Fasis (kaupunki)
| Fasis | |
|---|---|
| Φᾶσις | |
| Sijainti | |
  Fasis |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Georgia |
| Paikkakunta | Poti, Samegrelo ja Zemo Svaneti |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso |
600/500-luku eaa. tai myöhemmin – |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kolkhis |
| Aiheesta muualla | |
Fasis (m.kreik. Φᾶσις, Fāsis, lat. Phasis) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kolkhiissa Mustanmeren itärannikolla nykyisen Georgian alueella.[1][2][3] Kaupungin tarkkaa sijaintia ei tunneta varmuudella, mutta se sijoitetaan nykyisen Potin kaupungin lähelle.[4][5][6]
Fasis oli alun perin kreikkalainen siirtokunta, joka perustivat miletoslaiset mahdollisesti 500-luvulla eaa. Kaupungista kerrotaan lukuisissa antiikin ja varhaiskeskiajan lähteissä, sekä kreikkalaisessa mytologiassa, jossa se esiintyy argonauttien matkan päämääränä näiden etsiessä kultaista taljaa. Fasis oli olemassa edelleen roomalaisella kaudella ja varhaiskeskiajalla.[1][2][6]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fasiin kaupunki oli itäisin Pontoksen eli Mustanmeren rannikon kaupungeista. Se sijaitsi Fasis (nyk. Rioni) -joen etelärannalla lähellä sen suuta. Kaupunki oli rakennettu tasangolle joen, meren ja järven väliin. Kaupunkia ympäröivä maa oli erittäin hedelmällistä ja runsasmetsäistä, ja siellä harjoitettiin merkittävää vientikauppaa.[2]
Kaupunki sijoitetaan antiikin aikaisten kuvausten perusteella nykyisen Potin lähelle, ja sen arvellaan sijainneen nykykaupungin itäpuolella olevan Paliastomi-järven paikalla.[6][7] Ilmeisesti Strabonin kuvailema järvi, johon Fasis rajautui, on peittänyt kaupungin tai suuren osan siitä alleen. Myös Agathias viittaa kaupungin läheiseen järveen, joka on tunnistettu Paliastomi-järveksi. 1700-luvun georgialaisen oppineen prinssi Vakhuštin teokset ovat tästä samaa mieltä: Vakhuštin mukaan ”Potin eteläpuolella, meren lähellä, on suuri Paliastomi-järvi. Kanava yhdistää sen mereen. Laivat tulevat sen kautta ja laskevat ankkurinsa levätäkseen järvellä. [...] Sanotaan, että täällä oli aikoinaan kaupunki, joka on nykyisin veden alla.”[7]
Useita kysymyksiä kaupungin tarkasta sijaintipaikasta ja sen raunioiden tunnistuksesta on kuitenkin jäänyt edelleen epäselväksi, pääosin vuosisatoja kestäneiden geomorfologisten muutosten vuoksi. Kosteikkoalueiden läpi virtaavan Rionin kulku on joen alajuoksulla hyvin altis muutoksille.[7][8]
Fasiin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta.[1] Samalla rannikolla pohjoiseen ja pohjoisluoteeseen sijaitsivat Gyenos, Dioskuris ja Pityus, ja etelään ja lounaaseen Apsaros ja Trapezus.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen ja varhaishistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fasis oli alun perin miletoslaisten perustama kauppa-asema.[2][9] Joskus kaupungin perustaminen on ajoitettu arkaaiselle kaudelle 600-luvun eaa. lopulle tai 500-luvun eaa. alkuun[6] ja joskus taas selvästi myöhemmäksi.[1] Perustajaksi mainitaan miletoslainen Themistagoras.[1] Pseudo-Skylaks mainitsee Fasiin kreikalaisena poliksena ja Hippokrates emporionina eli kauppa-asemana.[1][10] Kaupungin väestö koostui osaksi kreikkalaisista ja osaksi seudun ei-kreikkalaisesta kolkhislaisesta väestöstä, joka hellenisoitui ajan kuluessa. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Fasianos (Φασιανός).[1]
