Tämä on lupaava artikkeli.

Turun Palloseura (jalkapallo)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta FC TPS)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

TPS
Koko nimi Turun Palloseura
Lempinimet Tepsi
Perustettu 24. lokakuuta 1922[1]
Kaupunki Turku
Kenttä Kupittaan jalkapallostadion
– kapasiteetti 8 072
Sarja Ykkösliiga
Sarjataso 2.
Värit          
Puheenjohtaja Jouko Peräaho
Päävalmentaja Miika Nuutinen
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Mitalit
SM-kilpailu, Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa 1928, 1939, 1941, 1949, 1968, 1971, 1972, 1975
Hopeaa Hopeaa 1923, 1925, 1926, 1930, 1938, 1944, 1948, 1960, 1984, 1986, 1989
Pronssia Pronssia 1929, 1931, 1957, 1967, 1977, 1987, 1996, 2007, 2009, 2010, 2012
Palloliiton SM
Kultaa Kultaa 1945
Hopeaa Hopeaa 1946
Suomen Cup
Kultaa Kultaa 1991, 1994, 2010
Hopeaa Hopeaa 1965, 1979, 1996, 1997, 2005
Liigacup
Kultaa Kultaa 2012
Hopeaa Hopeaa 2008

Turun Palloseura eli TPS on vuonna 1922 perustettu turkulainen jalkapalloseura, jonka miesten edustusjoukkue pelaa Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösliigassa. Se pelaa kotiottelunsa Kupittaan jalkapallostadionilla, ja seuran tunnusvärit ovat musta ja valkoinen. TPS on pelannut 76 kautta korkeimmalla sarjatasolla SM-sarjassa ja Veikkausliigassa[2].

TPS:n katsotaan kuuluvan Suomen perinteikkäimpien jalkapalloseurojen joukkoon, minkä lisäksi sillä on maine hyvänä kasvattajaseurana.[3] Miesten edustusjoukkue on voittanut Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa, Suomen Cupin kolme kertaa sekä Liigacupin yhden kerran. TPS:n naisten edustusjoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla Kansallisessa liigassa. Sen paras saavutus on vuoden 1978 Suomen-mestaruus.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran perustamisesta 1980-luvulle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ykkösjoukkueeksi 1910-luvulla kohonnut Åbo IFK herätti kateutta kaupungin suomenkielisten jalkapallopiireissä. Lisäksi muut jalkapallojoukkueet, Turun Urheiluliitto ja Turun Riento, olivat urheilun yleisseuroja, joiden jalkapallojaosto joutui nopeasti kahnauksiin seurojensa kanssa. Niinpä heräsi ajatus jalkapallon erikoisseuran perustamisesta, ja Turun Palloseura syntyi vuonna 1922. TPS nousi pian kaupungin ykkösjoukkueeksi. Se selviytyi SM-finaaliin heti toisena toimintavuotenaan 1923 ja saavutti ensimmäisen Suomen-mestaruutensa 1928. TPS:n niin sanottuna ”farmijoukkueena” toimi Arsenal-niminen seura, jonka pelaajat kuitenkin siirtyivät vuonna 1932 Turun Urheiluliiton alaisuuteen. Sen toiminta hiipui 1930-luvun loppuun mennessä.[4] TPS putosi Mestaruussarjasta kauden 1934 päätteeksi, mutta nousi takaisin yhden toiseksi korkeimmalla sarjatasolla vietetyn kauden jälkeen.[5][6]

Turun Urheilupuiston yläkenttä sai nurmipäällysteen vuonna 1934, mikä paransi turkulaisseurojen harjoittelu- ja peliolosuhteita. TPS voitti ensimmäisen sarjamestaruutensa 1939, jolloin se julistettiin talvisotavalmistelujen keskeyttämän kauden voittajaksi. Sodan aikana TPS vankisti asemaansa Suomen ykkösseurana, kun se voitti syksy–kevät-muodossa pelatun kauden 1940–1941 mestaruuden. Tälläkin kerralla sota keskeytti kauden ja TPS julistettiin mestariksi kierros ennen sarjan päätöstä. TPS:n kirkkaimpiin tähtiin kuuluivat Veikko Asikainen, Lauri Lehtinen ja Urho Teräs, jotka olivat myös tärkeä osa Suomen maajoukkuetta. Seuraavan mestaruutensa TPS saavutti vuonna 1945 Palloliiton sisäisessä sarjakilpailussa. Vuoden 1928 mestareista mukana olivat edelleen Lauri Lehtinen ja Ilmari Oksanen.[7]

TPS:n Mestaruussarjaan noussut joukkue kuvattuna Kupittaalla vuonna 1965.

1950-luvulla TPS:n valta-asemaa Turussa horjutti Turun Pyrkivä, joka voitti muun muassa Suomen-mestaruuden vuonna 1954. 1960-luvulla TPS kärsi Suomen Cupin finaalissa tappion uuden nousun kokeneelle Åbo IFK:lle, ja samalla vuosikymmenellä joukkue pelasi hetken alemmalla sarjatasolla. Seura oli kuitenkin Turun suosituin, ja kaudella 1961 TPS keräsi ensimmäisenä suomalaisseurana otteluihinsa kauden aikana yli 50 000 katsojaa erityisesti Matti Sundelinin houkuttelemana. Samalla vuosikymmenellä Turussa oli aloitettu järjestelmällinen junioritoiminta, mikä tuotti tulosta TPS:n vuoden 1968 mestaruuden muodossa.[7] Myös 1970-luvun alussa TPS voitti kahdesti mestaruuden, 1971 ja 1972. Kyseisen joukkueen pelaajista Heikki Suhonen ja Tommy Lindholm ylsivät maajoukkueeseen asti. Viimeisimmän mestaruutensa TPS voitti kaudella 1975, jolloin pääarkkitehti oli valmentaja, entinen maajoukkueluotsi Olavi Laaksonen.[7] Seuraavana syksynä seura voitti Euroopan cupissa maltalaisen Sliema Wanderersin, mutta putosi seuraavalla kierroksella FC Zürichille.[8]

1980-luvun TPS muistetaan erityisesti eurocup-peleistään, ja kauden 1987–88 UEFA Cupissa TPS voitti vieraissa italialaisen Internazionalen Mika Aaltosen maalilla 1–0. Toisessa osaottelussa Kupittaalla milanolaiset kuitenkin ottivat rutiinivoiton pudottaen TPS:n jatkosta.[9] Kaudella 1989 TPS saavutti entisen maalintekijänsä Heikki Suhosen valmentamana SM-hopeaa. Kultakin oli ulottuvilla, mutta päätöskierroksen 0–1-vierastappio FC Kuusysille pudotti turkulaiset toisiksi. 1980-luvulla TPS ei sijoittunut Mestaruussarjassa kertaakaan viidettä sijaa heikommin.[10]

