Doris Duke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Doris Duke
Doris Duke ja ensimmäinen aviomies James Cromwell
Doris Duke ja ensimmäinen aviomies James Cromwell
Henkilötiedot
Syntynyt22. marraskuuta 1912
Manhattan, New York
Kuollut28. lokakuuta 1993
Beverly Hills, Kalifornia
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Ammatti perijätär
Vanhemmat James Buchanan Duke
Nanaline Lee Holt Inman Duke
Puoliso James Cromwell (1935–1943)
Porfirio Rubirosa (1947–1948)

Doris Duke (22. marraskuuta 191228. lokakuuta 1993) oli yhdysvaltalainen perijätär ja hyväntekeväisyyden harjoittaja. Doris Duke rikastui isänsä American Tobacco Company -yhtiön johtaja James Buchanan Duken perinnöllä jo lapsena. Julkisuudessa hänet tunnettiin "tupakka-kuningattarena". Sittemmin hän lahjoitti rahaa useille eri tahoille nimeään kantavan säätiön kautta. Doris Duke vältteli julkisuutta yli 50 vuoden ajan ja asui valtaosan aikuiselämästään ulkomailla ja Havaijilla.[1]

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Doris Duke syntyi Manhattanilla New Yorkissa 22. marraskuuta 1912. Hänen vanhempansa olivat miljonääri James Buchanan Duke,[2] American Tobacco Company -yhtiön ja Duke Power energiayhtiön johtaja[3] ja tämän toinen vaimo vuodesta 1907 Nanaline Lee Holt Inman Duke (1871–1962).[4] Doris oli heidän ainoa lapsensa.[5] Perhe asui kolmikerroksisessa ja 54-huoneisessa vuosina 1909–1912 rakennetussa kaupunkikartanossa Manhattanilla 78th Streetin ja Fifth Avenuen kulmassa. Vuodesta 1959 lähtien James B. Duke House'ksi nimetyn rakennuksen tiloissa on toiminut New Yorkin yliopiston taideinstituutti. James Duke kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1925 Doriksen ollessa vasta 12-vuotias. Kuolinvuoteellaan isä antoi tyttärelleen neuvon: "Älä luota kehenkään."[1]

Hänen omaisuutensa arvo oli tuolloin noin 100 miljoonaa dollaria. Kun omaisuutta jaettiin perintönä, Doris Duken osuus oli noin 50 miljoonaa dollaria. Suurinta osaa rahoista hallittiin Duke Endowment Foundation trustina ja Doris sai 21 vuotta, 25 vuotta ja 30 vuotta täytettyään vähitellen vielä suuremman osuuden perinnöstä isänsä testamentin mukaisesti.[2][5] Äitinsä kuoleman jälkeen vuonna 1962 hän peri vielä 250 miljoonaa dollaria.[6]

Teini-iässä pitkänhuiskea, 183 senttinen Doris Duke vietti aikaansa enimmäkseen perheen valtavassa kaupunkikartanossa Manhattanilla. Hän opiskeli ranskaa, italiaa ja pianonsoittoa. Doris olisi halunnut jatkaa opintojaan yliopistossa, mutta hänen äitinsä kielsi tämän ja vei tyttärensä pitkälle matkalle Eurooppaan sivistymään. Doriksen debytanttitanssiaiset järjestettiin Lontoossa[1] sekä Rough Pointin kesäkartanossa Rhode Islandilla vuonna 1930.[6]

Hän piti ulkona syömisestä, teatterista, matkustelusta, jota jatkoi vanhaksi saakka. Mukanaan hänellä oli aina joukko turvamiehiä. Kadulla "tupakka-kuningattarena" (tobacco queen) tunnettu Duke tunnistettiin usein ja uhkana oli esimerkiksi kidnappaus.[2]

Doris Duke alkoi 21-vuotiaana tapailla häntä 16 vuotta vanhempaa, nousevaa poliitikkoa James "Jimmy" H. R. Cromwellia. Pari meni nopeasti naimisiin ja heidät vihittiin siviiliseremoniassa perheen Manhattanin talossa 13. helmikuuta 1935 ja Doris otti aviomiehensä sukunimen. Kaksi vuotta kestäneellä häämatkalla maailman ympäri he matkustivat Intiaan, kävivät Agrassa sekä Taj Mahalissa ja viettivät pitkän ajan Lähi-idässä. Sen jälkeen he asuivat suvun valtavassa Duke Farmsin maakartanossa New Jerseyssä. Heinäkuussa 1940 iski epäonni, kun pariskunnan ja Doris Duken ainoaksi jäänyt lapsi, tytär Arden, syntyi ennenaikaisesti Honolulussa ja kuoli seuraavana päivänä.[2] Synnytys aiheutti Dukelle pysyvän lapsettomuuden.[7]

