Tämä on lupaava artikkeli.

Daavid (veistos)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Daavid
Nimi Daavid
Tekijä Michelangelo
Valmistumisvuosi 1504
Taiteenlaji veistos
Korkeus 517 cm[1]
Sijainti Accademia di belle arti di Firenzen galleria
Paikkakunta Firenze
Koordinaatit 43°46'36.13"N, 11°15'34.02"E

Daavid (ital. David) on italialaisen kuvanveistäjän ja taidemaalarin Michelangelon veistämä suuri marmoriveistos, joka valmistui vuonna 1504. Veistos sijaitsee Firenzessä, Accademia di belle arti di Firenzen galleriassa, ja sen jäljennös on veistoksen alkuperäisellä paikalla Palazzo Vecchion ulkopuolella. Daavid on yli viisi metriä korkea ja esittää Raamatun kohtausta, jossa Daavid valmistautuu surmaamaan Goljatin. Patsasta pidetään yhtenä Michelangelon ja renessanssitaiteen merkittävimmistä taideteoksista.

Marmorilohkareen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvanveistäjä Agostino di Duccio sai vuonna 1463 tilauksen tukipilariveistoksesta Firenzen tuomiokirkkoon. Hän löysi Carraran marmorilouhokselta valtavan valkoisen marmorikappaleen, joka oli riittävän suuri tarkoitukseen. Hän jätti työn kuitenkin pian kesken. Lohkareen työstämistä jatkoi kuvanveistäjä Antonio Rossellino vuonna 1476, mutta hänkään ei saanut työtä valmiiksi.[2] Michelangelon asuessa Roomassa 1500-luvun taitteessa Firenzen gonfalonieeri Piero Soderini oli ensin puhunut lohkareen antamisesta Leonardo da Vincille, mutta harkitsi nyt sen tarjoamista kuvanveistäjä Andrea Sansovinolle, joka havittelikin sitä innokkaasti omaan käyttöönsä. Lohkare oli tuolloin 5,4 metriä korkea, kutsumanimeltään ”Jättiläinen”, ja se seisoi tuomiokirkon varastopihalla hyödyttömänä. Michelangelokin oli aiemmin Medicien hovissa asuessaan mahdollisesti nähnyt sen. Michelangelo palasi Firenzeen keväällä 1501 saatuaan ystäviltään kirjeitä, joissa häntä rohkaistiin tavoittelemaan lohkaretta itselleen. Katedraalin johtokunta oli suopea Michelangelon esittämälle idealle lohkareen käytöstä, ja elokuussa samana vuonna se annettiin hänen käyttöönsä. Michelangelo alkoi työstää ”Jättiläistä” 1. syyskuuta tarkoitusta varten rakennetussa vajassa tuomiokirkon läheisyydessä.[3]

Valmistuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patsas oli jo melkein valmis 25. tammikuuta 1504, kun arvovaltainen 30-henkinen toimikunta kokoontui päättämään sen sijoituspaikasta.[4] Komiteaan kuuluivat tunnetut taiteilijat Leonardo, Sandro Botticelli, Andrea della Robbia, David Ghirlandaio, Filippino Lippi ja Pietro Perugino sekä arkkitehdit Giuliano da Sangallo ja Antonio da Sangallo vanhempi. Komitea hyväksyi lopulta Michelangelon oman ehdotuksen patsaan sijoittamisesta Palazzo Vecchion edustalle. Toukokuussa 1504 patsas kuljetettiin lopulliselle paikalleen hitaasti kaupungin kapeita katuja pitkin köysien ja puiden varassa rullien päällä. Vandaalit yrittivät heitellä sitä kivillä, mutta patsas selvisi ehjänä. Patsaan paljastustilaisuus oli 8. syyskuuta 1504. Kaupunkilaiset ihastuivat patsaaseen välittömästi, ja se nosti Michelangelon Italian maineikkaimmaksi kuvanveistäjäksi.[5]

Aihe ja ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Daavid kuten se on tarkoitettu nähtäväksi silmän korkeudelta.

