Erik Sandström

Erik Arnold Alexander Sandström (31. lokakuuta 1902 Viipuri – 11. helmikuuta 1982) oli Suomen Puolustusvoimien everstiluutnantti. Hän toimi Suomen panssaridivisioonan esikuntapäällikkönä jatkosodan aikana.

Sandström osallistui vapaaehtoisena Suomen sisällissodan Helsingin valtaukseen vuonna 1918 ja Viron vapaussotaan vuonna 1919. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1921 ja kävi Kadettikoulun 1922–1923 sekä Sotakorkeakoulun 1937–1939. Hän palveli vuodesta 1924 Uudenmaan rakuunarykmentissä ja oli siellä 1928–1930 eskadroonanpäällikkönä sekä vuosina 1933–1937 samassa tehtävässä Hämeen ratsurykmentissä. Talvisodan aikana hän osallistui Tolvajärven taisteluihin ryhmä Talvelan operativiisen osaston päällikkönä ja Kollaan taisteluihin Sissipataljoona 3:n komentajana. Hänet ylennettiin 1940 majuriksi ja 1942 everstiluutnantiksi. Jatkosodan aikana Sandström oli Panssaridivisioonan esikuntapäällikkönä 1941–1944 ja sodan lopussa vähän aikaa Jääkäripataljoona 5:n komentajana. Hän siirtyi reserviin vuonna 1945. Sandström työskenteli vuodesta 1946 Helsingin kaupungin palveluksessa, vuodesta 1952 väestönsuojelutehtävissä, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1969. Eläkevuosinaan hän asui Espanjassa.