Euroopan sosiaalirahasto

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on Euroopan unionin tärkein jäsenvaltioiden työllisyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista koheesiota edistävä rahoitusväline. ESR:n menot ovat noin 10 prosenttia EU:n kokonaistalousarviosta.

ESR on yksi EU:n rakennerahastoista, joiden avulla pyritään parantamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja taloudellista hyvinvointia kaikilla unionin alueilla. Rakennerahastot ovat tulonjakoon liittyviä rahoitusvälineitä, jotka edistävät yhteenkuuluvuutta Euroopassa keskittämällä varainkäyttöä heikosti kehittyneille alueille. ESR:n erityistavoitteena on luoda EU:hun enemmän ja entistä parempia työpaikkoja. Se on mukana rahoittamassa kansallisia, alueellisia ja paikallisia hankkeita, jotka parantavat työllisyyden tasoa, työpaikkojen laatua ja työmarkkinoille pääsyä EU:n jäsenvaltioissa ja niiden alueilla.

Historia

Euroopan sosiaalirahasto perustettiin Rooman sopimuksella vuonna 1957. Se on vanhin rakennerahastoista. Koska ESR on aina pitänyt tavoitteenaan työllisyyden parantamista, se on joutunut vuosien mittaan mukauttamaan toimintatapojaan voidakseen vastata ajan tuomiin haasteisiin. Heti sotien jälkeen ESR keskittyi huolehtimaan työntekijöiden muuttoliikkeestä Euroopassa, ja myöhemmin painopiste siirtyi nuorten ja huonosti koulutettujen työttömyyden torjuntaan. Nykyisellä rahoituskaudella 2007–2013 ESR:n rahoituksen avulla tuetaan henkilöitä, joilla on erityisiä vaikeuksia löytää työtä, esimerkiksi naisia, nuoria, ikääntyneitä työntekijöitä, maahanmuuttajia ja vammaisia. Sen lisäksi ESR:n avulla autetaan yrityksiä ja työntekijöitä mukautumaan muutoksiin. Tämän vuoksi ESR tukee innovaatiota työpaikoilla, elinikäistä oppimista ja työntekijöiden liikkuvuutta.

ESR:n asema EU:n toiminnassa ja strategioissa

Euroopan unionin yhdistävänä strategiana on Lissabonin strategia. Sen tavoitteena on tehdä Euroopasta vuoteen 2010 mennessä maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja, lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä huolehtimaan ympäristöstä. Lissabonin strategian tavoitteissa hahmotellaan ESR:n painopisteet.

Monet EU:n rahoitus- ja ohjausvälineet tukevat Lissabonin toimintasuunnitelmaa. Yksi näistä välineistä on koheesiopolitiikka, jonka tavoitteena on pienentää EU:n alueiden välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroja. Tämän saavuttamiseksi se käyttää EU:n talousarviosta saatavia rahoituslähteitä (rakennerahastoja), muun muassa ESR:ää, heikosti kehittyneiden alueiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseen.

Globalisaatio ja väestön ikääntyminen pakottavat kohentamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä. Euroopan työllisyysstrategia tarjoaa EU:n jäsenvaltioille yhteistyöpuitteet, joissa sovitaan yhteisistä painopisteistä ja päämääristä työllisyyden alalla. Yhteisten painopisteiden käsittelyä varten hyväksytään työllisyyden suuntaviivat ja kukin jäsenvaltio laatii niiden perusteella kansalliset uudistusohjelmat. Jäsenvaltiot käyttävät ESR:n rahoitusta kansallisiin uudistusohjelmiinsa ja kansallisiin strategisiin viitekehyksiinsä, joissa määritellään jäsenvaltion tärkeimmät painopisteet EU:n rakennerahastoista saatavalle rahoitukselle.

Myös Euroopan sosiaalinen toimintaohjelma vaikuttaa ESR:n varainkäytön painopisteiden määrittelyyn. Sosiaalisen toimintaohjelman avulla pyritään ajanmukaistamaan "Euroopan sosiaalista mallia" uudistamalla työmarkkinoita ja sosiaaliturvajärjestelmiä niin, että työntekijät ja yritykset voivat hyötyä kansainvälisen kilpailun, teknisen kehityksen ja muuttuneiden väestömallien luomista mahdollisuuksista ja suojella samalla yhteiskunnan vähäosaisia. ESR:n hankkeisiin vaikuttaa myös käsite flexicurity, joustoturva. Joustoturva eli työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen voidaan määritellä poliittiseksi strategiaksi, jolla edistetään toisaalta työmarkkinoiden joustavuutta, työorganisaatioita ja työmarkkinasuhteita sekä toisaalta työllisyys- ja sosiaaliturvaa. Termi joustoturva merkitsee uutta lähestymistapaa työllisyyteen: koko eliniän olisi tehtävä työtä, mutta ei enää yhdessä työpaikassa entisajan malliin. Näin pyritään kannustamaan työntekijöitä ottamaan vastuu työurastaan panostamalla elinikäiseen oppimiseen ja sopeutumalla muutoksiin ja liikkuvuuteen.

ESR: Strategian määrittely

ESR:ää hallinnoidaan seitsenvuotisten ohjelmakausien avulla. ESR:n strategiasta ja budjetista neuvottelevat Euroopan unionin jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio. Strategia määrittelee ESR:n rahoituksen tavoitteet, jotka ovat osin tai kokonaan yhteisiä muiden rakennerahastojen kanssa. ESR:n nykyisen rahoituskauden tavoitteet ovat:

Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoite: Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä ja houkuttelevuutta investointikohteena.

Lähentymistavoite: Elvytetään kasvua ja työllisyyttä heikosti kehittyneillä alueilla. Tämä tavoite saa yli 80 prosenttia ESR:n kokonaisrahoituksesta.

