Erkki Savolainen (toimittaja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erkki Arnold Savolainen [1] (6. syyskuuta 1927 Helsinki31. tammikuuta 2009 Juankoski) oli suomalainen toimittaja ja kääntäjä. Hän oli yksi ensimmäisiä maakuntalehtien ulkomaantoimittajia.[2]

Savolaisen vanhemmat olivat sähköasentaja, esimies Erkki Kalervo Savolainen ja kanslia-apulainen Elin Maria os. Sohlman. [1] Savolaisen isä kirjoitti 1930-luvun alusta 1950-luvun puoliväliin noin 70 novellia eri suomalaisiin lehtiin. [3] Savolainen kävi neljä luokkaa oppikoulua, minkä jälkeen vuosina 1944-48 hän toimi rakennus-, metsä- ja sahatyöläisenä. [1]

Vuonna 1945 Savolainen osallistui Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiila ry:n runoantologiaan Nuori Kiila. [4] Kiilan piirissä Savolainen tutustui runoilija Arvo Turtiaiseen, joka puhui tuntemalleen Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Niilo Wällärille, jotta tämä auttaisi Savolaisen pääsyssä merille. [5]

Vuosina 1948-53 Savolainen toimi merimiehenä tehden seuraavat matkat (vuosi, alus ja reitti):

1948-49: S/S Wasa, Suomi - Etelä Afrikka - Suomi

1950: M/S Arabella, Hull - Rotterdam - Baltimore - Haiti - Reggio - Barrow

1951: M/S Arabia, Suomi - Brasilia - Argentiina - Suomi

1952: S/S Pankakoski, Suomi - Ruotsi - Puola - Suomi

1953: S/S Tranvik, Saksa - Kiina - Japani - Malaija - Englanti [6]

1956: M/S Korsholma, Saksa - Panama - USA - Saksa [7]

Savolaisen kirja Villi linja kertoi hänen ja Tapio Tapiovaaran vuonna 1953 tekemästä matkasta suomalaisella Liberty-alus S/S Tranvikilla Kauko-Itään. Laiva vei romulastin Puolasta Kiinaan, kiersi eri Kauko-Idän satamissa ja palasi sitten Englantiin.[8]

S/S Tranvikin matkan kynnyksellä 13.2.1953 Helsingin Sanomat uutisoi kolme virheelliseksi osoittautunutta väitettä. Lehti kertoi, että Puolassa laivaan olisi lastattu "jotakin mielenkiintoista tavaraa", viitaten tällä että laivassa olisi Kiinaan menevää sotamateriaalia. Lehti myös väitti, että Erkki Savolainen olisi "SKDL:n kulttuuritoimittaja". Lehden mukaan laivalla olisi mukana myös entisen Valpon valvontaosaston päällikkö Veikko Kalervo Sippola. [9] Seuraavana päivänä lehti korjasi uutisen sekä oletetun lastin että Savolaisen osalta, mutta ei Sippolan osalta. "...aluksen varustamo ilmoittaa... Lastina on laillista kappaletavaraa eikä sotamateriaalia tai räjähtäviä tai vaarallisia artikkeleita Puolasta Kiinaan". [10] Vapaa Sana-lehti oli tavoittanut Veikko Sippolan, jolla ei ollut aikomusta lähteä Kiinaan. Savolaisesta lehti mainitsi: "...kirjailija Erkki Savolainen ei ole milloinkaan ollut missään tehtävissä SKDL:ssä, vaan on sen sijaan viimeksi toiminut monien lehtien, mm. Uuden Suomen sunnuntailiitteen avustajana". [11]

Vuosina 1956-62 Savolainen oli toimittajana Savon Sanomissa. Kaija Vuorio kirjoittaa: "Savolainen oli varsinaisena toimittajana vain vuoteen 1962... mutta hän jatkoi pääkaupunkiavustajana. Hänen viljeltäväkseen vakiintui oma ulkomaiden tapahtumien kommenttipalsta, jossa hän kirjoitti nimimerkillä Commentator. Sen lisäksi hän kirjoitti kirjallisuudesta, kevyestä musiikista ja elokuvasta. Savon Sanomain ulkomaankommentaattorina Savolainen toimi 1980-luvun jälkipuoliskolle saakka ja elokuva-arvostelijana pitkälle 1990-luvulle." [12]

Savolainen kirjoitti levyesittelyjä ja konserttiarvioita jazz-musiikista nimimerkillä Pix. [13]

Aarre Huuskonen kirjoittaa presidentti John F. Kennedyn murhaan liittyvästä tapauksesta: "Kyseisestä illasta on jäänyt mieleeni erityisesti Kennedyn henkilökohtaisestikin tavanneen Helsingin-toimittajamme Erkki Savolaisen järkytys tapahtuneen johdosta: Erkki nyyhkytti ääneen sanellessaan muistosanoja poissiirtyneestä valtiomiehestä. Lehtimieskin on ihminen inhimillisine tunteineen." [14]

Vuonna 1960 Savolainen oli ASLA-Fulbright-stipendiaattina USA:ssa. (Journalismi, Specialist-stipendi.) [15]

Savolainen siirtyi tiedotussihteeriksi Ulkoasiainministeriöön vuosiksi 1962-66. Tehtävinä siellä oli mm. "myydä yya-sopimuksen ymmärtämystä ulkomaisille lehtimiehille, mihin kuului mm. heidän kuljettamistaan pitkin Suomea". [16]

Savon Sanomien Helsingin kirjeenvaihtaja hän oli 1967-72. Look at Finland-lehden toimitussihteerinä Savolainen oli vuosina 1964-70, 1976-77 ja 1979-80. Freelance-toimittajana hän oli vuodesta 1972 lähes kuolemaansa asti. [1]