Talousongelmat ja putoaminen pääsarjasta: 1990–2002

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulle tultaessa alkoivat TPS:n talousongelmat. Vaikka TPS:n jalkapallo- ja jääkiekko-osastot oli erotettu toisistaan vuonna 1990, ajautui TPS Jalkapallo konkurssiin 1993. Tilalle vuonna 1994 perustettu Jalkapallo TPS ry otti vastuulleen 4,5 miljoonan markan velat ja sai paikan Jalkapalloliigasta. TPS toimi toimeentulorajalla, eikä se pystynyt vastaamaan maan suurseurojen resursseihin.[11] Vaikka seura voitti ensimmäiset Suomen Cupinsa vuosina 1991 ja 1994, uudessa Veikkausliigassa joukkueen menestys oli heikompaa, ja TPS vajosi keskikastiin. Vuonna 1994 uusi valmentaja Juha Malinen ilmoitti tavoitteekseen nostaa TPS kolmessa vuodessa Suomen mestariksi, mutta parhaaksi sijoitukseksi jäi kauden 1996 kolmas tila.[10] Seura oli joutunut luopumaan suurista tavoitteistaan rahavaikeuksien vuoksi. Samana vuonna 1996 TPS ylsi myös Suomen Cupin finaaliin, jossa se hävisi HJK:lle rangaistuspotkuilla. Sama toistui seuraavan vuoden finaalissa, kun FC Haka voitti turkulaiset jatkoajalla. Ottelu oli päävalmentaja Juha Malisen viimeinen TPS:n peräsimessä.[12]

Vuonna 1990 perustettu turkulaisseura FC Inter, joka oli parhaimmillaan kyennyt haastamaan TPS:n Veikkausliigassa,[10] putosi sarjasta kauden 1997 päätteeksi, mikä vaikutti negatiivisesti TPS:n lipputuloihin. Kaudella 1999 Turussa nähtiin kuitenkin jälleen TPS:n ja FC Interin välisiä paikallisotteluita FC Interin nousun myötä. Kyseisellä kaudella TPS joutui pelaamaan putoamissarjassa, mutta onnistui säilyttämään sarjapaikan.[12]

Vuonna 2000 seuran taustaorganisaatioksi perustettiin FC TPS Turku Oy, mutta joukkue putosi 35 peräkkäisen pääsarjakauden päätteeksi Ykköseen,[11] kun helsinkiläinen Atlantis FC voitti liigakarsinnan sitä vastaan. Ennen kauden alkua seuralla oli ollut vakavia talousongelmia, ja kausi olisi jäänyt pelaamatta ilman Turun Palloseuran jääkiekkojaoston tukea. TPS pelasikin kauden täysin suomalaisella – ja lähes turkulaisella – joukkueella. Visiitti toiseksi korkeimmalla sarjatasolla kesti kaksi kautta.[12]

Paluu Veikkausliigaan: 2003–2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS palasi pääsarjaan vuonna 2003 Mika Laurikaisen valmentamana. Seura luotti tulevilla kausilla omaan juniorityöhönsä, mikä tuotti sijoituksia Veikkausliigan keskikastissa. Kaudella 2006 TPS:ssä teki läpimurron Mika Ääritalo, joka palkittiin vuoden liigatulokkaan tittelillä.[13]

TPS:n jalkapallotoiminnot siirtyivät toukokuussa 2006 pankkiiri Seppo Sairasen johtavalle ryhmälle, jonka tavoitteena oli nostaa TPS Suomen johtavaksi jalkapalloseuraksi. Projektista saatiin osoitus, kun Mixu Paatelainen saapui Skotlannista TPS:n päävalmentajaksi kaudelle 2007. TPS pelasi yleisöystävälliseksi kehuttua jalkapalloa, joka tuotti kolmannen sijan ja samalla seuran ensimmäisen SM-mitalin yhteentoista vuoteen. Kauden jälkeen Paatelainen lähti kuitenkin Skotlantiin Hibernian FC:n valmentajaksi,[13] jolloin Paatelaisen korvasi kaudeksi 2008 suurella kohulla Martti Kuusela.[3] TPS asetettiin ennen kauden alkua yhdeksi mestarisuosikeista, mutta ailahtelevat esitykset ja avainpelaajien loukkaantumiset pudottivat TPS:n sarjan keskiviivan tietämille paikallisvastustaja FC Interin viedessä mestaruuden. Kuusela erotettiin syyskuussa, jolloin joukkuetta valmensi kauden loppuun kakkosvalmentaja John Allen.[13] Ennen kauden alkua joukkue oli kuitenkin yltänyt Liigacupissa hopealle häviten finaalissa FC Interille 0–1.[14]

Kaudeksi 2009 päävalmentajaksi tuli Pasi Rautiainen, joka luotsasi TPS:n takaisin mitalikantaan, pronssille.[3][13] Lisäksi Fulhamista lainattu Wayne Brown palkittiin vuoden liigapelaajana.[13] Rautiainenkaan ei jäänyt Turkuun kautta pidemmäksi aikaa, joten apuvalmentaja, seuraikoniksikin kutsuttu Marko Rajamäki nousi päävalmentajan paikalle. Hänen luotsaamanaan TPS voitti vuoden 2010 Suomen Cupin, kun HJK kaatui finaalissa Mika Ääritalon ja Riku Riskin maaleilla 2–0.[15] Veikkausliigassa joukkue sijoittui jälleen kolmanneksi. Vuoden tulokkaaksi valittiin Roope Riski, liigan parhaaksi maalivahdiksi puolestaan kolmannen kerran urallaan Jukka Lehtovaara.[16] Kaudeksi 2011 TPS koki pahoja menetyksiä, kun lukuisat runkomiehet jättivät joukkueen. Kausi oli TPS:ltä ailahteleva, sillä joukkue vietti koko kauden kärjen takana ja sijoittui lopulta ennakkoveikkauksien mukaisesti viidenneksi.[13]

Vuonna 2012 TPS saavutti historiansa ensimmäisen Liigacupin mestaruuden, kun joukkue voitti finaalissa HJK:n rangaistuspotkuilla.[14] TPS teki kaudelle vain vähän muutoksia. Veikkausliiga-kausi 2012 alkoi joukkueelta ailahtelevasti, mutta tahti parani kesän edetessä, parhaan jakson osuessa elokuun loppuun. Kurssi kääntyi kuitenkin uudelleen, kun Toni Kolehmainen myytiin Norjaan, ja TPS voitti viimeisestä kymmenestä ottelustaan vain neljä. Paluuta pronssikantaan pidettiin kuitenkin tyydyttävänä lopputuloksena.[13]

Kausi 2013 oli TPS:lle pettymys. Joukkuetta pidettiin jopa HJK:n suurimpana haastajana, mutta lopullinen sijoitus oli vasta kahdeksas. Ongelmia oli erityisesti hyökkäyspäässä, ja juhannuksesta alkaneen kolmen kuukauden jakson aikana se voitti 16 ottelusta vain yhden. Seuralla oli myös budjettihuolia, joita pahensi eurocup-pelien päättyminen ensimmäisellä kierroksella luxemburgilaiselle Jeunesse Eschille. Pelaajista kauden valopilkkuja olivat maalivahti Jukka Lehtovaara, puolustajat Jani Tanska ja Jarkko Hurme sekä keskikentän Petteri Pennanen.[13]

Liikettä Veikkausliigan ja Ykkösen välillä: 2014–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TPS:n vierasottelu AC Oulua vastaan kaudella 2015. TPS pelaa keltaisessa kakkosasussaan.

