Elaeocarpaceae

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elaeocarpaceae
Elaeocarpus sylvestris
Elaeocarpus sylvestris
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Oxalidales
Heimo: Elaeocarpaceae
Juss., nom. cons.
Synonyymit
  • Aristoteliaceae Dumort.
  • Tetrathecaceae R.Br.
  • Tremandraceae DC., nom. cons.
Katso myös

  Elaeocarpaceae Wikispeciesissä
  Elaeocarpaceae Commonsissa

Elaeocarpaceae on koppisiemenisten Oxalidales-lahkoon kuuluva trooppinen kasviheimo, johon kuuluvat muun muassa sloaneat (Sloanea).[1]

Heimon kasvit ovat puita tai pensaita, joiden aineenvaihduntatuotteita ovat muun muassa eräät alkaloidit ja ellaghappo. Lehdet sijaitsevat kierteisesti tai vastakkaisesti, joskus kahdessa rivissä, ja ovat yksinkertaisia, tavallisesti hammaslaitaisia, tavallisesti korvakkeellisia ja sulka- tai kourasuonisia; ruoti voi olla turvonnut toisesta tai molemmista päistään. Kukat sijaitsevat terttumaisissa tai viuhkomaisissa kukinnoissa tai yksittäin lehtihangoissa ja ovat riippuvia, vaatimattoman kokoisia ja tavallisesti nivelikäsperäisiä. Terälehdet ovat ripsu- tai hammaslaitaisia, joskus ehytlaitaisia, ja voivat puuttuakin. Mesiäinen on kookas, ja hetiö ja emiö sijaitsevat kukkapohjuksesta pidentyneen varren eli androgynoforin päässä. Heteitä on tavallisesti paljon, ponnet kiinnittyvät niitä lyhyempiin palhoihin tyvestään ja avautuvat putkimaisilla rei'illä tai lyhyillä kärkiraoilla; lokeroside on karvainen. Yhdislehtinen sikiäin koostuu 2–9 emilehdestä, ja sen lokeroissa on karvoitusta ja tavallisesti monta, enemmän tai vähemmän karvaista siemenaihetta; vartaloita on yksi ja luotti on pieni. Hedelmä on tavallisesti selkäluomainen ja puutuva, piikkinen tai piikitön kota tai luumarja, harvoin marja. Kodan siemenet ovat vaipallisia, lisäkkeellisiä (strofioli) tai meheväkuorisia; endospermi on runsas ja öljyinen.[2]

Elaeocarpaceae-heimon kasvit ovat kotoisin tropiikista ja eteläisen pallonpuoliskon lämpimiltä alueilta Afrikan mannerta lukuun ottamatta.[2]

Heimon lähimmät sukulaiset ovat Brunelliaceae ja Cephalotaceae. Elaeocarpaceae koostuu 12 suvusta ja 605 lajista, jotka jaetaan kahdeksi tribukseksi. Heimoa on aiemmin pidetty Malvales-lahkoon kuuluvana tai sen sukulaisena. Entinen Tremandraceae-heimo on aiemmin ollut systemaattiselta asemaltaan epävarma.[2]

Sloaneoiden hedelmiä ja lehtiä tunnetaan fossiileina myöhäispaleoseenikaudelta eteenpäin. Heimo saattaa esiintyä myös Pohjois-Amerikan myöhäisliitukautisissa kerrostumissa.[2]

Tribus 1. Sloaneae Endl.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tribukseen kuuluu kolme sukua (sloaneat Sloanea, Vallea ja Aristotelia) ja 160 lajia; niistä 150 on sloaneoiden (Sloanea) suvussa. Tribus kasvaa Etu- ja Taka-Intiasta Australiaan ulottuvalla alueella ja Madagaskarilla.[2]

Tribus 2. Elaeocarpeae Bartl.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdeksän sukua ja 445 lajia kasvaa samalla alueella kuin Sloaneae, mutta lisäksi Etelä-Amerikan eteläosassa. Runsaslajisimmat suvut ovat 350-lajinen Elaeocarpus ja 50-lajinen Tetratheca.[2]

Tribuksessa erottuu omaksi kehityshaarakseen australialainen Tremandra sukulaisineen; haaraan kuuluu kuiviin olosuhteisiin sopeutuneita kseromorfisia kanervamaisia pikkupensaita, joiden lehdet ovat korvakkeettomia ja kukkaperät nivelettömiä. Niiden kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa, ja terälehdet ovat ehytlaitaisia. Heteitä on kaksi kertaa enemmän kuin terälehtiä, ponnet avautuvat rei'illä, jotka ovat toisinaan pitkän putken päässä. Sikiäin on litteä, siinä on kaksi tai neljä riippuvaa siemenaihetta kahdessa rivissä, ja siemenessä on arillus eli vaippa. Toinen tribuksen kehityshaara (Elaeocarpus sukulaisineen) on puolestaan sademetsissä kasvava ryhmä ja käsittää noin kaksi kolmannesta koko heimon lajeista.[2]

[3]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]