David Whitmer

David Whitmer

David Whitmer (7. tammikuuta 1805 – 25. tammikuuta 1888) oli eräs myöhempien aikojen pyhien liikkeen varhaisista kannattajista ja yksi Mormonin kirjan kolmesta todistajasta.

David Whitmer syntyi lähellä Harrisburgia Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa. Hän oli neljäs Peter Whitmer Sr:n ja hänen vaimonsa Mary Musselman Whitmerin yhdeksästä lapsesta. 1820-luvulla perhe muutti Fayetteen, New Yorkin osavaltioon.

Whitmer kuuli ensimmäistä kertaa Joseph Smithistä ja hänen maasta löytämistään kultalevyistä vuonna 1828, jolloin hänen ystävänsä ja Mormonin kirjan toinen tuleva todistaja Oliver Cowdery kertoi hänelle tästä. Cowdery arveli asiassa olevan jotain todenperää. Whitmer tapasi tulevan profeetan ja tuli pian vakuuttuneeksi hänen sanomansa totuudesta. Hänet kastettiin kesäkuussa 1829, lähes vuosi ennen "Kristuksen kirkon" virallista järjestämistä 6. huhtikuuta 1830. Myös Whitmerin perhe liittyi Smithin seuraajiin.

Ilmeisesti vielä saman kuun aikana Whitmer kertoi, että hän oli yhdessä Joseph Smithin ja Oliver Cowderyn kanssa nähnyt näyn, jossa enkeli ilmestyi heille ja näytti heille ne kultaiset levyt, joista Smith oli kääntänyt Mormonin kirjan. Myöhemmin myös Martin Harris, joka oli joutunut poistumaan ennen enkelin vierailua, sai nähdä samanlaisen näyn. Whitmer allekirjoitti yhdessä Cowderyn ja Harrisin kanssa todistuksen, jossa he kertoivat nähneensä kultalevyt ja vakuuttuneensa niiden aitoudesta. Tämä "Kolmen silminnäkijän todistus" painettiin ensimmäisen Mormonin kirjan alkuun, ja se on painettu lähes kaikkien seuraavienkin painosten alkulehdille.

David Whitmer oli yksi kuudesta "Kristuksen kirkon" alkuperäisestä jäsenestä. Vuonna 1838 kirjoittamassaan historiassa Joseph Smith kertoi, että kirkko järjestettiin Whitmerin isän Peter Whitmerin kodissa Fayettessa, New Yorkissa. Vuonna 1842 hän kuitenkin kertoi kirkon järjestetyn Manchesterissa, New Yorkin osavaltiossa.

Whitmer oli vihitty vanhimmaksi 9. kesäkuuta 1830, ja 5. lokakuuta 1831 Oliver Cowdery vihki hänet ylipapiksi. 7. heinäkuuta 1834 Smith vihki Whitmerin Missourissa sijaitsevan Kristuksen kirkon johtajaksi. Samalla hän määräsi tämän seuraajakseen kirkon johdossa, mikäli profeetta saisi surmansa tai "ei eläisi Jumalan mielen mukaan".

Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon varhaiset asiakirjat esittävät, että Whitmer olisi vihitty myös kirkon apostoliksi. Toisaalta hänen vihkimyksestään ei ole kirjallista todistetta, eikä hän koskaan toiminut kahdentoista apostolin koorumin jäsenenä.

Vuonna 1837 Whitmer erotettiin yhdessä Oliver Cowderyn kanssa Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenyydestä. Syynä oli heidän ja Smithin välillä puhjennut riita kirkon johtajuudesta, joka puolestaan oli seurausta Smithin Kirtlandissa, Ohiossa perustaman pankin konkurssista, jossa Whitmer monien muiden pyhien lailla menetti rahansa. Smithille uskolliset pyhät ajoivat Whitmerin pois kaupungista ja ryöstivät hänen omaisuutensa. Katkeroitunut Whitmer vaati hyvitystä useissa eri oikeusasteissa. Samalla hän aloitti kampanjan Smithiä ja kirkon johtoa vastaan. Hän vetosi asemaansa Mormonin kirjan todistajana ja selitti, että hänellä oli aivan yhtä selkeä todistus Smithin jumalattomuudesta kuin Mormonin kirjan henkeytyksestäkin.

Joseph Smithin murhan jälkeen 1844 useat kirkon johtavissa asemissa olevista viranhaltijoista katsoivat olevansa Smithin oikeudenmukaisia seuraajia. Heidän joukossaan olivat Brigham Young ja Sidney Rigdon. Rigdonin johtama kirkko ajautui kuitenkin pian hajaannukseen, ja vuoden 1847 aikana useat hänen seuraajistaan, mukaan lukien entinen apostoli William E. M'Lellin, kääntyivät Whitmerin puoleen ja pyysivät häntä nousemaan kirkon johtajaksi. He vetosivat Smithin vuoden 1834 määräykseen Whitmeristä kirkon johtajana. M'Lellinin pyynnöstä Whitmer suostui muodostamaan uuden yhteisön, Kristuksen kirkon (whitmeriläiset) Kirtlandissa, Ohiossa. Hän ei kuitenkaan noussut kirkon johtoon, ja liike hajaantui nopeasti.

Oliver Cowdery, joka oli tehnyt sovinnon Brigham Youngin kanssa ja liittynyt hänen seuraajiinsa, otti näihin aikoihin yhteyttä Whitmeriin. Cowdery oli tavannut Youngin Winter Quartersissa, Nebraskassa, tunnustanut Youngin kirkon johtajaksi ja kastettu uudelleen jäseneksi. Cowdery matkusti Richmondiin, Missouriin tapaamaan Whitmeriä ja yritti taivutella tämän muuttamaan Utahiin ja palaamaan kirkon jäseneksi. Cowdery sairastui Whitmerin luona tuberkuloosiin ja kuoli vuonna 1850. Whitmer ei koskaan palannut Youngin johtaman Myöhempien aikojen pyhien liikkeen jäseneksi.

Vuonna 1876 Whitmer aktivoitui jälleen ja toisti väitteensä, jonka mukaan hän oli Joseph Smithin seuraaja. Hän perusti nimeään kantavan Kristuksen kirkon (whitmeriläiset) uudelleen. 1887 Whitmer julkaisi pamfletin nimeltä An Address to All Believers in Christ, jossa hän uudisti todistuksena Mormonin kirjan henkeytyksestä ja aitoudesta. Hän kuitenkin kiisti Youngin johtaman kirkon legitimiteetin. David Whitmer kuoli kotonaan Richmondissa 25. tammikuuta 1888. Hänen perustamansa kirkko säilyi 1960-luvulle.

Martin Harrisin kuoltua 1875 David Whitmer oli viimeinen elossa oleva Mormonin kirjan todistaja 13 vuoden ajan. Useat tiedotusvälineet halusivat haastatella häntä, samoin kuin monet USA:n itäosiin lähetetyt mormonilähetyssaarnaajat. Whitmeristä tuli kaikkein haastatelluin Mormonin kirjan kolmesta todistajasta. Hän ei koskaan kiistänyt todistustaan Mormonin kirjasta.

Lähteet

• Perkins, Keith: Whitmer, David eom.byu.edu. Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 5.7.2015. (englanniksi)
• David Whitmer geni.com. Viitattu 5.7.2015. (englanniksi)
• Anderson, Richard Lloyd: The Whitmers: A Family That Nourished the Church lds.org. Viitattu 5.7.2015. (englanniksi)