TPS:n 350 000 euron pelaajabudjetti kaudelle 2014 oli selvästi koko Veikkausliigan pienin.[17] Säästöjen seurauksena joukkue olikin liigan suurin putoajakandidaatti, kun nimekkäistä pelaajista useimmat jättivät seuran. Lähtijöihin lukeutui myös päävalmentaja Marko Rajamäki, jonka paikkasi TPS:ää viimeksi kaudella 2003 luotsannut Mika Laurikainen. Nuori joukkue vietti lähes koko liigakauden sarjataulukon hännillä. Loppukesällä TPS heräsi taistelemaan ja ohitti hetkeksi FC Hongan. Kausi päättyi kuitenkin seitsemään peräkkäiseen tappioon, minkä myötä seura putosi lopulta seitsemän pisteen erolla Ykköseen.[13] Suomen Cupissa TPS ylsi kuudennelle kierrokselle.[18] Kauden jälkeen TPS:lle tarjottiin vielä Veikkausliigan lisenssiä, kun MYPAn talousongelmat osoittautuivat odotettua pahemmiksi. TPS jätti lopulta hakematta sarjapaikkaa taloudellisiin ja urheilullisiin syihin vedoten. Seura asetti kuitenkin tavoitteekseen paluun pääsarjaan viimeistään kaudeksi 2017.[19]

TPS sijoittui Ykkösen kaudella 2015 sarjan kolmanneksi ja jäi maalierolla ulos nousukarsinnasta.[20] Joukkue pelasi kotiottelunsa Turun Urheilupuiston yläkentällä, koska sillä ei ollut taloudellisia resursseja jatkaa pelaamista Kupittaan stadionilla.[21]

Ykkösessä seuran talousvaikeudet syvenivät vakaviksi. Noin kolme viikkoa ennen kauden 2016 alkua hallituksen puheenjohtaja Niklas Österlund kertoi, että TPS saattaisi joutua luopumaan sarjapaikastaan, sillä 650 000 euron budjetista puuttui lähes puolet.[22] Pian seura kuitenkin vahvisti valmiutensa kauden aloittamiseen.[23] Huhtikuun ensimmäisenä päivänä TPS käynnisti joukkorahoitusannin, jonka tavoitteena oli kerätä seuralle vähintään 300 000 euroa. Osakeanti päättyi heinäkuussa, ja lopulliseksi summaksi muodostui 315 700 euroa.[24][25]

Kaudella 2016 TPS sijoittui Ykkösessä toiseksi JJK:n jälkeen. Sarjan voitto ja suora nousu jäivät pisteen päähän, joten TPS pelasi kaksiosaisen liigakarsinnan paikallisvastustaja FC Interiä vastaan. Inter kuitenkin voitti otteluparin yhteismaalein 2–0.[5][6] Kauden 2017 päätteeksi TPS nousi takaisin Veikkausliigaan. Sarjanousun varmisti päätöskierroksen 1–1-vierastasapeli FC Hongan kanssa, mikä riitti Ykkösen voittoon kolmen pisteen erolla Honkaan.[26]

TPS:n paluu Veikkausliigaan jäi yhden kauden mittaiseksi, kun kauden 2018 päätteeksi joukkue hävisi kaksiosaisen karsinnan Ykkösen KPV:lle. Otteluparin yhteismaalit olivat 1–1, mutta KPV nousi TPS:n tilalle liigaan vierasmaalisäännön turvin.[27] Samalla TPS:n päävalmentajana viimeiset viisi vuotta toiminut Mika Laurikainen vahvisti jättävänsä seuran.[28]

TPS:n uudeksi päävalmentajaksi Ykkösen kaudelle 2019 valittiin 1+1-vuotisella sopimuksella Tommi Pikkarainen.[29] TPS nousi takaisin Veikkausliigaan, kun se voitti kaksiosaisessa karsinnassa pääsarjajoukkue KPV:n yhteismaalein 3–0.[30]

Päävalmentaja Tommi Pikkarainen erotettiin kauden 2020 alussa, kun TPS oli hävinnyt kaikki neljä otteluaan ja oli sarjassa viimeisenä.[31] Tilalle tuli Jonatan Johansson, jonka puolustusvoittoinen ja taisteleva pelitapa tuotti jonkin verran pisteitä loppukaudesta.[32] Joukkue joutui kuitenkin liigakarsintaan ja putosi takaisin Ykköseen hävittyään vierasmaalisäännöllä KTP:lle.[33]

Ykkösen kaudella 2021 TPS kärsi alkukaudesta maalinteko-ongelmista. Kauden lopussa joukkue hävisi sijoituksen ratkaisseen ottelun Rovaniemen Palloseuralle ja jäi kolmanneksi. Seuraavalle kaudelle 2022 TPS lähti ennakkosuosikkina, ja nimellisesti vahvassa joukkueessa olivat mukana muun muassa keskikenttäpelaaja Kasper Hämäläinen ja maalintekijöiksi kaavaillut Simo Roiha ja Demba Savage. Viimeisestä kahdeksasta ottelusta kerätyt kolme voittoa jättivät sen kuitenkin toiseksi, kun KTP voitti sarjan kolmen pisteen erolla. Toisen sijan myötä TPS oli jälleen liigakarsinnassa, jonka se hävisi niukasti FC Lahdelle yhteismaalein 2–3. Joukkuetta valmensi loppukaudesta Marko Rajamäki, joka korvasi syyskuussa erotetun Jonatan Johanssonin.[34]

TPS:n valmentajaksi kaudelle 2023 palasi Mika Laurikainen, joka oli viimeiset vuodet työskennellyt seuran urheilujohtajana.[34]

Värit ja tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS:n ykköspeliasuun kuuluu mustavalkopystyraidallinen paita, valkoiset housut ja valkoiset sukat.[2] Kakkospeliasu on pääväriltään keltainen ja sen hihat mustat.[3]

Logot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • TPS:n logo vuodesta 2017. TPS:n urheilujaostot olivat aiemmin käyttäneet keskenään hieman erilaisia logoja, mutta vuonna 2017 valittiin käytettäväksi yhteinen logo.[35]
    TPS:n logo vuodesta 2017. TPS:n urheilujaostot olivat aiemmin käyttäneet keskenään hieman erilaisia logoja, mutta vuonna 2017 valittiin käytettäväksi yhteinen logo.[35]
  • TPS:n jalkapallojaoston aiempi logo.[35] ”Pallologosta” on ollut käytössä myös erilaisia variaatioita.[36]
    TPS:n jalkapallojaoston aiempi logo.[35] ”Pallologosta” on ollut käytössä myös erilaisia variaatioita.[36]
  • TPS:n vuosina 1990–2007 käyttämä logo. ”Pallologon” ympärille lisättiin TPS:n jääkiekkojoukkueen toisen peräkkäisen Suomen-mestaruuden jälkeen kultalehvät.[36]
    TPS:n vuosina 1990–2007 käyttämä logo. ”Pallologon” ympärille lisättiin TPS:n jääkiekkojoukkueen toisen peräkkäisen Suomen-mestaruuden jälkeen kultalehvät.[36]

