D-duuriasteikko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
D-duuriasteikon etumerkit diskanttiavaimella

D-duuriasteikko on d-nuotista alkava asteikko, johon kuuluvat sävelet d, e, fis, g, a, h, cis ja d.[1][2] D-duurin rinnakkaissävellaji on h-molli ja muunnossävellaji d-molli.

D-duurin säveliä käyttäviä sointuja eri sointuasteilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

D-duuriskaalan sointuja käytetään useimmiten D-duurin sävellajissa.[2]

I ii iii IV V vi vii°
D Em F♯m G A Bm C♯m♭5 tai C♯°[1]

D-duurin etumerkintä eri nuottiavaimilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljällä yleisimmällä avaimella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
{ \new Staff \with{ \magnifyStaff #3/2 } << \time 4/16 \override Score.TimeSignature #'stencil = ##f { \clef treble \key d \major s16 \clef alto \key d \major s16 \clef tenor \key d \major s16 \clef bass \key d \major s16 } >> }

Neljällä yleisimmällä nuottiavaimella (diskantti-, altto-, tenori- ja bassoavain) on vakiintuneet standardit, miten niille kirjoitetaan etumerkit. D-duurin etumerkit kirjoitetaan niille ylläolevin tavoin.[3][4]

Tunnettuja teoksia D-duurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b The D Major Scale piano-keyboard-guide.com. Piano Keyboard Guide. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
  2. a b c The D Major Key fretello.com. 10.9.2020. Fretello. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
  3. https://mymusictheory.com/more-music-theory-topics/key-signatures-chart/
  4. Gould, Elaine: Behind Bars: The Definitive Guide To Music Notation, s. 91. Lontoo: Faber Music Ltd., 2011. ISBN 978-0571514564
  5. Lai, Hermione: Best Songs in D Major interlude.hk. 16.1.2021. Interlude. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.