Mika Aaltonen
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Syntymäaika | 16. marraskuuta 1965 | ||
Syntymäpaikka | Turku, Suomi | ||
Pelipaikka | keskikenttäpelaaja | ||
Pituus | 178 cm | ||
Junioriseurat | |||
1976–1984 | TPS | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1982–1987 | TPS | 75 | (11) |
1988–1989 | Internazionale | 0 | (0) |
1988 | → AC Bellinzona (laina) | 14 | (3) |
1989 | → Bologna (laina) | 3 | (0) |
1989–1990 | Hertha BSC | 12 | (0) |
1990–1993 | TPS | 87 | (7) |
1994 | Hapoel Be'er Sheva | 11 | (0) |
1994 | TPV | 5 | (1) |
Yhteensä | 207 | (22) | |
Maajoukkue | |||
1982 | Suomi U16 | 2 | (0) |
1982–1983 | Suomi U17 | 17 | (2) |
1983 | Suomi U18 | 1 | (0) |
1987 | Suomi U21 | 6 | (0) |
1988–1994 | Suomi | 12 | (0) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Mika A. Aaltonen (s. 16. marraskuuta 1965 Turku) on suomalainen tulevaisuudentutkija ja entinen jalkapalloilija. Hän on ensimmäinen suomalainen, joka on tehnyt sopimuksen Italian Serie A:ssa pelaavan joukkueen kanssa.
Jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aaltonen teki sopimuksen italialaisen Interin kanssa sen jälkeen, kun hän oli tehnyt voittomaalin TPS:n voittaessa Interin UEFA Cupin vierasottelussa 1–0. Interissä hänen pelinsä jäivät kuitenkin yhteen harjoitusotteluun Neuvostoliiton jalkapallomaajoukkuetta vastaan. Inter vuokrasi Aaltosen ensin Sveitsiin AC Bellinzonaan ja sen jälkeen Bologna FC:hen. Hän pelasi vielä kauden Saksan 2. Bundesliigan Hertha Berlinissa ennen paluutaan kotimaahan.
Onnistunut peli maajoukkueessa Israelia vastaan vei Aaltosen vielä kaudeksi Israelin liigaan Hapoel Be'er Shevaan. Pelaajauransa hän päätti pelaamalla vuonna 1994 viisi ottelua Suomen mestaruuden voittaneessa Tampereen Pallo-Veikoissa.[1]
Tiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aaltonen opiskeli pelaamisen ohessa kotimaassa ja ulkomailla. Lopetettuaan uransa hän väitteli kauppatieteiden tohtoriksi Turun kauppakorkeakoulusta. Aaltonen on Aalto-yliopiston dosentti ja London School of Economicsin vanhempi tutkija. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, muun muassa Robustness (2010).[2]
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen mestaruus 1994
- Suomen Cup 1991
- Nuorten maajoukkueen paras pelaaja 1987
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jalkapallon Pikkujättiläinen (WSOY, 2003). ISBN 951-0-27037-7.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006, s. 15. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5
- ↑ Miia Savaspuro: Aaltosen kaukoputki. Kauppalehti Optio, 10.5.2012, nro 9, s. 24.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aaltosen haastattelu Ylen Taustapeilissä (Arkistoitu – Internet Archive)