Pohjois-Savon kirjallinen yhdistys Vestäjissä Savolainen oli perustajajäsen ja tilintarkastaja vuosina 1960-61. [1] [17]

Vuonna 1980 Savolainen sai tunnustuksena Suomen Merimies-Unionin stipendin. "Erityisen arvokkaana Merimies-Unionissa nähdään laaja kirjallinen tuotantosi, jonka avulla myös suuri yleisö on voinut tutustua merimiesten työhön ja ammattiyhdistystoiminnan kehittymiseen." [18]

Vuosina 1985 ja -86 Savolainen toimi muiden töidensä ohella elokuvaohjaaja Rauni Mollbergin tiedottajana ja media-avustajana tämän markkinoidessa elokuvaansa Tuntematon sotilas Ranskassa ja USA:ssa. [19]

Erkki Savolainen suomensi 1960-luvulla useita Ian Flemingin kirjoja.

Viimeiset kolme elinvuottaan Savolainen oli Juankosken terveysaseman vuodeosastolla, missä hän myös kuoli. Hänet on haudattu Kuopion Isolle hautausmaalle. [20]


Toimitustöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ian Fleming : Elät vain kahdesti : jännitysromaani. Gummerus 1964, 7. painos 1988 (alkuteos You only live twice)
  • Ian Fleming : Hänen majesteettinsa salaisessa palvelussa : jännitysromaani. Gummerus 1964, 5. painos 1974 (alkuteos On Her Majesty's Secret Service)
  • Ian Fleming : 007 ja kultainen ase : jännitysromaani. Gummerus 1965 (alkuteos The man with the golden gun)
  • Ian Fleming : Syntiset kaupungit. Gummerus 1965 (alkuteos Thrilling cities)
  • John Gardner : Isku vyön alle : jännitysromaani. Gummerus 1967 (alkuteos Understrike)
  • John Gardner : Myrkkyohjus : jännitysromaani. Gummerus 1968 (alkuteos Amber nine)
  • Ellis K. Meacham : Itä-Intian purjehtija. Gummerus 1973 (alkuteos The East Indiaman)
  • Ellis K. Meacham : Bombayn merirosvot. Gummerus 1975 (alkuteos On the company's service)
  1. a b c d e Suomen kirjailijat 1945-1980, SKS, 1985, sivu 625.
  2. Erkki Savolainen, Helsingin Sanomat Muistot 31.1.2009.
  3. Jäinen vaeltaja - sata vuotta suomalaista tieteiskirjallisuutta. Toimittaneet Jari Koponen, Olavi Markkanen, Ritva-Liisa Pihljerta ja Pentti Holappa. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Juva 1986, sivu 145.
  4. Nuori Kiila. Runoantologia, toimituskunta Elvi Sinervo, Viktor Tiainen ja Arvo Turtiainen, kansi ja vignetit TapioTapiovaara. Kirjoittajat Vilho Ihalainen, Eero Järventausta, Kalle Kaljapuu, Yrjö Karakivi, Erkki Laiho, Erik Laitinen, Irja Lauri, Veikko Lehtosalo, Aarne Palkki, M. E. Rintakoski, Erkki Savolainen, Viktor Tiainen, Toini Virisalo, Mauri Vuori ja Kristofer Enckell, Kirjailijaryhmä Kiila r.y. Helsinki 1945
  5. Jorma Bergholm: "Elämän löytöretkeilijä", Elanto 11/1991 sivut 23-25.
  6. Suomen Tasavalta, Merimieskirja, n:o 2683, Rauma 13.6.1949.
  7. Vaasan laiva Oy, Helsinkin, m/s Korsholma, crew list, 25.5.1956.
  8. Erkki Savolainen, Villi linja (Äänimeri-sivusto, Web Archive). Viitattu 14.6.2023.
  9. "s/s Tranvik myös menossa Kiinaan", Helsingin Sanomat 13.2.1953.
  10. "s/s Tranvikin matka", Helsingin Sanomat 14.2.1953.
  11. "HeSa ilmiantaa USA:n torpedoitavaksi laivojamme", Vapaa Sana 14.2.1953.
  12. Kaija Vuorio: Savossa Savon Sanomat, Savon Sanomat Oy, Jyväskylä 2007, sivu 137.
  13. Jussi Tuovinen: Savon jatsi. Tekijjöitä ja tapahtumia vuosien varrelta. Muut kirjoittajat Mauno Hämäläinen, Heikki Kahila, Pekka Kejonen ja Mikko Toivanen. Jazz&Blues ry, Kuopio 2010, sivut 93 ja 103.
  14. Aarre Huuskonen: Savolaisen sanapajan vaiheilta. Savon Sanomat Oy, Jyväskylä 1990, sivu 142.
  15. Aaltio, Tauri & Noreila, Lauri: ASLA Directory, ASLA Grantees 1950–1963. ASLA Alumni Association, Helsinki 1965.
  16. Anja Salminen: "Syntynyt lehtimieheksi", Journalisti 20.8.1998, sivut 16-17.
  17. Pauli Kallio, Ritva Kolehmainen, TaistoLeppäsaari (toim.): Alussa oli piste. Vestäjien 50-vuotisjuhkakirja, ARC Books Oy, Vantaa, 2010.
  18. Suomen Merimies-Unioni, kirje kirjailija Erkki Savolaiselle. Allekirjoittajat Reijo Anttila, puheenjohtaja sekä Robert Herdin, sihteeri. 15.5.1980
  19. Jorma Savikko: Pitkä ajo. Henkilökuva elokuvaohjaaja Rauni Mollbergista. Toimittanut Harald Birger Olausen. Kulttuuriklubi, ei vuosilukua.
  20. [1]