Energia Australiassa
Energia Australissa käsittelee energiantuotantoa ja energiankulutusta Australiassa.
Australian ominaispiirteitä ovat vahva fossiilisen energian riippuvuus, 90-prosenttinen hiiliriippuvuus, poikkeavat kuljetustarpeet, energiavaltainen vientisektori, Britannian ydinkoehistoria Australiassa, merkittävät ilmastonmuutoksen riskit, ja siellä on 28 prosenttia maailman uraanivaroista.lähde?
Maa tuottaa maailmassa kuudenneksi eniten fossiilisia polttoaineita. Ilmastotutkijat epäilevät, että energiayritysten poliitikoille antama rahoitus vaikuttaa heidän kykyynsä tehdä päätöksiä, joilla voitaisiin hillitä ilmastolle aiheutuvia vahinkoja. Kivihiilen tuotanto kasvaa edelleen ainakin vuoteen 2035, ja verotus suosii fossiilisia polttoaineita.[1]
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australia on ratifioinut Kioton sopimuksen vuonna 2007[2].
Australiassa oli oikeistolainen pääministeri John Howardin hallitus marraskuuhun 2007. Howardin hallitus nimitti kaivosyhtiö Rio Tinton teknologiapäällikön tohtori Robin Batterhamin Australian hallituksen neuvoa-antavaksi tutkijaksi. Howardin hallituksen energiaministeri Warwick Parer (1996 alkaen) oli ennen politiikkaan siirtymistään johtavassa asemassa Ulan Miningissa, joka on Australian suurimpia hiilentuottajia. Hän jatkoi Queensland Coal Mine Managementin johtokunnan tehtävissä ministerinimitykseen asti. Hänellä oli kahden miljoonan dollarin sijoitus Queenslandin hiilikaivokseen.[3]
Howardin kauden jälkeen hallitusvalta siirtyi Australian työväenpuolueelle. Työväenpuolue ei kannata ydinvoimaa. Se voitti vaalit vuonna 2007 ydinvoimaa kannattaneita konservatiiveja vastaan.[4]
Liberaalipuoluetta edustava pääministeri Scott Morrison on saanut vuoden 2019 jälkipuoliskolla voimakkaasti arvostelua osakseen suhtautumisessa ilmastonmuutokseen.[1][5] Australia on jäljessä tavoitteistaan, joihin se sitoutui Pariisin ilmastokokouksessa.[6]
Hiili
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Top 5 hiilenkuluttajat (2006) [7] | ||
|---|---|---|
| maa | % | milj. tn |
| Kiina | 38,6 | 1191 |
| Yhdysvallat | 18,4 | 567 |
| Intia | 7,1 | 238 |
| Australia | 3,9 | 119 |
| Venäjä | 3,6 | 112 |
| Muut | 28,5 | 862 |
| Koko maailma | 100 | 3 090 |
| Top 5 hiilentuottajat (2006)[7] | ||
|---|---|---|
| maa | % | milj. tn |
| Kiina | 39,4 | 2 380 |
| Yhdysvallat | 19,3 | 1 054 |
| Intia | 6,8 | 447 |
| Australia | 6,6 | 374 |
| Venäjä | 4,7 | 309 |
| Muut | 23,2 1 | 631 |
| Koko maailma | 100 | 6 195 |
Australian energiasta olii 2000-luvun ensikymmenluvun puolivälissä noin 90 prosenttia kotimaista hiiltä. Greenpeacen mukaan Australian osuus oli 6,6 % maailman hiilituotannosta ja 3,9 % hiilikulutuksesta vuonna 2006.[7]
Australian hiilikaivokset omistaa kaivosyhtiö Rio Tinto. Merkittävin hiilikaivosalue on Hunter Valley (Uusi Etelä-Wales). Suuri osa kaivoksista on avokaivoksia. Hiilentuotannon ympäristövaikutukset ovat viinintuotannolle riski, sillä hiilentuotanto kilpailee niukoista vesivaroista. Nykyisin hiilivoimaloiden vedenkulutus Australiassa on viidesosa Sydneyn neljän miljoonan asukkaan kulutukseen verrattuna.[8] Kaivosten laajeneminen uhkaa harvinaisia kasvejalähde?.