Muinaisen Fasiin ja nykyisen Potin nimet liittyvät oletettavasti toisiinsa, mutta tutkijat eivät ole yksimielisiä niiden etymologiasta. Nimi Fasis esiintyy ensimmäisen kerran Hesiodoksen teoksessa Jumalten synty noin vuonna 700 eaa. joen eikä kaupungin nimenä. Kaupunki sai oletettavasti nimensä joelta,[11] vaikka joskus joen sanotaan saaneen nimensä kaupungilta ja olleen alkuperäiseltä nimeltään Arkturos.[2][12] Sen jälkeen kun Erich Diehl ehdotti ensimmäisenä vuonna 1938 nimelle ei-kreikkalaista alkuperää ja väitti sen olevan peräisin paikallisesta vesialueen nimestä, sen alkuperälle on annettu useita eri selityksiä. Se on liitetty esimerkiksi georgian–zanin sanaan *Poti, svanin sanaan *Pasid ja jopa seemiläisten kielten sanaan, joka tarkoittaa ”kultaista jokea”.[11]
Fasis näyttää olleen keskeinen osa kauppareittiä Intiasta Mustallemerelle, josta antiikin kirjailijat Strabon ja Plinius vanhempi kertovat. Kyseinen reitti oli Silkkitien Mustallemerelle päättynyt haara.[3][6][13] Kaupunki esiintyy kauppamatkojen kuvauksissa 400-luvulta eaa. lähtien.[1] Kaupunki löi ilmeisesti omaa hopearahaa 400-luvulta 200-luvulle eaa.[1] Kreikkalaisessa mytologiassa Fasis esiintyy argonauttien matkan päämääränä näiden etsiessä kultaista taljaa.[6]
Hellenistiseltä kaudelta keskiajalle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmannen Mithridateen sodan aikana Fasis siirtyi roomalaisten haltuun. Siellä roomalainen komentaja Pompeius kohtasi legaatti Serviliuksen, Mustanmeren laivastonsa komentajan, siirryttyään Iberiasta Kolkhiihin vuonna 65 eaa.[14]
Fasis oli edelleen olemassa Ammianus Marcellinuksen aikana 300-luvulla jaa. linnoituksena, jossa oli 400 miehen varuskunta.[2][15] Sen jälkeen kun alue kääntyi kristinuskoon, Fasiissa oli kreikkalainen hiippakunta. Itä-Rooman ja sassanidien Persian välillä käydyn Lazican sodan aikana (540–562) iranilaiset joukot tekivät epäonnistuneen hyökkäyksen Fasiihin. Fasiin piispa Kyyros nousi Aleksandrian patriarkaksi noin vuonna vuosien 630.[16] Kaupunki vaikuttaa peittyneen ajan kuluessa jokisuiston liettymisen ja merenpinnan nousun seurauksena, ja lakanneen olemasta viimeistään 900-luvulla.[6]
Kaupungin ja joen nimi on säilynyt edelleen länsimaisissa kielissä fasaanien nimessä, sillä näitä lintuja sanotaan tuodun Eurooppaan Fasiin seudulta jo antiikin aikana.[2][17]
Tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fasiin kaupungin etsinnällä on pitkä historia. Ranskalainen matkailija Jean Chardin, joka kävi Georgiassa 1670-luvulla, yritti turhaan löytää todisteita muinaiskreikkalaisesta kaupungista Rionin suulta. Ensimmäisen tieteellisen tunnistusyrityksen teki antiikin ja bysanttilaisen kirjallisuuden analyysin sekä oman kenttätutkimuksensa perusteella sveitsiläinen Frédéric Dubois de Montpéreux, joka matkusti alueella vuosina 1831–1834.[18]
Dubois'n keskeinen päätelmä, josta nykytutkimus on yhtä mieltä, oli se, että paikan geomorfologisten muutosten vuoksi Fasista tulisi etsiä nykyajan Potin itäpuolelta ja että muinainen kaupunki sijaitsi eri aikoina eri paikoissa. Dubois'n jälkeen suurin osa tutkijoista on liittänut kreikkalaisen historioitsija Arrianoksen kuvaileman linnoituksen Nadžikhurin raunioihin, joiden nimi tarkoittaa kirjaimellisesti ”entisen linnoituksen paikkaa”. Niitä käytettiin yhtenä tärkeimmistä lähtökohdista tutkimukselle. Kuitenkin siihen mennessä kun georgialaiset tutkijat Otar Lordkipanidze ja Teimuraz Mikeladze aloittivat 1960-luvun alussa täysimittaiset arkeologiset tutkimukset alueella neuvostoviranomaiset olivat jo ehtineet tuhota rauniot lentokentän tieltä vuosina 1959–1960.[18]
