Emajoen valuma-alue
Emajoen valuma-alue on Virossa ja Latviassa sijaitseva vesistöalue, johon kuuluvat Võrtsjärvi ja siihen laskevat joet, sekä sen laskujoki Emajoki ja siihen laskevat joet. Se muodostaa Narvanjoen vesistöalueen läntisen osan ja se laskee Emajokea myöten Peipsijärven länsirantaan.[1][2][3][4]
Vedenjakajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Emajoen valuma-alueen länsiraja seuraa siellä Pärnunjoen valuma-alueen vedenjakajaa. Pohjoisessa kohoavalta Pandiveren ylängöltä laskee muutamat Emajoen sivujoista. Sieltä alas laskeutuva vedenjakaja kuuluu Mustvee jõelle ja Kullavere jõelle, jotka laskevat myös Peipsijärveen. Emajoen koillispuolella kohoaa Vooremaa, joka on houkutellut vedenjakajan sinne. Emajoen eteläpuolella laskee Peipsijärveen lisää jokia. Monet niistä laskevat alas Otepään ylängöltä, kuten tekee myös Võhandu jõgi. Tämän joen vedenjakaja on kaakkoinen raja sieltä tuleville Emajoen sivujoille. Võrtsjärvi ja sen valuma-alue jää etelässä Sakalan ylängön ja Otepään ylängön väliin. Vain Pieni Emajoki virtaa alas Otepään ylängöltä ja kääntyy ylänköjen väliin laskien sieltä pohjoista kohti ja järveen.[1][5][6][7][8]
Sisäiset vesistöalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Narvanjoen vesistöalue voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: [2]
- Narvanjoen alue
- Peipsijärven valuma-alue
- Peipsijärven alue
- Emajoen valuma-alue
- Velikajan valuma-alue
Emajoen vesistöalue, jonka pinta-ala on 9 740 neliökilometriä (km²), voidaan jakaa kahteen osaan. Võrtsjärven valuma-alue muodostaa ensimmäisen alueen ja loput, eli Emajoen alue, muodostaa toisen alueen. Võrtsjärven valuma-alueen pinta-ala on 3 374 km², josta 270 km² on järven vesialaa. Loput 6 586 km² kuuluu Emajoelle ja sen sivujoille.[2]
Emajoen alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Emajoen alue
Emajoki alkaa Võrtsjärvestä ja virtaa lähes koko ajan kohti itää ja laskee siellä Peipsijärveen. Joki on 99 kilometriä pitkä, mutta sen pudotus on 3–4 metriä riippuen valuma-alueen vesitilanteesta. Yleensä joki virtaa hitaasti ja tulvii siksi herkästi. Siihen yhtyy yli 20 jokea, puroa, ojaa ja kraavia. Osa sivujoista ovat yhtä pitkiä kuin Emajokikin. Kymmenen suurimman joen valuma-alueiden pinta-alat tekevät yhteensä 5 700 km², joka on 86 % Emajoen alueesta. Suurimmat joet ovat Pedja jõgi (2 688 km²), Ahja jõgi (1 074 km²) ja Amme jõgi (511 km²).[3]
Võrtsjärven valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Võrtsjärven valuma-alue
Võrtsjärven valuma-alue on kolmasosa koko Emajoen valuma-alueesta. Järvi on 35 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä. Siihen laskee viisi jokea, jotka ovat Pieni Emajoki (1 380 km² [1]), Õhne jõgi (573 km²), Tänassilma jõgi (454 km²),Tarvastu jõgi ja Rõngu jõgi. Lisäksi siihen laskee 7 ojaa tai puroa sekä 9 peakraavia. Jokien valuma-alueiden yhteinen pinta-ala on 2 624 km², joka on 78 % koko järven valuma-alueesta.[2][9][10][11][12][13]
Valtio- ja hallintojako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koko Emajoen alue ja suuri osa Võrtsjärven valuma-alueesta kuuluu Virolle. Ainoastaan Pienen Emajoen valuma-alueesta pieni eteläinen osaa jää Latvian puolelle. Viron alueet sisältyvät hallinnollisesti Peipsijärven alavesistöalueeseen, joka kuuluu Itä-Viron vesistöalueeseen. Latvian hallinnollisesta aluejaosta ei ole tässä tietoa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kotimaisten kielten keskus: Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu?(ohje), viitattu 19.10.2020
- ↑ a b c d Võrtsjärv, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 19.10.2020
- ↑ a b Emajõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 19.10.2020
- ↑ a b Eesti Entsüklopeedia: Eesti vesikonnad, viitattu 19.10.2020
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Otepää kõrgustik, viitattu 19.10.2020
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Sakala kõrgustik, viitattu 19.10.2020
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Pandivere kõrgustik, viitattu 19.10.2020
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Vooremaa, viitattu 19.10.2020
- ↑ Rõngu jõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 19.10.2020
- ↑ Tänassilma jõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 19.10.2020
- ↑ Tarvastu jõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 19.10.2020
- ↑ Õhne jõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 19.10.2020
- ↑ Väike Emajõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 19.10.2020