Stadion

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kupittaan jalkapallostadion
Kupittaan jalkapallostadion

TPS palasi onnistuneiden neuvotteluiden myötä pelaamaan kotiottelunsa Kupittaan jalkapallostadionille kaudeksi 2017. Stadionin sponsorinimi on Veritas Stadion.[37]

TPS:n kotiotteluita on pelattu myös pääasiassa yleisurheilukäytössä olevalla Paavo Nurmen stadionilla, jossa joukkue pelasi suurimman osan Ykkösen kauden 2016 kotipeleistään. TPS oli hakenut Turun liikuntalautakunnalta erillistä lupaa pelata kotiottelunsa siellä, koska seura ei taloudellisten kysymysten vuoksi päässyt pelaamisen ehdoista yhteisymmärrykseen Kupittaan stadionin taustayhtiön kanssa.[38] Paavo Nurmen stadionin kapasiteetti on noin 13 000 katsojaa.[39] TPS pelasi siellä myös Veikkausliiga-kauden 2012 ensimmäiset kotiottelunsa, koska Kupittaan stadion oli remontissa. Sitä ennen TPS oli pelannut siellä viimeksi 1990-luvulla.[40] TPS oli hakenut lupaa siirtää kotipelinsä sinne jo kaudeksi 2010. Taustalla olivat silloinkin taloudelliset erimielisyydet, sillä TPS koki FC Interin taustahenkilöiden omistaman stadionin muun muassa perivän liian isoa vuokraa joukkueen kotiotteluista, eikä seura hyötynyt myöskään ottelutapahtumien oheismyynnistä. TPS suunnitteli tuolloin myös omaa stadionia Nummen kaupunginosaan, kylpylähotelli Caribian viereiselle puistotontille.[41]

Kaudella 2015 TPS pelasi kotiottelunsa Turun Urheilupuiston yläkentällä. Seura siirtyi sinne Kupittaan stadionilta, kun se oli edelliskauden päätteeksi pudonnut Veikkausliigasta eikä sillä ollut taloudellisia edellytyksiä jatkaa pelaamista aiemmalla stadionillaan.[21] Kenttä osoittautui kaikilta osin liian alkeelliseksi ympäristöksi järjestää ottelutapahtumia.[38] Yleisöä Yläkentälle voitiin ottaa noin 1 200.[42]

Suosio ja kannattajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun Palloseuran pelaajat kiittävät kannattajiaan Turun derbyn jälkeen huhtikuussa 2018.

TNS Gallup selvitti kesällä 2012 Helsingin Sanomille, kuinka paljon suomalaisia miesten Veikkausliigan ja Ykkösen jalkapalloseuroja kannatetaan. Yhteensä 12 prosenttia niistä, jotka kertoivat kannattavansa jotakin seuraa, ilmoittivat suosikkijoukkueekseen Turun Palloseuran, mikä oli eniten heti HJK:n jälkeen.[43]

TPS:n faneilla on TPS-kannattajat-niminen yhteisö. Sillä ei ole virallista yhteyttä seuran lajien jaostoihin mutta tekee niiden kanssa yhteistyötä pyrkien luomaan ”lajirajat ylittävää seurakulttuuria”. Yhteisö tekee muun muassa matkoja TPS:n vierasotteluihin lajista riippumatta. Ryhmä myös ilmoittaa, ettei se tavoittele taloudellista voittoa.[44] Toinen yhteisö on ollut Sissiryhmä, jonka kohteisiin TPS-jalkapallo kuuluu yhdessä seuran jääkiekko- ja salibandyjoukkueiden kanssa. Jääkiekko oli pitkään ryhmän selkeä ykköskohde, mutta myöhemmin se alkoi panostaa myös jalkapalloon. Kupittaan stadionin O-katsomoon perustettiin kaudella 2007 uusi kannattajasektio. Siellä joukkuetta kannusti enimmillään lähes kaksi sataa kannattajaa tifoin ja soihduin.[45]

Tiikeriklubi on kannattajakerho alle 13-vuotiaille lapsille. Sen tarkoituksena on tarjota lapsille kokemuksia jalkapallosta ja erilaisia jäsenetuja.[46]

Joukkueen maalilaulu on turkulaismuusikko Ressu Redfordin tekemä ja esittämä kappale ”Sydän rinnassa”.[47]

Talous ja organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin vuonna 1999 alkaen FC TPS Turku Oy:lle.[48] Sillä oli huhtikuun 2016 alussa velkaa noin 450 000 euroa.[49] Saman kuukauden ensimmäisenä päivänä FC TPS käynnisti joukkorahoitusannin, jonka tarkoituksena oli kerätä 400 000 euroa käytettäväksi seuran taustayhtiön taseen vahvistamiseksi ja maksuvalmiuden parantamiseksi. Seura pyrki pitämään joukkorahoitusannin avulla toimintansa laadun korkealla sekä kehittämään omaa juniorityötään.[24] Saman kuun aikana TPS sai neuvoteltua osan lainoistaan anteeksi, jolloin velka putosi 50 000 euroon.[50]

FC TPS Turku Oy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus (2022):[51]

  • Jouko Peräaho, puheenjohtaja
  • Olli-Pekka Saario, varapuheenjohtaja
  • Janne Kytölä, toimitusjohtaja
  • Mika Vesa
  • Tommi Suominen
  • Jarmo Kähkönen
  • Raimo Rytö
  • Petteri Niukko

Talouden tunnusluvut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilikausi Sarja Liikevaihto Tulos
2006 Veikkausliiga 1 010 000 € −415 000 €
2007 Veikkausliiga 1 668 000 € −982 000 €
2008 Veikkausliiga 1 705 000 € −1 071 000 €
2009 Veikkausliiga 1 365 000 € −2 175 000 €
2010 Veikkausliiga 1 361 000 € −982 000 €
2011 Veikkausliiga 1 251 000 € 40 000 €
2012 Veikkausliiga 1 316 000 € 160 000 €
2013 Veikkausliiga 1 300 000 € −447 000 €
2014 Veikkausliiga  961 000 € −315 000 €
2015 Ykkönen  596 000 € −128 000 €
2016 Ykkönen  553 000 € −216 000 €
2017 Ykkönen  791 000 € −7 000 €
2018 Veikkausliiga 1 100 000 € −17 700 €
2019 Ykkönen  774 000 € −327 000 €
2020 Veikkausliiga 1 098 000 € 105 000 €
2021 Ykkönen 1 085 000 € −106 000 €
2022 Ykkönen 1 042 000 € −536 000 €
2023 Ykkönen  785 000 € −328 000 €

Lähteet: Finder[48], Kauppalehti[52]

