Eestinhevonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eestinhevonen
Tyyppi: kevyt kylmäverinen
Alkuperä ja nimet
Alkuperämaa:  Viro
Polveutuminen: paikalliset hevoskannat
Muita nimityksiä: eestiläinen, eestinponi
Esiintyminen ja käyttö
Käyttötarkoitus: harrasteratsu
Tärkeimmät alueet: lähinnä Virossa
Merkitys Suomessa: noin 300 yksilöä
Ominaisuudet
Korkeus: 135–165 cm
Värit: kaikki paitsi kirjava

Eestinhevonen (vir. eesti hobune tai eesti tõugu hobune) on Virosta kotoisin oleva hevosrotu. Eestinhevonen on tyypiltään kylmäverinen maatiaisrotu, joka muistuttaa suomenhevosta. Eestinhevonen on viimeisiä säilyneitä rotuja, jotka polveutuvat suoraan pohjoisen tyypin hevosesta. Rotu on suhteellisen puhdas, sillä siihen ei ole risteytynyt paljoakaan muita rotuja.

Eestinhevonen oli sukupuuton partaalla teollistumisen aikaan, kun koneet korvasivat hevoset. Vaikka kanta on elpymässä Virossa, eestinhevonen kuuluu siellä edelleen suojeltaviin rotuihin. Puhtaita eestinhevosia on nykyään Virossa yli 600 ja uusia varsoja syntyy kymmeniä vuodessa. Eestinhevosia kasvatetaan lähinnä Viron saarissa, kuten Saarenmaalla. Suomessa eestinhevosia on noin 300 yksilöä.

Nykyään eestinhevosia käytetään lähinnä ratsuina ja työhevosina. Ne sopivat myös reen tai kärryjen eteen.Väriltään eestinhevonen on yleensä yksivärinen (vaikkakin sabinogeeniä esiintyy), ja yleisimpiä ovat perusvärit (ruunikko, rautias ja musta) sekä kimo ja hallakko. rodussa kuitenkin esiintyy melko runsaasti voikko- ja hopeavärejä. Säkäkorkeudeltaan eestinhevonen on noin 135–165 cm, minkä vuoksi sitä on toisinaan kutsuttu eestinponiksiselvennä.

Suomeen on tuotu suoraan Virosta melko runsaasti eestinhevosia varsinkin ratsastuskoulukäyttöön 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ne rekisteröidään Hippoksessa kuitenkin toistaiseksi vain yleisesti kylmäverirotuisiksi, eikä Suomessa harrasteta mainittavaa omaa kasvatusta.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]