Australian ympäristöpolitiikka
Australian ympäristöpolitiikkaan liittyvät paikalliset ja maailmanlaajuiset ympäristökysymykset ja kansainväliset, valtiolliset ja kunnalliset sopimukset ja ohjauskeinot, keskustelu, tutkimus ja rahoitus. Ympäristöpolitiikkaan vaikuttavat puolueet, rahoittajat, asukkaat, yhteisöt, yhdistykset, kansalaisliikkeet ja lehdistö. Ympäristöpolitiikka vaikuttaa lajien monimuotoisuuteen ja kansanterveyteen.
Ilmastonmuutoksen haitat Australialle ennustetaan mittaviksi. Vesiongelmien, kuivuuden ja maastopalojen taloudelliset tappiot ovat jo nyt miljardeja dollareita vuosittain. Australia ratifioi Kioton pöytäkirjan joulukuussa 2007. Matkailu on Australian toiseksi suurin elinkeino ja uhanalaisten valaiden ja koralliriuttojen suojelu on myös siksi ensisijaisen tärkeää.
Ilmastonmuutos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australian johtavan ilmastotutkijat tekivät ilmastotutkimuksen 70 vuodeksi vuonna 2004. Ennusteen mukaan lämpötila nousee 6 °C vuoteen 2070 ja myrskyt ja kuivuus lisääntyvät. Australian vesivarat voivat niukentua. Koralliriutat ovat vaarassa. Ennusteen mukaan trooppiset taudit, kuten denguekuume ja Ross River kuume, lisääntyvät.[1] Australian kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohti ovat suurimpien joukossa. Aluksi Australia ei ratifioinut Kioton sopimusta, koska se koki sen merkityksettömäksi niin kauan kuin Yhdysvallat jää sopimuksen ulkopuolelle.[2] Ilmastonmuutoksen haitat Australialle ovat kuitenkin mittavia. Australia ratifioi Kioton pöytäkirjan 3. joulukuuta 2007.[3]
Luonnonsuojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australia tukee valaiden suojelua. Useat valasturistit matkustavat Australiaan katsomaan ryhävalaiden näyttäviä hyppyjä. Niitä ei ole saanut pyytää 40 vuoteen, koska ne aikoinaan pyydettiin melkein sukupuuttoon.[4]
Koralliriutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkailu on Australian toiseksi suurin elinkeino. Iso valliriutta on suurimpia vetonauloja. Koralliriutta antaa 30 mrd. $ vuositulot jokamiehen etujen lisäksi. Vuonna 1998 42 % valliriutasta vahingoittui, josta 18 % vauriot oli pysyviä. Vuonna 2002 60 % valliriutasta vahingoittui. Australia on julistanut 30 % isosta valliriutasta suojelualueeksi.[5] Australian merentutkimuslaitos julkaisi koralliriutan kartoituksen tammikuussa 2009. Kartoituksen mukaan korallin kasvu on vähentynyt yli 13 % vuodesta 1990. Vastaavaa ei ole todettu 400 vuoteen.[6]
Luonnonvarat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Epäsäännölliset sateet lisäävät kuivuutta ja tuovat maaperän suolaongelman. Merituulet ovat tuoneet valtamereltä suolaa maaperään miljoonien vuosien ajan. Aiemmin kasvillisuus käytti sadevettä. Nyt maan alta on noussut haitallista suolaista vettä. Rahalliset tappiot ovat miljardeja. Vesiongelman vuoksi on tehty esimerkiksi 350 milj. Australian dollarin suolanpoistosuunnitelma. Se kattaa 15 % Perthin veden tarpeesta.[5]
Vieraslajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Vieraslaji
Euroopasta on viety Australian kaniineja, jotka söivät laidunmaata. Etelä-Amerikasta tuotiin tuholaistorjuntaan myrkyllisiä agakonnia. Pohjois-Australiassa agakonnat uhkaavat alkuperäiseläimistöä. Tutkimusmatkailijat toivat dromedaarit eli yksikyttyräiset kamelit Australiaan 1800-luvun puolivälissä. Kanta kaksinkertaistuu 9 vuodessa. Vuonna 2009 kameleita oli miljoona. Niillä ei ole luontaisia vihollisia. Kamelit vaeltavat villeinä. Vuonna 2009 hallitus päätti varata 11 miljoonaa euroa kameleiden harventamiseen, koska ne kilpailevat vedestä ja ruoasta lampaiden ja karjan kanssa ja vaurioittavat rakennuksia ja vesijohtoja vedenetsinnässä.[7]
Kansainväliset sopimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australian ratifioimiin kansainvälisiin ympäristösopimuksiin sisältyy:
- Valaanpyyntisopimus 1983
- Lontoon sopimus 1983 - Ydinjätteen dumppaus valtameriin
- CFC-yhdisteitä rajoittava Montrealin sopimus 1987
- Kioton pöytäkirja 2007
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Australia 'facing hotter future', BBC 2.1.2004
- ↑ Australia warned of water crisis, BBC 5.7.2004
- ↑ Australia ratifioi Kioton sopimuksen 3.12.2007. YLE
- ↑ Japani ei keskeytä valaanpyyntiä, Helsingin Sanomat 27.11.2007 B4
- ↑ a b Tim Flannery, Ilmastonmuuttajat, Otava 2006 (The Weather Makers, The History and Future of Climate Change 2005) s. 116, 121, 122, 126 vesi s. 140, 142
- ↑ Suuren valliriutan kasvu heikointa vuosisatoihin YLE 1.1.2009
- ↑ Australia aikoo ryhtyä kamelijahtiin, Miljoona kyttyräselkää aiheuttaa ongelmia lampaille ja ympäristölle, HS Leo Pugin 17.8.2009 B3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