Monien vuosien epävarmuuden ja akateemisen debatin jälkeen kaupungin paikka vaikuttaa varmistuneen Paliastomi-järveksi 1900-luvun lopulla tehtyjen vedenalaisten arkeologisten tutkimusten ansiosta.[6][7][8]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vedenalaisen arkeologian tutkimusten perusteella Paliastomi-järven paikalle on ollut kaupunki, joka on ollut olemassa ainakin 300-luvulta eaa. 700-luvulle jaa. Löydöksiin lukeutuu muun muassa keramiikkaa ja rahoja.[6]
Arrianoksen mukaan Fasiksessa oli linnoitteet, jotka oli tehty maavallista, jota oli vahvistettu puisilla torneilla. Roomalaisella kaudella muurit oli tehty tiilistä.[1][3] Antiikin lähteiden mukaan kaupungissa oli Apollon Hegemonille sekä Artemiille tai Rhealle omistetut temppelit.[1][6] Arrianoksen mukaan kaupungissa oli myös paikka, jossa säilytettiin argonauttien Argo-laivan ankkuria[6] (Plinius kertoo saman tarinan Kyzikoksesta).[19]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lordkipanidze, Otar: Phasis: The River and City in Colchis. Franz Steiner Verlag, 2000. ISBN 3515070702 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”711. Phasis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Smith, William: ”Phasis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Arrianos: Mustanmeren periplus 9; Pseudo-Skylaks: Periplus s. 32; Strabon: Geografika XI s. 497, 500; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.10.2, 8.19.4; Pomponius Mela: De situ orbis 1.19; Plinius vanhempi: Naturalis historia 6.4; Zosim. 2.33.
- ↑ Phasis Pleiades. Viitattu 9.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b ”87 G2 Phasis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k Romey, Kristin M.: Sunken City Found Archaeology. November/December 1999. Viitattu 29.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Lordkipanidze 2000, s. 50.
- ↑ a b Barrington Atlas of the Greek and Roman World, s. 1227–1228. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Strabon: Geografika XI s. 498; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Φᾶσις.
- ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus 81; Hippokrates: Ilmoista, vesistä ja paikoista 15.
- ↑ a b Lordkipanidze 2000, s. 11–12.
- ↑ Pseudo-Plutarkhos: Joista (De fluviis) 5: Fasis (engl. käännös); Eustathios Thessalonikelainen: Kommentaari Dionysios Periegeteehen (Commentarii ad Dionysium periegetem) 689.
- ↑ Lordkipanidze 2000, s. 31.
- ↑ Leach, John: Pompey the Great, s. 84. Routledge, 1986. ISBN 0709941277
- ↑ Ammianus Marcellinus: Res gestae 22.8.
- ↑ Sollier, Joseph: Cyrus of Alexandria Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
- ↑ Aristofanes: Akharnalaiset 726; Plinius vanhempi: Naturalis historia 2.39, 44, 10.67; Martialis: Epigrammit 3.57, 16; Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Vitellius 13; Petronius Arbiter: Satyricon 93.
- ↑ a b Lordkipanidze 2000, s. 48.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.23 (engl. käännös).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fasis Wikimedia Commonsissa