Tyttären kuolema jätti häneen pysyvän trauman ja hän yritti saada tähän yhteyden henkimaailman avulla. Duke asettui asumaan vuosina 1936–1938 rakennuttamalleen Shangri-La nimiselle tilalle Honoluluun Havaijille ja hänestä tuli ensimmäinen ei-havaijilaissyntyinen nainen kilpasurffaaja, jota valmensivat Duke Kahanamoku veljineen. Hän keräsi tilalle islamilaisen taiteen kokoelman.[1][5]

Parin välit huononivat tulevina vuosina. Lopulta Doris haki eroa. Avioeromenettely oli pitkä ja vaivalloinen. Lopulta avioero kuitenkin myönnettiin Renossa vuonna 1943. Doris otti takaisin entisen sukunimensä. Myöhemmin hän sanoi James Cromwellin vaatineen 7 miljoonaa dollaria avioeroon suostumisesta. Vuonna 1944 Duke matkusti Egyptiin osallistuen Yhdysvaltojen toisen maailmansodan sotaponnistuksiin työskentelemällä kauppalaivaston henkilöstön kanttiineja pyörittäneessä United Seamen's Service -järjestössä Alexandriassa. Sodan jälkeen vuosina 1945 ja 1946 hän kierteli Euroopassa kirjeenvaihtajana International News Service -uutistoimistolle sekä kirjoitti Harper's Bazaar lehdelle.[5]

Doris Duke ja Kahanamokun veljekset n. 1937
Doris Duke vuonna 1951

Oleskellessaan Roomassa hän tapasi Dominikaanisesta tasavallasta lähtöisin olevan diplomaatin ja kansainvälisen playboyn Porfirio Rubirosan (1909—1965), jonka kanssa hän meni naimisiin Pariisissa 1. syyskuuta 1947. Väitetään että Doris Duke maksoi Rubirosan vaimolle, näyttelijä Danielle Darrieux'lle miljoona dollaria, jotta tämä pisti avioeron vireille. Koska Duken omaisuuden määrä oli erittäin huomattava, Yhdysvaltain hallitus laati liitolle avioehdon, jotta perintö ei mahdollisesti menisi ulkomaille eikä sitä käytettäisi poliittiseen toimintaan. Porfirio Rubirosa oli näet Dominikaanisen tasavallan diktaattori Rafael Trujillon luottomies ja lisäksi tämän tyttären Flor de Oro Trujillon entinen aviomies.[1] Häämatka suuntautui Ranskan Rivieralle.[2]

Kuten edellinenkin avioliitto, Duken ja Rubirosan suhde alkoi kuihtua, varsinkin kun aviovaimo huomasi aviomiehensä tapailevan salaa ensimmäistä ex-vaimoaan Flor de Oro Trujilloa. Duke hankki eron Renossa lokakuussa 1948 syyttäen Rubirosaa äärimmäisestä henkisestä julmuudesta. Rubirosa sai avioerossa 25 000 $ vuosirahan seuraavaan avioitumiseen asti, kalastuslaivaston Afrikan rannikolta, aikoinaan lahjaksi saamansa urheiluautot ja B-52 lentokoneen sekä 1600-luvun talon Pariisista Rue de Bellechasselta. Viisi vuotta myöhemmin Porfirio Rubirosa avioitui Barbara Huttonin kanssa, joka oli Doris Duken ikätoveri ja pahin kilpailija.[8]

Kiinnostukset ja hyväntekeväisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeisen avioeronsa jälkeen Doris Duke tyytyi elämään naimattomana. Seurustelun sijaan hän alkoi hankkia uusia mielenkiinnon kohteita. Hän istui sukunsa lahjoituksilla alun perin perustetun Duken yliopiston johtokunnassa. Duke kiinnostui erityisesti vaihtoehtoisten energiamuotojen löytämisestä, sekä puutarhanhoidosta. Valtava Duke Farmsin maatila avattiin yleisölle vuonna 1964 ja sen maille rakennettiin kokonainen thaimaalainen riisikylä.[1]

New Jerseyssä hän avasi pienen aasialaista taidetta esittelevän museon, johon hän oli kerännyt taidetta. Hän alkoi tehdä suuria lahjoituksia itsensä mukaan nimetyn säätiön kautta monenlaisiin eri kohteisiin. Lahjoituksia sai esimerkiksi Princetonin yliopiston venäjän kielen koulutus ja Newportin historiallisia rakennuksia suojeleva säätiö. Hän lahjoitti miljoonia myös AIDSin tutkimukseen, sekä palveluksena vanhalle ystävälle lahjoitti 5 miljoonan dollarin takuusumman Imelda Marcosille, entisen Filippiinien presidentti Ferdinand Marcosin vaimolle vuonna 1988, joka oli pidätetty syytettynä rahankiristyksestä New Yorkissa.[2] Epäsovinnaisesta yksityiselämästään huolimatta - hänellä oli mm. kaksi liikemies Adnan Khashoggin lahjoittamaa kamelia - hän suhtautui omistuksiinsa ja isänsä perintöön liikemiesmäisesti ja nelinkertaisti omaisuutensa arvon elämänsä aikana.[1]

