Espoon kaupunginkirjasto
Espoon kaupunginkirjasto | |
---|---|
Sellon kirjasto on eräs Espoon kaupunginkirjaston aluekirjastoista. |
|
Kokoelman koko | 784 212 (2018)[1] |
Lainauksia vuodessa | noin 4 178 100 (2018)[1] |
Budjetti | noin 21 600 000 euroa (2018)[1] |
Johtaja | Ritva Nyberg[2] |
Espoon kaupunginkirjasto on Espoossa toimiva yleinen kirjasto. Espoon kaupunginkirjastolla on 16 kirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.[3] Kirjaston johtaja on Ritva Nyberg.[2] Espoon kaupunginkirjasto on osa Helmet-kirjastoa, joka on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen kokonaisuus, jolla on yhteinen kokoelmaluettelo ja yhteiset käyttösäännöt.
Espoon kaupunginkirjasto on Suomen suurimpia yleisiä kirjastoja. Vuonna 2018 Espoon kaupunginkirjaston kokoelmissa oli 748 212 nidettä ja kirjaston kokonaislainaus oli 4 178 074 lainausta. Fyysisiä käyntejä Espoon kirjastoissa tehtiin yhteensä 4 277 753.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisen kirjaston historia Espoossa alkoi 1860-luvulla Espoon kirkon sakastissa. Vuonna 1873 kirjasto siirtyi kirkon sakastista Lagstadin kansakoululle, ensin luokkahuoneeseen, myöhemmin voimistelusaliin. Vuonna 1937 Espoon kirjastolautakunta päätti jakaa Espoon kirjastolaitoksen kahtia suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen kirjastoon. Tämän päätöksen myötä Leppävaaran piirikirjastosta tuli Espoon suomenkielinen kantakirjasto. Espoon kirjastolaitoksen yhdistyttyä vuonna 1962, suomenkielisestä kantakirjastosta tuli Espoon kaupunginkirjaston pääkirjasto. 1990-luvun lopulla Espoossa palattiin aluekirjastomalliin ja nykyään Espoon kaupunginkirjastolla ei ole pääkirjastoa. Aluekirjastot toimivat Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylä/Olarin, Keski- ja Pohjois-Espoon ja Espoonlahden alueilla.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteistyö käynnistyi 1970-luvulla, kun Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla siirryttiin yhteiseen kirjastojärjestelmään ja yhteiseen kokoelmaluetteloon.
Espoon kaupunginkirjasto toimi maakuntakirjastona vuodesta 1978 vuoteen 2010 asti. Alun perin toiminta-alueena oli vuoteen 1998 Uudenmaan lääni Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta. Vuonna 1999 maakuntakirjastojen toiminta-alueet muuttuivat vastaamaan maakuntien alueita, siten että kaikki muutokset maakuntakirjastojen alueisiin tehdyt muutokset perustuvat siitä alkaen maakuntajaon muutoksiin. Sen vuoden alussa Artjärvi ja Orimattila siirtyivät Espoon maakuntakirjastoalueesta Lahden maakuntakirjastoalueeseen. Toiminta-alue käsitti vuosina 1999–2000 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat, pois lukien Helsinki. Vuoden 2001 alussa Itä-Uudenmaan seitsemän kuntaa erotettiin omaksi maakuntakirjastoalueeksi, maakuntakirjaston oikeudet siellä sai Porvoon kaupunginkirjasto. Espoon maakuntakirjaston toiminta-alue jäi käsittämään Uudenmaan maakunnan Helsinkiä lukuun ottamatta. Vuoden 2011 alussa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistettiin, ja Espoon kaupunginkirjasto luopui maakuntakirjasto-oikeuksistaan. Porvoon kaupunginkirjastosta tuli siinä yhteydessä koko Uudenmaan (pl. Helsinki) maakuntakirjasto.
Vuonna 2019 Espoon kirjasto palkittiin Lontoon kirjamessuilla vuoden kirjastona, minkä useat suomalaiset viestijät ovat tulkinneet maailman parhaan kirjaston palkinnoksi.[4][5][6]
Toimipisteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espoon kaupunginkirjastolla on 16 kiinteää toimipistettä ja kaksi kirjastoautoa. Lisäksi kirjasto palvelee kotikirjaston välityksellä tuomalla aineistoa kotiin liikuntaesteisille.[3]
Lakkautetut toimipisteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikkulaivan kirjasto (aiemmin Kivenlahden kirjasto) |
Soukan kirjasto |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tilastohaku kirjastot.fi. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ a b Ritva Nyberg Espoon kirjastopalveluiden johtajaksi helmet.fi. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ a b Espoon kirjastot Espoon kaupunki. Arkistoitu 27.2.2021. Viitattu 6.6.2021.
- ↑ The London Book Fair International Excellence Awards 2019: Winners Announced hub.londonbookfair.co.uk. 13.3.2019. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Espoon kaupunginkirjasto palkittiin maailman parhaana Helsingin Sanomat. 14.3.2019. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ Espoon kaupunginkirjasto maailman paras | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 16.3.2019.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Espoon kaupunginkirjaston kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Helmet-kirjastojen kotisivu