Eveliina Särkelä
.jpg)
Maria Eveliina Särkelä (10. tammikuuta 1847 Vaasa – 8. helmikuuta 1939 Helsinki) oli Alina Forsmanin ohella yksi Suomen ensimmäisiä naiskuvanveistäjiä. Hän toimi myöhemmin valokuvaajana ja piirustuksenopettajana, koska kuvanveisto ei tarjonnut riittävää elantoa.[1] [2]
Eveliina Särkelän vanhemmat olivat tunnettu turkulainen kelloseppä Antti Särkelä (1804–1873) ja Elisabet Kerola (1812–1883). Hän muutti Pohjanmaalta Turkuun 1860 ja opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa R. W. Ekmanin ja Walter Runebergin johdolla vuosina 1864–1866 ja 1873. Hän jatkoi vielä taideopintoja August Saabyen johdolla Kööpenhaminassa vuosina 1873–1874 ja 1876–1878. Särkelä opiskeli myös muutaman kuukauden ajan Berliinissä ja Pietarissa.[1][2]
Särkelä toimi itsenäisenä kuvanveistäjänä ja piirustuksen opettajana 1870-, 1880- ja 1890-luvuilla muun muassa Helsingissä, Porissa, Turussa ja Vaasassa. Hänellä oli jonkin aikaa Helsingissä omaa ateljee ja Porissa hän piti omaa piirustuskoulua. Särkelä joutui taloudellisista syistä tekemään useita muoto- ja medaljonkikuvia, jotka jäivät kuvien tilaajien haltuun. Särkelä joutui luopumaan kuvanveistäjän urasta suhteellisen aikaisin ja hän asui sitten pääasiassa sisarensa ja lankonsa, merikapteeni Hidenin perheessä. Viimeiset kolmekymmentä vuotta elämästään Särkelä vietti vanhainkodissa Helsingissä opetusministeriön myöntämän eläkkeen turvin.[1][2]
Särkelä joutui varojen puutteen takia käyttämään useissa teoksissaan materiaalina savea tai kipsiä, joten monet teoksista eivät ole säilyneet. Särkelä teki rintakuvat Emil Nervanderista ja turkulaisesta apteekkari Stenbergistä sekä muotokuvan muun muassa Victor Westerholmista. Hän teki myös monia kansallisromanttisia Kalevala-aiheisia teoksia, esimerkiksi Kullervo tynnyrin päällikkö.[3][4][1][2]
Veistoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Emil Nervanderin, Kaarlo Bergbomin, Kaarola Avellanin, Alma Fohströmin, Hortense Synnerbergin, Bruno Holmin ja B. O. Schaumanin rintakuvat
- Koivu ja tähti, aihe Topeliuksen samannimisestä sadusta
- Lemminkäisen äiti tähystelee poikaansa, kipsiveistos
- Väinämöinen kanteleineen, Särkelä teki veistoksen talvella 1885 kauppaneuvos Antti Ahlströmille Noormarkkuun, veistos tuhoutui Suomen sisällissodan aikana 1918
- Mansikkatyttö, pidetty Särkelän parhaimpana teoksena, sijaitsee Ateneumin taidemuseon kokoelmissa [1]
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- II palkinto dukaattikilpailussa 1879
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kuvanveistäjätär Eveliina Särkelä kuollut, Helsingin Sanomat, 09.02.1939, nro 38, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Kuvanveistäjä Eveliina Särkelä, Aamulehti, 09.02.1939, nro 38, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Eveliina Särkelän veistoksia etsitään Turun Sanomat. 3.11.2005. Arkistoitu 17.4.2018. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Kuka kukin oli Wikisource.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Konttinen, Riitta: ”Särkelä, Eveliina (1847–1939)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 537–539. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Särkelä, Eveliina hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Suomen ensimmäinen kuvanveistäjätär, Suomen Kuvalehti, 16.01.1932, nro 3, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
