Ethel Catherwood
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Ethel Catherwood | |||
Maa: Kanada | |||
Naisten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Amsterdam 1928 | korkeushyppy |
Ethel Mary Catherwood (28. huhtikuuta 1908 – 26. syyskuuta 1987) oli kanadalainen yleisurheilija, korkeushypyn olympiavoittaja Amsterdamissa 1928.
Catherwood syntyi Haldimandin piirikunnassa, Ontariossa, mutta kasvoi Saskatoonissa, Saskatchewanissa. Hän menestyi monissa urheilulajeissa, yleisurheilun lisäksi baseballissa ja koripallossa. Saskatoonin kaupungin mestaruuskilpailuissa 1926 hän sivusi Kanadan ennätystä korkeushypyssä ja myöhemmin samana vuonna hän rikkoi maailmanennätyksen.
Vuonna 1928 Catherwood osallistui Amsterdamin olympialaisiin, joissa naisten yleisurheilu oli ensi kertaa ohjelmassa. Hän oli ehtinyt menettää maailmanennätyksensä Carolina Gisolfille, joka oli hänen kovin kilpakumppaninsa. Itse kilpailussa Gisolf jäi hopealle tuloksella 156 Catherwoodin hypättyä 159.[1] New York Timesin kirjeenvaihtaja nimesi Catherwoodin kisojen kauneimmaksi naisurheilijaksi. Hän on edelleen ainoa kanadalaisnainen, joka on voittanut yleisurheilun yksilölajissa olympiakultaa.
Palattuaan Kanadaan hänelle tarjottiin elokuvasopimusta, mutta hän kieltäytyi siitä. Catherwood kävi kauppatieteellisen kurssin, meni naimisiin ja muutti Kaliforniaan.
Catherwood eli salaperäisen elämän. Hän meni salaa naimisiin James McLarenin kanssa ja erosi pian. Kohta sen jälkeen hän meni naimisiin Byron Mitchellin kanssa (erosi 1960). Nämä skandaalit saivat lehdistön seuraamaan hänen jokaista liikettään. Muutettuaan Kaliforniaan hän myönsi olevansa oikeastaan yhdysvaltalainen ja syntyneensä Hannahissa, Pohjois-Dakotassa ja muuttaneensa kaksivuotiaana Kanadaan. Hän kieltäytyi antamasta haastatteluja ja väitti myyneensä kaikki mitalinsa ja palkintonsa. Hän jopa harkitsi pyrkimistä Yhdysvaltain olympiajoukkueeseen 1932.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
1928: Ethel Catherwood | 1932: Jean Shiley | 1936: Ibolya Csák | 1948: Alice Coachman | 1952: Esther Brand | 1956: Mildred McDaniel | 1960: Iolanda Balaș | 1964: Iolanda Balaș | 1968: Miloslava Rezková | 1972: Ulrike Meyfarth | 1976: Rosemarie Ackermann | 1980: Sara Simeoni | 1984: Ulrike Meyfarth | 1988: Louise Ritter | 1992: Heike Henkel | 1996: Stefka Kostadinova | 2000: Jelena Jelesina | 2004: Jelena Slesarenko | 2008: Tia Hellebaut | 2012: Anna Tšitšerova | 2016: Ruth Beitia | 2020: Marija Lasitskene | 2024: Jaroslava Mahutših’ |