Pelaajat ja valmentajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 17. tammikuuta 2024.[53]

Nro Paikka Pelaaja
5 P Suomi Roope Pakkanen
6 K Suomi Jesper Karlsson
10 H Suomi Riku Riski
12 M Suomi Olli Hakanpää
13 H Nigeria Muhammed Umar Bala
21 K Etelä-Korea Cho Hanjin
23 H Suomi Tuomas Pippola
26 P Suomi Eero Uusitalo
27 H Suomi Veeti Pohtio
28 K Suomi Aapo Boström
29 H Suomi Onni Helén
Nro Paikka Pelaaja
P Suomi Elias Collin
P Suomi Oscar Häggström
P Ghana Baba Mensah
K Suomi Lasse Ikonen
K Suomi Eino-Iivari Pitkälä
K Suomi Niilo Saarikivi
K Suomi Atte Sihvonen

Entiset pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Turun Palloseurassa pelanneista jalkapalloilijoista

Valmentajat ja taustahenkilöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Päävalmentaja: Mika Laurikainen
  • Pelaajavalmentaja: Kasper Hämäläinen
  • Maalivahtivalmentaja: Mikko Känkänen
  • Talenttivalmentaja: Jesse Saarinen
  • Fysiikkavalmentaja: Michael Oliphant
  • Joukkueenjohtaja: Jani Tuomala
  • Joukkueenjohtaja: Tapio Hirvaskari
  • Huoltaja: Tapani Elmeranta
  • Fysioterapeutti: Markus Kemppainen
  • Fysioterapeutti: Marko Grönholm
  • Lääkäri: Jyrki Rauhaniemi

[53]

Entiset päävalmentajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[2]

Muut joukkueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS Akatemia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS Akatemia pelaa kaudella 2023 Länsi-Suomen Kolmosessa.[54]

Naiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Turun Palloseura (naisten jalkapallo)

TPS:n naisten edustusjoukkue pelaa kaudella 2023 Suomen korkeimmalla sarjatasolla Kansallisessa liigassa. Se pelaa kotiottelunsa Urheilupuiston yläkentällä.[55] Joukkueen paras saavutus on vuoden 1978 Suomen-mestaruus.[2] Seuralla on edustusjoukkueen lisäksi myös naisten kakkosjoukkue sekä harrastejoukkue.[56][57]

Juniorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Palloseuralla on junioreita pojissa F- ja tytöissä C-junioreista ylöspäin.[58] TPS on voittanut 14 A-poikien ja neljä B-poikien SM-kultaa.[59]

Muiden juniorijoukkueiden lisäksi seuralla on myös ”sateenkaarijoukkue”, joka on suunnattu yli 13-vuotiaille kehitysvammaisille.[60]

GANT-akatemia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GANT-akatemian tarkoitus on varmistaa lahjakkaimpien TPS-pelaajien kokonaisvaltainen kehittyminen parhaalla mahdollisella valmennuksella ja parhailla mahdollisilla olosuhteilla. Pitkällä tähtäimellä se pyrkii kehittämään pelaajia edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentälle. Oman pelaajakehitysohjelman avulla puolestaan kehitetään edustusjoukkuetta ja sen pelaajarakennetta.[61]

Muu toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Southwest United

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Palloseura vastaa Southwest United (SWU) -nimisen yhteistyöhankkeen rahoituksesta ja koordinoinnista. Kyseessä on lounaissuomalaisten jalkapalloseurojen projekti, jonka keskeisenä tavoitteena on kehittää joukkueiden nuorisotyötä ja vahvistaa joukkueiden toimintaedellytyksiä paikkakunnillaan. Projektin perimmäisenä ideana on yhteistyöpohjan laajentaminen sekä TPS:n tekeminen koko lounaisen Suomen omaksi seuraksi. Yhteistyöseurojen välille on laadittu kasvattajasopimus.[62] Southwest United järjestää muun muassa SWU-treenejä ja talenttileirejä.[63] Erilaisten tapahtumien perusteella nimetään SWU-joukkue, joka osallistuu kansainvälisiin turnauksiin. SWU:n toimintaan kuuluvat myös TPS:n järjestämät seuravierailut, joissa seuran edustusjoukkue saapuu paikkakunnalle harjoituksia varten.[64]

Senioritepsiläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senioritepsiläiset ry. toimii Turun Palloseura ry:n jäsenyhdistyksenä sekä 1950-luvulla perustetun Turun Palloseuran tuki ry:n henkisenä jatkajana. Sen päällimmäisenä tarkoituksena on seniori-ikäisten hyvinvoinnin ja palloilukulttuurin ylläpitäminen sekä seurakulttuurin vaalimisen edistäminen.[65]

Saavutukset ja ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[14][2]

Seuraennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suurin kotiyleisö Veikkausliigassa: 9 089 (vs. FC Inter 2009)
  • Suurin kotiyleisö eurocupissa: 15 000 (vs. FC Internazionale 1987)

