Ekumeniakirkko
Ekumeniakirkko Equmeniakyrkan |
|
---|---|
Suuntautuminen | protestantismi |
Teologia | vapaakirkollisuus |
Johtaja | Lasse Svensson |
Yhteistyötahoja | IFFEC |
Toiminta-alue | Ruotsi |
Perustettu | 4. kesäkuuta 2011 |
Seurakuntia | 660 |
Jäseniä | 124 000 |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Osa artikkelisarjaa |
Vapaakirkollisuus |
---|
Ekumeniakirkko (ruots. Equmeniakyrkan) on vuonna 2011 perustettu ruotsalainen kristillinen kirkkokunta. Ekumeniakirkko syntyi baptistiyhdyskunnan, metodistikirkon ja lähetyskirkon fuusiona. Ekumeniakirkolla on yhteensä noin 67 000 jäsentä ja kirkon nuorisotyö on yksi Ruotsin vireimmistä liikkeistä. Erityisesti partiotoiminta on suosittua. Kirkon äänenkannattajan nimi on Sändaren. Kirkkokunnan johtaja on entinen metodistipappi Lasse Svensson ja varapuheenjohtajia Joakim Hagerius ja Karin Wiborn.[1][2]
Ekumeniakirkko on paikallisseurakuntien ja niiden ihmisten yhteisö, jotka tunnustavat Jeesuksen vapahtajaksi ja herraksi. Paikallisseurakunnat kokoontuvat vuosittain kirkolliskokoukseen, joka on Ekumeniakirkon korkien päättävä elin. Yhteisöissä Raamatun lukeminen ja rukous ovat tärkeitä, samoin kuin elinikäinen vuoropuhelu, jumalanpalvelus, laulaminen ja musiikki. Liike korostaa myös yhteiskunnallista osallistumista ja kansainvälistä työtä. Erityisesti kirkko korostaa lasten ja nuorten oikeuksia sekä mahdollisuuksia.[3]
Kirkon lapsi- ja nuorisotyötä johtaa Equmenia-nuorisojärjestö, jolla on noin 17 000 jäsentä. Järjestöllä on laajaa kansainvälistä työtä kumppanikirkkojensa kautta noin 30 maassa kaikissa maanosissa sekä vahva ekumeeninen sitoutuminen.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ekumeniakirkko on reformoitujen, baptistisen ja metodististen juuriensa vuoksi monin tavoin ainutlaatuinen, jopa kansainvälisesti. Kolmella alkuperäisellä kirkkokunnalla on pitkä yhteinen historia ja ne olivat osa 1800-luvun kansanliikkeitä. Yhteistä niille on sitoutuminen demokratiaan, henkilökohtaiseen uskoon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Vuodesta 1905 nämä kirkot ovat pyrkineet yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön eri asioissa. Jo varhain paikallisseurakunnat liittyivät yhteen ja muodostivat yhteisiä seurakuntia.[3]
Uuden kirkkokunnan nimestä keskusteltiin pitkään ja väliaikaisena nimenä siitä käytettiin nimitystä Gemensam framtid eli yhteinen tulevaisuus. Lopulta päädyttiin ekumeniaa painottavaan nimen nykymuotoon. Ekumenian historia Ruotsissa ulottuu luterilaiseen kirkkoon, joka on ollut kirkkojen maailmanneuvoston jäsen vuodesta 1948.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Aalto, Kaj: Ruotsissa herätysliikkeistä tuli kirkkokuntia Kotimaa. 19.6.2016. Viitattu 28.8.2022.
- ↑ Kyrkoledare Equmeniakyrkan. Viitattu 28.8.2022.
- ↑ a b c Equmeniakyrkan skr.org. Viitattu 4.12.2024.