomen Filmiteollisuudessa Autio oli puvustonhoitajana tai puvustajana kymmenissä elokuvissa. Hän oli avustajana noin kolmessakymmenssä elokuvassa, hänen avustajanrooleistaan tunnetuimpia olivat 1950-luvulla valmistuneiden Puupää-elokuvien Sunkreenska, rouva Huopanen, Mari-täti, Amalia-täti ja Matilda-täti. Fiinu Autio oli cameoroolissa elokuvassa Pikku pelimannista viulun kuninkaaksi (1949) ja hän esitti verhojen ompelijaa musiikkielokuvassa Vain laulajapoikia (1951). Viimeinen avustajarooli Autiolla oli 1962 valmistuneessa elokuvassa ”Ei se mitään!” sanoi Eemeli, jossa hän esitti kihlajaisvierasta. Fiinu Autio kuoli samana vuonna 73-vuotiaana.

Aiheesta muualla

• Joanna Weckman : Buren ja Fiinun jalanjäljissä – Pukusuunnittelijana elokuvaproduktiossa, Elokuvatajun artikkelisarja