[2]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjasijoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun Palloseuran kaudet
Kausi[5][6] Sarja O V T H TM/PM PST Sija Cup-sijoitukset[66][14]
1923 Cup hopeaa
1924 Cup Ei yltänyt välieriin
1925 Cup hopeaa
1926 Cup hopeaa
1927 Cup Ei yltänyt välieriin
1928 Cup mestari
1929 Cup pronssia
1930 Mestaruussarja 7 5 2 0 25–12 12 2. (8)
1931 Mestaruussarja 7 3 2 2 14–13 8 3. (8)
1932 Mestaruussarja 14 6 3 5 37–29 15 4. (8)
1933 Mestaruussarja 14 5 5 4 29–21 15 4. (8)
1934 Mestaruussarja 14 4 2 8 32–49 10 7. (8)
1935 Suomensarja (länsilohko) 6 5 0 1 29–11 10 1. (7)
Suomensarja (karsintasarja) 3 3 0 0 6–2 6 1. (4)
1936 Mestaruussarja 14 7 0 7 30–36 14 6. (8)
1937 Mestaruussarja 14 5 4 5 32–35 14 6. (8)
1938 Mestaruussarja 14 7 2 5 37–25 16 2. (8)
1939 Mestaruussarja 12 9 2 1 38–17 20 1. (8)
1940/41 Mestaruussarja 13 10 1 2 52–16 21 1. (8)
1942 Mestaruussarjaa ei pelattu
1943 Mestaruussarjaa ei pelattu
1943/44 Mestaruussarja 7 4 1 2 27–12 9 2. (8)
1945 Mestaruussarja (SPL) (alkulohko) 5 4 0 1 14–5 8 1. (6)
Mestaruussarja (SPL) (loppuottelu) 1 1 0 0 2–1 1. (2)
SM-cup 5 4 0 1 33–8 välierä (64)
1945/46 Mestaruussarja (SPL) 14 8 2 4 40–22 18 2. (8)
1946/47 Mestaruussarja (SPL) 14 8 1 5 34–22 17 4. (8)
1947/48 Mestaruussarja (SPL) 14 6 3 5 19–23 15 4. (8)
1948 Mestaruussarja 15 11 2 2 37–18 24 2. (16)
1949 Mestaruussarja 22 15 4 3 53–25 34 1. (12)
1950 Mestaruussarja 18 7 3 8 36–37 17 7. (10)
1951 Mestaruussarja 18 7 4 7 41–41 18 6. (10)
1952 Mestaruussarja 18 5 2 11 18–38 12 10. (10)
1953 Suomensarja (länsilohko) 18 8 3 7 35–29 19 4. (10)
1954 Suomensarja (länsilohko) 18 9 2 7 35–33 20 5. (10)
1955 Suomensarja (länsilohko) 18 8 2 8 57–35 18 5. (10)
1956 Suomensarja (länsilohko) 18 14 2 2 66–16 30 1. (10)
1957 Mestaruussarja 18 7 7 4 45–37 21 3. (10)
1958 Mestaruussarja 18 9 2 7 47–34 20 4. (10)
1959 Mestaruussarja 18 6 4 8 50–51 16 6. (10)
1960 Mestaruussarja 22 13 2 7 72–43 28 2. (12)
1961 Mestaruussarja 22 11 2 9 48–49 24 4. (12)
1962 Mestaruussarja 22 8 5 9 43–36 21 8. (12)
1963 Mestaruussarja 22 7 5 10 23–35 19 10. (12)
1964 Suomensarja (länsilohko) 22 16 3 3 51–19 35 2. (12)
1965 Suomensarja (länsilohko) 22 16 2 4 68–19 34 1. (12) Suomen Cup
1966 Mestaruussarja 22 6 9 7 38–40 21 7. (12)
1967 Mestaruussarja 22 13 2 7 51–28 28 3. (12)
1968 Mestaruussarja 22 14 4 4 48–19 32 1. (12)
1969 Mestaruussarja 22 9 4 9 44–40 22 8. (12)
1970 Mestaruussarja 22 9 5 8 35–34 23 7. (12)
1971 Mestaruussarja 26 13 8 5 53–25 34 1. (14)
1972 Mestaruussarja 22 15 1 6 44–19 31 1. (12)
1973 Mestaruussarja 22 5 7 10 23–32 17 9. (12)
1974 Mestaruussarja 22 9 3 10 34–31 21 6. (12)
1975 Mestaruussarja 22 13 6 3 34–18 32 1. (12)
1976 Mestaruussarja 22 7 1 14 30–38 15 10. (12)
1977 Mestaruussarja 22 10 5 7 43–25 25 3. (12)
1978 Mestaruussarja 22 12 2 8 57–29 26 4. (12)
1979 Mestaruussarja (runkosarja) 22 9 5 8 36–27 23 6. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 9 8 12 46–43 26 7. (8) Suomen Cup
1980 Mestaruussarja (runkosarja) 22 12 7 3 38–17 31 2. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 14 10 5 48–29 23 4. (8)
1981 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 6 5 36–22 28 3. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 13 10 6 46–27 22 4. (8)
1982 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 7 4 48–20 29 1. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 14 7 8 64–32 21 4. (8)
1983 Mestaruussarja (runkosarja) 22 13 6 3 51–23 32 1. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 16 8 5 64–32 24 4. (8)
1984 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 7 4 56–31 29 2. (12)
Mestaruussarja (pudotuspelit) 4 1 1 2 9–10 2. (4)
1985 Mestaruussarja (runkosarja) 22 13 3 6 45–22 29 1. (12)
Mestaruussarja (pudotuspelit) 4 1 1 2 3–5 4. (4)
1986 Mestaruussarja 22 12 6 4 35–15 30 2. (12)
1987 Mestaruussarja 22 12 4 6 36–21 28 3. (12)
1988 Mestaruussarja (runkosarja) 22 8 10 4 25–19 26 6. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 27 10 10 7 29–27 30 5. (6)
1989 Mestaruussarja (runkosarja) 22 12 8 2 37–17 32 2. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 27 15 9 3 46–21 39 2. (6)
1990 Veikkausliiga (runkosarja) 22 7 9 6 27–20 23 6. (12)
Veikkausliiga (pudotuspelit) 3 1 0 2 2–5 7. (8)
1991 Veikkausliiga 33 11 10 12 47–56 43 9. (12) Suomen Cup
1992 Veikkausliiga 33 9 8 16 29–45 35 9. (12)
1993 Veikkausliiga (alkusarja) 22 8 4 10 25–26 28 7. (12)
Veikkausliiga (loppusarja) 29 9 5 15 31–39 32 8. (8)
1994 Veikkausliiga 26 9 7 10 38–34 34 8. (14) Suomen Cup
1995 Veikkausliiga 26 10 6 10 33–32 36 6. (14)
1996 Veikkausliiga (alkusarja) 22 11 4 7 31–29 37 3. (12) Suomen Cup
Veikkausliiga (loppusarja) 27 13 5 9 40–35 44 3. (6)
1997 Veikkausliiga 27 10 8 9 43–41 38 4. (10) Suomen Cup
1998 Veikkausliiga 27 8 10 9 25–31 34 6. (10)
1999 Veikkausliiga (alkusarja) 22 7 6 9 27–31 27 9. (12)
Veikkausliiga (karsintasarja) 28 10 9 9 40–34 39 1. (4)
2000 Veikkausliiga 33 7 6 20 30–75 27 11. (12)
Veikkausliiga (liigakarsinta) 2 0 1 1 2–5 2. (2)
2001 Ykkönen (etelälohko) 27 13 8 6 36–15 47 1. (10)
Ykkönen (pudotuspelit) 2 0 1 1 2–5 3. (4)
2002 Ykkönen (pohjoislohko) 16 11 3 2 40–17 36 1. (9)
Ykkönen (karsintalohko) 7 4 2 1 10–9 15 2. (8)
2003 Veikkausliiga 26 8 8 10 30–35 32 9. (14)
2004 Veikkausliiga 26 12 6 8 36–31 42 5. (14)
2005 Veikkausliiga 26 8 6 12 30–35 30 9. (14) Suomen Cup
2006 Veikkausliiga 24 9 4 11 35–38 31 7. (14)
2007 Veikkausliiga 26 13 4 9 43–33 43 3. (14)
2008 Veikkausliiga 26 12 6 8 45–36 42 6. (14) Liigacup
2009 Veikkausliiga 26 13 10 3 46–20 49 3. (14)
2010 Veikkausliiga 26 13 6 7 46–30 45 3. (14) Suomen Cup
2011 Veikkausliiga 33 13 11 9 48–44 50 5. (12)
2012 Veikkausliiga 33 16 6 11 55–33 54 3. (12) Liigacup
2013 Veikkausliiga 33 10 11 12 42–46 41 8. (12)
2014 Veikkausliiga 33 6 6 21 29–60 24 12. (12)
2015 Ykkönen 27 14 7 6 40–18 49 3. (10)
2016 Ykkönen 27 16 3 8 60–38 51 2. (10)
2017 Ykkönen 27 17 7 3 49–14 58 1. (10)
2018 Veikkausliiga 33 7 8 18 37–55 29 11. (12)
2019 Ykkönen 27 16 7 4 45–23 55 2. (10)
2020 Veikkausliiga 22 6 3 13 23–39 21 11. (12)
2021[67] Ykkönen 27 13 8 6 40–25 47 3. (12)
2022 Ykkönen 27 15 7 5 47–23 52 2. (12)
2023 Ykkönen 27 12 5 10 45–37 41 5. (12)
2024 Ykkösliiga 27 12 7 8 40–29 43 4. (10)
Selite
O Ottelut
V Voitot
T Tasapelit
H Häviöt
TM/PM Tehdyt maalit/päästetyt maalit
PST Pisteet