Newcastle Uudessa Etelä-Walesissa on suurin vientisatama. Vuonna 2008 vienti oli 80 miljoonaa tonnia. Suunnitelmiin on sisältynyt laajennus 120–200 tonnia C/a vuoteen 2013 mennessälähde?.
Ydinvoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australia ei käytä ydinvoimaa. Australiassa on tehty ydinkokeita.lähde?
Greenpeacen mukaan maailman uraanituotanto on 2,3 miljoonaa tonnia ja Australian uraanintuotanto 131 800 tonnia vuodessa (5,8 %).[9]
Uusiutuva energia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tim Flanneryn mukaan Australialla on maailman parhaita geotermisen energian varantoja ja runsas tuulivoima- ja aurinkovoimapotentiaali.[3] Greenpeacen mukaan Uusi Etelä-Wales voi murtaa vahvan hiiliriippuvuuden ja tuottaa vuoteen 2020 mennessä 40 prosenttia sähköstään uusiutuvilla energialähteillä.[7]
Ilmastonmuutos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australian johtavan ilmastotutkijat tekivät 70 vuoden ilmastotutkimuksen vuonna 2004. Ennusteen mukaan lämpötila nousee 6 °C vuoteen 2070 ja myrskyt ja kuivuus lisääntyvät. Australian vesivarat voivat niukentua. Koralliriutat ovat vaarassa. Ennusteen mukaan trooppiset taudit, kuten denguekuume ja Queenslandissä esiintyvä virustauti Ross River kuume, lisääntyvät.[10] Australian kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohti ovat maailman suurimpia. Ilmastonmuutoksen haitat Australialle ovat mittavat. Australia ratifioi Kioton pöytäkirjan vasta 3. joulukuuta 2007, koska koki sen merkityksettömäksi niin kauan kuin Yhdysvallat jää sopimuksen ulkopuolelle.[2][11][12]
Australian Climate Councilin mukaan vuonna 2017 Australiassa oli lämpimin siihen mennessö tilastoitu talvi. Maksimilämpötila oli lähes 2 °C keskiarvoa korkeampi. Myös kuivuus saavutti ennätyksiä.[13]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Wilhelmiina Palonen: Vapauden ja rentouden maa tulessa. Suomen Kuvalehti, 3.1.2020, s. 12. Otavamedia.
- ↑ a b Australia ratifioi Kioton sopimuksen Yle 3.12.2007
- ↑ a b Tim Flannery, Ilmastonmuuttajat (The Weather Makers, The History and Future of Climate Change 2005), Otava 2006 Hiili s. 249
- ↑ Australia luopunee ydinvoiman kehittämisestä, Yle 28.2.2008
- ↑ Petteri Tuohinen, Australian pääministeri sai tylyn vastaanoton tuhoalueella, Helsingin Sanomat 3.1.2020
- ↑ Minttu Mikkonen, Lauantaista pelätään tulevan Australian maastopalojen tuhoisin päivä, Helsingin Sanomat 3.1.2920
- ↑ a b c d The True Cost of Coal[vanhentunut linkki], How people and the planet are paying the price for the world's dirtiest fuel, Greenpeace 27.11.2008, s. 66–69, 79
- ↑ Tim Flannery, Ilmastonmuuttajat (The Weather Makers, The History and Future of Climate Change 2005), Otava 2006 hiili s. 249, 304 UE 232
- ↑ Uraaninlouhinnan riskit – tapaus Areva (Arkistoitu – Internet Archive) Greenpeace 14.12.2006, s. 5
- ↑ Australia 'facing hotter future', BBC 2.1.2004
- ↑ Australia warned of water crisis, BBC 5.7.2004
- ↑ Australia in grip of water crisis BBC 8.4.2004
- ↑ Lesley Hughes, Hot and Dry: Australia's Weird Winter Climatecouncil.org.au 18.9.2017
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Centre for Australian Weather and Climate Research (Arkistoitu – Internet Archive) BMRC