Strategiassa määritellään myös laajoja toimintalinjoja eli toimia, joita tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen ja jotka ovat rahoituskelpoisia.

Miten ESR:n rahoitusta jaetaan

ESR-rahoituksen määrä vaihtelee alueittain niiden suhteellisen varakkuuden mukaan. EU-alueet jaetaan näihin kahteen eri tavoitteeseen ja neljään tukikelpoisuusluokkaan vertaamalla niiden asukaskohtaista bruttokansantuotetta (BKT) yhteisön (EU:n 25:n tai 15:n jäsenvaltion) keskiarvoon.

Lähentymistavoitteen piiriin kuuluvat:

• lähentymisalueet: henkeä kohti laskettu BKT on alle 75 prosenttia EU-25:n keskiarvosta
• phasing out -alueet: henkeä kohti laskettu BKT on yli 75 prosenttia EU-25:n keskiarvosta, mutta alle 75 prosenttia EU-15:n keskiarvosta

Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen piiriin kuuluvat:

• phasing in -alueet: henkeä kohti laskettu BKT on alle 75 prosenttia EU-15:n keskiarvosta (kaudella 2000–2006), mutta yli 75 prosenttia EU-15:n keskiarvosta (kaudella 2007–2013)
• kilpailukyky- ja työllisyysalueet: kaikki muut EU-alueet.

ESR:n osarahoitus voi lähentymisalueilla nousta 85 prosenttiin kokonaiskustannuksista. Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden alueilla tavallisempaa on 50 prosentin osarahoitus. Vauraimmissa jäsenvaltioissa ja paremmin toimeentulevilla alueilla ESR:n rahoitus täydentää jo aloitettuja kansallisia työllisyyshankkeita, kun taas köyhemmissä jäsenvaltioissa ESR:n rahoitus voi olla työllisyyteen liittyvien hankkeiden pääasiallinen rahoituslähde. Kartasta näkyvät tukikelpoiset alueet ESR:n nykyisellä ohjelmakaudella (2007–2013).

Miten ESR pannaan täytäntöön

Strategiasta päätetään EU:n tasolla, mutta ESR:n rahoituksen täytäntöönpano on EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden vastuulla. Kun strategiasta ja talousarviokohdennuksista on sovittu, päätetään yhteisestä toimintamallista. Jäsenvaltiot ja niiden alueet laativat seitsenvuotiset toimenpideohjelmat Euroopan komission kanssa. Toimenpideohjelmissa kuvataan rahoitusta saavat toiminta-alueet, jotka voivat olla maantieteellisiä tai aihekohtaisia.

Jäsenvaltiot nimittävät ESR:n hallinnointiin kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat hankkeiden valinnasta, varojen maksamisesta sekä hankkeiden edistymisen ja tulosten arvioinnista. Lisäksi nimitetään sertifiointi- ja tarkastusviranomaiset, jotka valvovat menoja ja varmistavat, että ne ovat ESR-asetuksen mukaisia.

ESR-hankkeet

ESR pannaan paikan päällä täytäntöön hankkeiden avulla, joiden käynnistäjät tai toteuttajat voivat olla monenlaisia niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin organisaatioita, kuten kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, koulutuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoisjärjestöjä sekä työmarkkinaosapuolia, esimerkiksi ammattiliittoja ja työpaikkaneuvostoja, toimialajärjestöjä ja ammattiyhdistyksiä ja yksittäisiä yrityksiä.

ESR:n hankkeilla on erilaisia edunsaajia, esimerkiksi yksittäisiä työntekijöitä, ryhmiä, toimialoja, ammattiliittoja, julkishallinnon aloja tai yksittäisiä yrityksiä. Erityisenä kohderyhmänä ovat heikossa asemassa olevat ihmiset, joilla on erityisiä vaikeuksia saada työtä tai selviytyä työssään, kuten pitkäaikaistyöttömät ja naiset. Tästä on osoituksena, että ESR-hankkeilla autetaan joka vuosi arviolta yhdeksää miljoonaa ihmistä, jotka kuuluvat heikossa asemassa olevaan ryhmään.

Euroopan sosiaalirahasto 2007–2013

ESR:n nykyinen ohjelmakausi kestää vuodesta 2007 vuoteen 2013, ja sen tunnuslauseena on "Investointeja ihmisiin". ESR investoi tällä kaudella noin 75 miljardia euroa eli lähes 10 prosenttia EU:n talousarviosta työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Rahoitusta annetaan kuuteen erityiseen painopistealueeseen:

• inhimillisen pääoman kehittäminen (34 prosenttia kokonaisrahoituksesta)
• työelämään pääsyn ja työpaikkojen jatkuvuuden parantaminen (30%)
• työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen (18%)
• heikossa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantaminen (14%)
• instituutioiden valmiuksien lisääminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla (3%)
• työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien uudistuksien käynnistäminen (1%)

Varojen jakautuminen vaihtelee alueittain paikallisten ja alueellisten painopisteiden mukaan. Jokaista kuutta painopistettä voidaan soveltaa niin lähentymistavoitteeseen kuin alueelliseen kilpailu- ja työllisyystavoitteeseenkin. Lähentymisalueiden painopiste on kuitenkin tavallisesti inhimillisen pääoman kehittämistavoitteessa.

ESR:n varojen jakautuminen jäsenvaltioittain vuosina 2007–2013 esitetään taulukossa 2. ESR:n tulonjakoluonne tulee esiin taulukossa 3, jossa esitetään asukaskohtainen varainkäyttö jäsenvaltioissa.

Aiheesta muualla

• Euroopan komission sosiaali- yms. asiat
• Euroopan sosiaalirahaston www-sivut
• EU:n ESR-lainsäädäntöä^{[vanhentunut linkki]}