Eurocup-ottelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun Palloseura kansainvälisissä peleissä[68]
  • Q = karsintakierros
  • 1R = ensimmäinen kierros
Kausi Kilpailu Kierros Maa Vastustaja Tulos
1969–1970 Euroopan Cup 1R Tanska KB 0–1, 0–4
1972–1973 Euroopan Cup 1R Itä-Saksa 1. FC Magdeburg 0–6, 1–3
1973–1974 Euroopan Cup 1R Skotlanti Celtic FC 1–6, 0–3
1976–1977 Euroopan Cup 1R Malta Sliema Wanderers FC 1–2, 1–0
2R Sveitsi FC Zürich 0–2, 0–1
1985–1986 UEFA Cup 1R Neuvostoliitto Spartak Moskova 0–1, 1–3
1987–1988 UEFA Cup 1R Itävalta FC Admira Wacker 0–1, 2–0
2R Italia FC Internazionale Milano 1–0, 0–2
1988–1989 UEFA Cup 1R Pohjois-Irlanti Linfield FC 0–0, 1–1
2R Itävalta First Vienna FC 1–2, 1–0
3R Victoria Bucureşti 0–1, 3–2
1990–1991 UEFA Cup 1R Puola GKS Katowice 0–3, 0–1
1992–1993 Cup-voittajien cup 1R Turkki Trabzonspor 0–2, 2–2
1995–1996 Cup-voittajien cup Q Albania KS Teuta Durrës 1–0, 0–3
1997 Intertoto Cup Lohko Ruotsi Halmstads BK 1–6
Lohko Belgia SK Lommel 1–1
Lohko Serbia ja Montenegro Hajduk Kula 1–2
Lohko Norja Kongsvinger IL 2–0
1998 Intertoto Cup 1R Sveitsi FC Sion 0–1, 3–2
2R Venäjä Šinnik Jaroslavl 0–2, 2–3
2008 Intertoto Cup 1R Pohjois-Irlanti Lisburn Distillery FC 3–2, 3–1
2R Tanska Odense BK 1–2, 0–2
2010–2011 Eurooppa-liiga 1Q Wales Port Talbot Town 3–1, 4–0
2Q Belgia Cercle Brugge 1–0, 1–2
2011–2012 Eurooppa-liiga 2Q Belgia KVC Westerlo 0–1, 0–0
2013–2014 Eurooppa-liiga 1Q Luxemburg Jeunesse d'Esch 2–1, 0–2