Raamatun Daavid oli firenzeläisille tärkeä hahmo, sillä hän symbolisoi heille heidän oman pienen kaupunkivaltionsa vapauden puolustusta. Firenzessä oli jo kaksi kuuluisaa Daavid-aiheista veistosta, Donatellon ja Verrocchion, sekä useita vähemmän tunnettujen kuvanveistäjien tekemiä. Donatellon ja Verrocchion Daavidit olivat luonnollisen kokoisia pronssiveistoksia poikamaisesta nuorukaisesta. Michelangelo teki omasta Daavidistaan kreikkalaisen sankarijumalan, aikuisen ja lihaksikkaan miehen, ja antoi sille Apollon-jumalan pään ja Herakleen ruumiin.[6] Michelangelon Daavidilla on myös esinahka, vaikka Raamatun Daavid oli juutalainen ja näin luultavasti ympärileikattu.[7]

Patsaan Daavid on nostanut lingon olkapäälleen ja katsoo keskittyneesti ja itsevarmasti vasemmalle kulmakarvat yhteen puristuneina. Patsaan kontraposto perustuu Michelangelon tekemiin tutkimuksiin antiikin taiteesta.[4] Michelangelo tunsi ihmisen anatomian täydellisesti, mutta hän ei yrittänyt jäljitellä luontoa vaan tavoitteli omaa taiteellista ihannettaan.[8] Patsaan kaikki mittasuhteet eivät olekaan luonnonmukaisia: pää ja ylävartalo ovat suhteellisesti suurempia kuin alavartalo, sillä veistosta oli tarkoitus katsella alaviistosta ja etäältä. Sen silmät katsovat myös tarkoituksellisesti eri suuntiin, mitä on vaikea havaita normaalissa katselutilanteessa.[9] Patsaan selkärangan ja oikean lapaluun välistä puuttuu lihas, jonka Michelangelo joutui jättämään pois marmorilohkareen vian johdosta.[8] Myös veistoksen oikea käsi on suhteettoman suuri. Lihaksikas, suonikas ja jännittynyt oikea käsi sekä tarkoituksellisen epäsymmetriset raajat kuvastavat samanaikaisesti sekä veistoksen patoutunutta energiaa että rentoutuneisuutta.[10][9]

Michelangelon aikalainen taidehistorioitsija Giorgio Vasari ylisti patsasta sen kauneudesta, mittasuhteista, harmonisuudesta, sommittelusta ja taiteellisesta taidokkuudesta, ja piti sitä hienoimpana koskaan tehtynä veistoksena.[11] Samalla kun Michelangelon Daavid jäljittelee niin antiikin Kreikan taiteen käyttämiä asentoja kuin terveen, luonnollisen ja lihaksikkaan ihmiskehon ihannointiakin, Daavidin ilme ja asento tuovat veistokselle renessanssille tyypillistä intensiteettiä, itsevarmuutta ja elävyyttä.[12]

Patsas on 517 cm korkea.

Patsas on ilman jalustaa 517 senttimetriä korkea. Sen uskottiin kauan olevan vain 434 senttimetriä, kunnes vuonna 1999 tehty tutkimus paljasti sen paljon korkeammaksi.[1]

Sijoitus nykyisin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daavid on sijainnut aina Firenzessä. Aluksi sen sijoituspaikka oli Piazza della Signorialla, mutta se siirrettiin suojaan vuonna 1873 Accademia di belle arti di Firenzen galleriaan. Alkuperäiselle paikalle sijoitettiin patsaan marmorijäljennös vuonna 1910.[4] Patsaasta on tehty myös muita jäljennöksiä, joista yksi tunnetuimpia on Toscanan suurherttuan, Leopold II:n, kuningatar Viktorialle vuonna 1857 lahjoittama kopio, joka on Victoria and Albert Museumissa Lontoossa. Patsas puettiin museossa aikoinaan häveliäästi viikunanlehteen kuningattaren vierailujen ajaksi.[13]

