Eugène Mage
Eugène-Abdon Mage (30. heinäkuuta 1837 Pariisi – 19. joulukuuta 1869 haaksirikossa[1]) oli ranskalainen sotilas ja tutkimusmatkailija.
Mage syntyi yksityiskoulun rehtorin perheeseen. Hän kävi armeijan laivastokoulun, purjehti Kap Hornin kautta Uuteen-Kaledoniaan ja osallistui Krimin sodan aikana Suomenlahden saartoon. 18-vuotiaana aliluutnanttina Mage lähetettiin Ranskan Länsi-Afrikan laivastoasemalle. Hän palveli kapteenina Senegalin ja Casamancen jokilaivoilla ja osallistui sotatoimiin kuvernööri Louis Faidherben alaisuudessa.[1]
Magen ensimmäiset tutkimusretket suuntautuivat vuosina 1859–1860 Mauritanian Tagantin alueelle ja vuonna 1860 Gouinan putouksille. Kuvernööri Faidherbe lähetti hänet vuonna 1863 diplomaattiselle tutkimusmatkalle tukulorivaltakunnan hallitsijan Umar Tallin luokse Ségouun. Magen mukana oli ranskalainen lääkäri Louis Quintin ja kymmenen alkuasukassotilasta. Tavoitteena oli solmia ystävyys- ja kauppasopimus, joka sallisi linnoitettujen kauppa-asemien perustamisen Senegalin yläjuoksulta Nigerjoelle sekä ranskalaisten vapaan liikkumisen tukulorivaltakunnassa.[1]
Luutnantti Magen retkikunta lähti Saint-Louisista lokakuussa 1863 ja saavutti Médinen linnoituksen kuukautta myöhemmin. He jatkoivat Gouinan kautta Bafoulabéen, josta heidät ohjattiin Koundianin linnoitukseen. Magen tarkoituksena oli edetä Mungo Parkin kulkemaa reittiä Bamakoon, mutta tukulorit saattoivat heidät Kitasta Kaartan kautta Nigerjoelle Nyaminaan. Retkikunta saapui veneellä Ségouun helmikuussa 1864.[1]
Ségoussa Mage tapasi Umar Tallin sijaisekseen jättämän Ahmadun. Vastaanotto oli ystävällinen, mutta Umar oli sotimassa jossakin Macinan ja Timbuktun välillä, ja Magen käskettiin odottaa. Retkikunta vietti Ségoussa 26 kuukautta ennen kuin tieto Umarin kuolemasta varmistui ja valtakunnan olot vakiintuivat. Tänä aikana Mage ja Quintin tutustuivat maahan ja sen ihmisiin, oppivat fulania ja osallistuivat Ahmadun sotaretkiin bambaroita vastaan. Ahmadu valitsi heille vaimot, joista yksi synnytti Magelle tyttären.[1]
Isänsä vallan perinyt Ahmadu allekirjoitti maaliskuussa 1866 ystävyys- ja kauppasopimuksen, joka ei tosin antanut ranskalaisille mitään erioikeuksia. Magen retkikunta lähti toukokuussa tukulorien saattamana paluumatkalle Kaartan läpi ja saapui Saint-Louisiin runsaan kuukauden kuluttua. Ahmadun kanssa solmitun sopimuksen lisäksi matkan tuloksena syntyi joukko karttoja sekä tarkka käsitys tukulorivaltakunnan poliittisesta tilanteesta, voimavaroista ja kaupankäynnistä. Ranskalaiset saivat kokemusta rauhanomaisesta yhteistyöstä tukulorien kanssa, mutta samalla heille paljastui sotien tuhoaman maan sekasorto ja köyhyys.[1]
Palattuaan Ranskaan Mage työskenteli armeijan karttalaitoksessa ja julkaisi matkakertomuksensa Voyage dans le Soudan occidental (1868). Hän toimi sen jälkeen sotalaivojen komentajana, sai ylennyksen fregattikapteeniksi ja kuoli korvetti Gorgonen haaksirikossa Pierres Noiresin majakan luona Ouessantin vesialueella. Magen suunnittelema uusi tutkimusmatka Nigerjoelle jäi siten toteutumatta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Voyage dans le Soudan occidental (ranskaksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