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kanerva, Juha & Arponen, Antti O. & Heinonen, Markku & Tamminen, Juha & Tikander, Vesa: Jalkapallon pikkujättiläinen (WSOY 2003)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kunniajäsenet - Tepsiläiset (Turun Riennon ja Turun Urheiluliiton jalkapalloilijat perustivat Uuno Mäen johdolla kokonaan uuden seuran, Turun Palloseuran, 24.10.1922.) Tepsilaiset.net. Tepsiläiset ry. Viitattu 6.11.2018.
  2. ↑ a b c d e f g Historia - FC TPS FC TPS. Viitattu 25.4.2023.
  3. ↑ a b c d Veikkausliiga – Seurat (klikkaa listasta TPS --> Esittely) Veikkausliiga.com. Arkistoitu 28.5.2014. Viitattu 26.7.2011. (suomeksi)
  4. ↑ Kanerva et al. 2003, s. 346-347.
  5. ↑ a b c Pietarinen, Heikki: Finland - List of League First Level Tables 17.1.2012. RSSSF. Viitattu 14.7.2012. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Pietarinen, Heikki: Finland - List of League Second Level Tables 28.11.2019. RSSSF. Viitattu 14.2.2020. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Kanerva et al. 2003, s. 347.
  8. ↑ Lounasheimo, Ilmo: Mitä Missä Milloin 1978, s. 476. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1977. ISBN 951-1-04521-0
  9. ↑ Kanerva et al. 2003, s. 347-348.
  10. ↑ a b c Veikkausliigan verkkonäyttely: TPS urheilumuseo.fi. Arkistoitu 8.12.2014. Viitattu 28.7.2011.
  11. ↑ a b Kanerva et al. 2003, s. 348.
  12. ↑ a b c Veikkausliigan verkkonäyttely: TPS (2) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 3.11.2014. Viitattu 28.7.2011.
  13. ↑ a b c d e f g h i Veikkausliigan verkkonäyttely: TPS (3) Urheilumuseo.fi. Arkistoitu 3.11.2014. Viitattu 28.7.2011. (suomeksi)
  14. ↑ a b c d Pietarinen, Heikki: Finland - League Cup Finals 20.10.2011. RSSSF. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
  15. ↑ Veikkausliiga – TPS vei Suomen Cupin Veikkausliiga.com. Viitattu 27.7.2011. (suomeksi)
  16. ↑ Veikkausliigan verkkonäyttely: Tilastot - kauden valinnat proto.urheilumuseo.fi. Arkistoitu 26.2.2014. Viitattu 1.8.2011. (suomeksi)
  17. ↑ HJK:lla ylivoimainen budjetti Kymppipaikka.fi. Viitattu 7.4.2016.
  18. ↑ 6. kierros 2014 Suomen Palloliitto. Arkistoitu 20.4.2016. Viitattu 7.4.2016.
  19. ↑ TPS ei edes yrittänyt Veikkausliigaan - paluu viimeistään 2017 Suomen Palloliitto. Viitattu 7.4.2016.
  20. ↑ 2015 Jalkapallo Suomen Palloliitto. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 7.4.2016.
  21. ↑ a b Neljän tonnin pelit siirsivät TPS:n Urheilupuison yläkentälle 4.12.2014. Turun Sanomat. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 14.2.2016.
  22. ↑ Vesterinen, Maria: TPS:n jalkapallokausi uhkaa jäädä väliin 31.3.2016. Turun Sanomat. Arkistoitu 4.4.2016. Viitattu 7.4.2016.
  23. ↑ TPS jalkapallo vahvisti valmiutensa kauden aloittamiseen 13.4.2016. FC TPS. Viitattu 17.4.2016.
  24. ↑ a b TPS jalkapallon joukkorahoitus alkaa nyt FC TPS. Viitattu 2.4.2016.
  25. ↑ TPS jalkapallo kiittää ja kumartaa! FC TPS. Viitattu 30.10.2016.
  26. ↑ TPS:n nousu Veikkausliigaan varmistui dramaattisten vaiheiden jälkeen – FC Honka karsintaan 21.10.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 21.10.2017.
  27. ↑ Lehtisaari, Matti: Lähes 30 vuoden odotus ohi! KPV nousee Veikkausliigaan Yle Urheilu. 3.11.2018. Viitattu 3.11.2018.
  28. ↑ Naakka, Anna-Maija: Putoaminen Veikkausliigasta otti koville – TPS:n kapteeni pyyhki kyyneleitä: ”En tiedä, jatkuuko ura” Ilta-Sanomat. 3.11.2018. Viitattu 3.11.2018.
  29. ↑ TPS valitsi uudeksi päävalmentajakseen Tommi Pikkarainen Fc.tps.fi. 19.11.2018. FC TPS. Viitattu 19.11.2018.
  30. ↑ Hirvonen, Hinni: Nyt on turkulaisten vuoro juhlia! TPS palaa ensi kaudeksi Veikkausliigaan – kokkolalaisten visiitti pääsarjassa jäi lyhyeksi Yle Urheilu. 27.10.2019. Viitattu 28.10.2019.
  31. ↑ Hirvonen, Juho: Yllätyskäänne! TPS:ltä kova ratkaisu – päävalmentaja Tommi Pikkaraiselle potkut: ”Halusimme jo tässä vaiheessa muutoksia” Suomifutis.com. 24.7.2020. Viitattu 25.4.2023.
  32. ↑ Ykkösen kausiennakko 2021: Luvassa huikean tasainen kausi Byyri.com. 4.5.2021. Viitattu 25.4.2023.
  33. ↑ Laine, Joonas: KTP nousi dramaattisesti Veikkausliigaan viiden vuoden tauon jälkeen – TPS:n pääsarjakauden katkeraa päätöstä leimaavat myös haikeus ja kysymysmerkit tulevasta Yle Urheilu. 14.11.2020. Viitattu 14.8.2021.
  34. ↑ a b Ykkösen kausiennakko 2022: Ennakkosuosikilla todella vahva materiaali Byyri.com. 17.4.2022. Viitattu 25.4.2022.
  35. ↑ a b TPS-organisaatiot yhtenäistävät logonsa. 20.2.2017. TPS Salibandy. Arkistoitu 11.3.2017. Viitattu 2.6.2017.
  36. ↑ a b Ilme uudistunut historian aikana useita kertoja - TPS hctps.fi. Viitattu 16.7.2012.[vanhentunut linkki]
  37. ↑ TPS palaa ensi kaudeksi takaisin Veritas Stadionille 11.11.2016. FCTPS.fi. Viitattu 25.4.2023.
  38. ↑ a b TPS pelaa suurimman osan kotiotteluistaan Paavo Nurmen stadionilla 22.3.2016. FC TPS. Viitattu 25.3.2016.
  39. ↑ Paavo Nurmen stadion Turku.fi. Viitattu 2.4.2016.
  40. ↑ Aurinko saa tehdä töitä Paavo Nurmen stadionilla 14.3.2012. YLE Urheilu. Viitattu 7.8.2012.
  41. ↑ TPS:n stadionhanke aiheuttaa närää Turussa Yle.fi. 13.11.2009. Viitattu 25.4.2023.
  42. ↑ Kupittaan stadionin jättäneen TPS:n ottelutapahtuma on kotikutoinen, mutta ihan toimiva 2.5.2015. YLE Urheilu. Viitattu 14.2.2016.
  43. ↑ Laitila, Johannes: Menestys luo HJK:n suosion. Helsingin Sanomat, 14.7.2012, s. B8.
  44. ↑ TPS-kannattajat, info tps-kannattajat.net. Viitattu 26.7.2011.
  45. ↑ Sissiryhmä, info, historia sissiryhma.com. Arkistoitu 2.5.2012. Viitattu 27.7.2011.
  46. ↑ Tiikeriklubi - FC TPS FC TPS. Viitattu 23.4.2023.
  47. ↑ Ressu Redford pitää kunnostaan huolta 23.5.2014. Länsiväylä. Arkistoitu 10.6.2016. Viitattu 12.4.2016.
  48. ↑ a b Finder: FC TPS Turku Oy, taloustiedot Finder.fi. Viitattu 17.7.2024.
  49. ↑ Hallituksen jäsen Jouko Peräaho selventää TPS:n taloustilannetta sekä joukkorahoitusantia FC TPS. Viitattu 6.4.2016.
  50. ↑ TPS jalkapallon velkasaldo putosi reiluun 50.000 euroon FC TPS. Viitattu 11.4.2016.
  51. ↑ FC TPS Turku Oy julkaisi viime tilikauden tuloksen sekä nimitti uuden hallituksen Fc.tps.fi. 31.5.2022. FC TPS. Viitattu 23.4.2023.
  52. ↑ FC TPS Turku Oy:n tulos nousi voitolliseksi liikevaihdon kohtalaisesta laskusta huolimatta kauppalehti.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.5.2012.
  53. ↑ a b Miehet - Edustus - FC TPS Fc.tps.fi. FC TPS. Viitattu 17.1.2024.
  54. ↑ TPS Akatemia Tulospalvelu.palloliitto.fi. Suomen Palloliitto. Viitattu 23.4.2023.
  55. ↑ TPS Tulospalvelu.palloliitto.fi. Suomen Palloliitto. Viitattu 23.4.2023.
  56. ↑ TPS Juniorijalkapallo ry - Naiset 2 TPS Juniorijalkapallo. Viitattu 11.4.2016.
  57. ↑ TPS Juniorijalkapallo ry Naiset harraste TPS Juniorijalkapallo. Arkistoitu 3.6.2016. Viitattu 11.4.2016.
  58. ↑ TPS Juniorijalkapallo tpsjuniorijalkapallo.fi. Viitattu 17.4.2016.
  59. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland – List of Youth Champions 8.10.2015. RSSSF. Viitattu 30.4.2016.
  60. ↑ Sateenkaari -toiminta TPS Juniorijalkapallo ry. Viitattu 17.4.2016.
  61. ↑ GANT-Akatemia - FC TPS FC TPS. Viitattu 12.4.2016.
  62. ↑ Southwest United – FC TPS fc.tps.fi. Viitattu 12.4.2016.
  63. ↑ SWU-treenit ja talenttileirit FC TPS. Viitattu 17.4.2016.
  64. ↑ SWU-joukkue – FC TPS FC TPS. Viitattu 12.4.2016.
  65. ↑ Senioritepsiläiset- FC TPS FC TPS. Viitattu 12.4.2016.
  66. ↑ Pietarinen, Heikki: Finnish Cup Finals 20.10.2011. RSSSF. Viitattu 21.7.2012. (englanniksi)
  67. ↑ Miesten Ykkönen 2021, Ylempi jatkosarja: Sarjataulukko Palloliitto.fi. Suomen Palloliitto. Viitattu 24.10.2021.
  68. ↑ Ross, James M.: European Cups Archive RSSSF. Viitattu 24.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turun_Palloseura_(jalkapallo)&oldid=22817221”