Alkuperäinen patsas kärsi vaurioita vuoden 1527 mellakassa. Vuonna 1991 italialainen maalari vaurioitti patsaan vasemman jalan varvasta vasaralla. Vuonna 1843 patsas puhdistettiin kloorihapolla ja vuosina 2003–2004 tislatulla vedellä ja selluloosalla.[14]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Veistos takaa. Se oli tarkoitettu katseltavaksi ainoastaan edestä päin, toisin kuin muut Michelangelon veistokset.[4]
    Veistos takaa. Se oli tarkoitettu katseltavaksi ainoastaan edestä päin, toisin kuin muut Michelangelon veistokset.[4]
  • Veistoksen torso.
    Veistoksen torso.
  • Veistoksen oikea käsi.
    Veistoksen oikea käsi.
  • Kaulasuoni paljastaa Daavidin kiihtymyksen hänen kohdatessaan Goljatin. [15]
    Kaulasuoni paljastaa Daavidin kiihtymyksen hänen kohdatessaan Goljatin. [15]
  • Pupillit ovat sydämen muotoiset.
    Pupillit ovat sydämen muotoiset.
  • Leonardo da Vincin tutkielma veistoksesta, muste ja mustaliitu 1505.
    Leonardo da Vincin tutkielma veistoksesta, muste ja mustaliitu 1505.
  • Vuonna 1910 pystytetty jäljennös Palazzo Vecchion ulkopuolella Firenzessä.
    Vuonna 1910 pystytetty jäljennös Palazzo Vecchion ulkopuolella Firenzessä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Coughlan, Robert et al.: The World of Michelangelo, 1475–1564. Amsterdam: Time-Life Books, 1966. (englanniksi)
  • Grömling, Alexandra: Michelangelo Buonarroti. Elämä ja tuotanto. ((Michelangelo Buonarroti. Leben und Werk, 1999.) Suomentanut Liisa Kovanen) Köln: Könemann, 2001. ISBN 3-8290-5715-6

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Marc Levoy: We finish scanning the David 28.3.1999. Stanford-yliopisto. Viitattu 2.6.2013. (englanniksi)
  2. ↑ Grömling 2001, s. 36.
  3. ↑ Coughlan 1966, s. 85.
  4. ↑ a b c d Grömling 2001, s. 37
  5. ↑ Coughlan 1966, s. 90–93.
  6. ↑ Coughlan 1966, s. 91
  7. ↑ Riklis, Ira: Michelangelo's Sculptures: The David irariklis.com. Viitattu 8.6.2013. (englanniksi)
  8. ↑ a b Lorenzi, Rossella: Michelangelo's David is missing a muscle 18.10.2004. ABC Science. Viitattu 31.5.2013. (englanniksi)
  9. ↑ a b Saad Shaikh & James Leonard-Amodeo: The deviating eyes of Michelangelo’s David 2005. Journal of the Royal Society of Medicine. doi:10.1177/014107680509800213 Viitattu 8.6.2013. (englanniksi)
  10. ↑ Lamarche-Vadel, Bernard: Michelangelo, s. 26. Hong Kong: Chartwell Books, 1986. ISBN: 1-55521-102-X (englanniksi)
  11. ↑ Giorgio Vasari: Michelangelo's David (1550 CE) web.archive.org. Viitattu 16.6.2013. (englanniksi) Web archive 2015
  12. ↑ Maverick, Yahoo Contributor Network: Michelangelo's David - a Symbol of Renaissance (Internet Archive) 12.10.2009. Yahoo! Answers. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 16.6.2013. (englanniksi)
  13. ↑ David's fig leaf, perhaps by D. Brucciani & Co., about 1857 Victoria and Albert Museum. Viitattu 31.5.2013. (englanniksi)
  14. ↑ Michelangelo statue clean-up ends 24.5.2004. BBC News. Viitattu 31.5.2013. (englanniksi)
  15. ↑ Daniel M. Gelfman: The David Sign. JAMA Cardiology, 1.2.2020, 5. vsk, nro 2, s. 124. doi:10.1001/jamacardio.2019.4874 ISSN 2380-6583 Artikkelin verkkoversio. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Daavid (veistos).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Daavid_(veistos)&oldid=22771866”