Hän työllisti yli 200 vakituista työntekijää huolehtimaan hänestä itsestään ja hoitamaan viittä kotiaan: kahdeksan hehtaarin Duke Farms maatila New Jerseyssä, kattohuoneisto Park Avenuella New Yorkissa, Falcon Lair rinnetalo Beverly Hillsissä Los Angelesissa vuodelta 1925, alunperin kuulunut Rudolph Valentinolle; arabialaistyylinen Shangri-La palatsi Havaijilla ja 1800-luvun Rough Point kesäkartano Newportissa, Rhode Islandilla, jonne Duke keräsi 1950-luvun lopulta lähtien eurooppalaisen taiteen kokoelmansa.[1] Kaikki asunnot Kalifornian jo vuonna 2009 purettua taloa ja kattohuoneistoa lukuunottamatta, ovat toimineet 2000-luvun alusta lähtien yleisölle avoimina museoina.

Shangri-La palatsi Honolulussa

Viimeiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1988 Doris Duke adoptoi 35-vuotiaan Charlene Gail Heffnerin, jonka hän uskoi olevan kuolleen tyttärensä Ardenin reikarnaatio ja lahjoitti tälle miljoonan dollarin arvoiset tilukset Havaijilla.[1] Heffner oli vatsatanssija ja entinen Hare Khrisna-liikkeen jäsen ja hänen poikaystävänsä toimi Duken turvamiehenä. Heffnerin ja Duken välit rikkoutuivat myöhemmin kun Duke sairastui oudoissa olosuhteissa ja syvästi masentunut Doris Duke muutti hovimestarinsa kanssa Kaliforniaan. On väitetty että Duke kuvaili adoptiota sittemmin "suurimmaksi virheekseni koskaan".[6] Duke miljoonineen nosti ja sai vastattavakseen myös lukuisia oikeusjuttuja. Hän haastoi oikeuteen kumppaninsa, jazz-muusikko Joseph Castron, joka oli väittänyt olleensa Duken vihitty aviomies. Duke Farms tilalla New Jerseyssä tehtiin laaja verotarkastus.[2]

Shangri-La palatsi Honolulussa

Doris Duke kuoli 80-vuotiaana 28. lokakuuta 1993 asunnollaan Beverly Hillsissä Kaliforniassa. Kuolemansyy oli sydänpysähdyksen aiheuttanut keuhkoödeema.[2] Hän oli kärsinyt viimeisen vuoden ajan kasvojenkohotuksen ja epäonnistuneen polviproteesileikkauksen jälkivaivoista mm. kaatumisen seurauksena tulleesta lantionmurtumasta ja näistä aiheutuneista morfiinin, alkoholin sekä masennus- ja unilääkkeitten liikakäytöstä.[1][8]

Doris Dukella ei ollut laillisia perillisiä ja testamentin toimeenpanijaksi oli huhtikuussa 1993 nimetty alkoholisoitunut ja hädin tuskin lukutaitoinen irlantilainen hovimestari Bernard Lafferty.[6] Yli miljardin dollarin omaisuuden perimys riitautettiin ja se palautettiin Doris Duke Foundationille.[1] Säätiö toimii esittävien taiteiden, lääketieteen, ympäristön, lasten hyvinvoinnin sekä kulttuurien välisten suhteiden edistämisen ja tutkimuksen rahoittajana.[9]

  1. a b c d e f g h i j k https://www.biography.com/
  2. a b c d e f g h Eric Pace: Doris Duke, 80, Heiress Whose Great Wealth Couldn't Buy Happiness, Is Dead The New York Times. 29.10.1993. Viitattu 24.4.2021. (englanniksi)
  3. James Buchanan Duke Encyclopaedia Britannica. Viitattu 24.4.2021. (englanniksi)
  4. Nanaline Holt Inman Duke The Duke Endowment - Centennial. Viitattu 2.4.2024. (englanniksi)
  5. a b c d Our Founder | Doris Duke Charitable Foundation www.dorisduke.org. Viitattu 1.4.2024.
  6. a b c d Doris Duke Leaves $1 Billion to a New Charitable Foundation - NYTimes.com web.archive.org. 1.9.2017. Arkistoitu 1.9.2017. Viitattu 2.4.2024.
  7. Doris Duke - Facts, Death & Mansion Biography. 25.5.2021. Viitattu 1.4.2024. (englanti)
  8. a b Inside the World's Richest Rivalry: Doris Duke and Barbara Hutton Town & Country. 26.4.2017. Viitattu 2.4.2024. (englanti)
  9. Home | Doris Duke Foundation www.dorisduke.org. Viitattu 1.4.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]