Creta et Cyrene
Creta et Cyrene Provincia Creta et Cyrene |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Creta et Cyrenen provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio | Rooman valtakunta |
Nykyinen valtio/alue | Libya ja Kreikka (Kreeta) |
Perustettu | 67/27 eaa. |
Lakkautettu | n. 293–305 |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | senaatin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Gortyn ja Kyrene (Cyrene) |
Creta et Cyrene (lat. Provincia Creta et Cyrene tai Creta et Cyrenaica) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti Kyrenen seudun nykyisessä Libyassa sekä Kreetan saaren Kreikassa.[1][2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Creta et Cyrenen provinssi käsitti Kyrenaikan (lat. Cyrenaica) eli nykyisen Libyan rannikon itäosan Pohjois-Afrikassa, tai ehkä oikeammin lähinnä Kyrenen (lat. Cyrene) kaupungin ympäristön,[4] sekä siitä pohjoiseen sijainneen Kreetan (Creta) saaren. Tällaisena Creta et Cyrene oli harvinainen varsin erilliset alueet käsittänyt provinssi. Se oli suhteellisen pieni eikä kovin vauras.[5] Provinssin osien välissä sijaitsi Välimereen kuuluva Libyanmeri. Pohjois-Afrikassa provinssin länsipuolella sijaitsi Africa proconsulariksen provinssi ja itäpuolella Aegyptuksen provinssi. Kreetan saaren pohjoispuolella sijaitsi Achaean provinssi.[2]
Kreeta oli vanhaa doorilaista kreikkalaista aluetta. Myös Kyrenaikassa oli vanhoja kreikkalaisia siirtokuntia. Provinssin hallinnollista keskusta ei tunneta varmuudella. Perinteisesti keskuksena on pidetty Gortynia Kreetalla, mutta arkeologian perusteella se on ollut varmuudella provinssikeskus vasta myöhäisroomalaisella kaudella Cretan provinssin aikana. On mahdollista, että provinssin maantieteellisen hajanaisuuden vuoksi sillä oli kaksi pääkaupunkia, Gortynin lisäksi Kyrene Libyassa.[5]
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Creta et Cyrenen roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
Kreetalla
- Aksos (Axus)
- Aptera
- Araden
- Arkades eli Arkadia (Arcadia)
- Biannos (Bienna)
- Biennos (Biennus)
- Inatos (Inatus) eli Einatos (Einatus)
- Eleutherna
- Elyros (Elyrus)
- Foiniks (Phoenix)
- Gortyn
- Herakleion (Heracleium)
- Hierapytna
- Hydramia
- Istron
- Kantanos (Cantanus)
- Khersonasos (Chersonesus)
- Kisamos (Cisamus)
- Knossos (Cnossus, Colonia Julia Nobilis Cnossus)
- Kydonia (Cydonia)
- Lappa eli Lampe
- Lasaia (Lasaea)
- Lato pros Kamara (Camara)
- Leben
- Lissos (Lissus)
- Matala
- Olus
- Sulia
- Sybrita (Subrita)
- Syia (Suia)
- Tarrha
Kyrenaikassa
- Agabis
- Amastoros (Amastorus)
- Ampeloontes
- Anabukis (Anabucis)
- Antipyrgos
- Apollonia eli Sozopolis
- Astrokhonda (Astrochonda)
- Ausigda
- Automalaks (Automalax)
- Aziris
- Arsinoe eli Taukheira (Tauchira)
- Balagrai (Balagrae)
- Barke (Barca)
- Boreion (Boreum)
- Berenike (Berenice)
- Comicianum
- Darnis eli Darnai (Darnae)
- Diarrhoia (Diarrhoea)
- Diakhersis (Diachersis)
- Dionysos (Dionysus)
- Faia (Phaea)
- Fykus (Phycus)
- Hadrianopolis
- Hydraks (Hydrax)
- Kainopolis (Caenopolis)
- Kaminos (Caminus)
- Khairekla (Chaerecla)
- Khersis (Chersis)
- Kyrene (Cyrene)
- Lasamikes (Lasamices)
- Limnias
- Naustathmos (Naustathmus)
- Neapolis Theodorias
- Paliuros (Paliurus)
- Petras Megas (Petras Magna)
- Petras Mikros (Petras Parva)
- Plateia (Platea)
- Ptolemais
- Syke (Syce)
- Theotimaion
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Provinssia edeltänyt Cyrenaican provinssi perustettiin vuonna 74 eaa. Joskus vuosien 67 ja 27 eaa. välillä sen alueeseen liitettiin Kreetan saari, jonka jälkeen siitä tuli Creta et Cyrenen provinssi.[5][4] Tutkijoilla on ollut erilaisia näkemyksiä yhdistämisen tarkasta ajoituksesta. Joskus vuodeksi mainitaan jo 67 eaa., jolloin roomalaiset valtasivat Kreetan.[5][6][7] Joskus se ajoitetaan vuosiin, jolloin Marcus Antonius hallinnoi valtakunnan itäosia. Viimeistään se on tapahtunut Augustuksen aikana vuonna 27 eaa., jolloin Creta et Cyrene luettiin provinssien jaossa senaatin provinsseihin.[5]
Mikäli Kreeta ja Kyrene yhdistettiin jo vuonna 67 eaa., ne vaikuttavat kuitenkin olleen välillä erillisiä, jolloin Cyrenaican provinssi oli jälleen olemassa omana provinssinaan, kun taas Kreeta muodosti ajoittaisen Cretan provinssin. Roomalaisten rahojen perusteella provinssit vaikuttaisivat olleet yhtä jo vuonna 67 eaa. Muista seikoista taas on päätelty, että provinssit olivat erillisiä ainakin vuosina 52–49 eaa. ja 44–43 eaa. sekä joskus vuosien 43 ja 31 eaa. välillä.[5]
Kreetan ja Kyrenen alueen liittäminen toisiinsa yhdeksi provinssiksi on nähty usein erikoisena ratkaisuna ja jopa lähinnä satunnaisena hallinnollisena päätöksenä. Alueet ovat maantieteeltään, väestöltään, luonteeltaan ja poliittiselta kehitykseltään hyvin erilaisia. Nykytutkimuksessa liitolle on kuitenkin löydetty perusteita jo lähtien Kreetan ja Kyrenen pitkästä yhteisestä historiasta ennen roomalaisaikaakin. Toiseksi perusteeksi on ehdotettu taloutta, sillä kumpikin provinssin osa oli yksinään melko pieni ollakseen omavarainen. Alueen merireitit kulkivat usein sekä Kreetan että Libyan rannikon kautta, ja niin tämä yhtenäinen kauppa-alue on saatettu haluta yhdistää yhdeksi provinssiksi.[5]
Kolmanneksi syyksi on ehdotettu merirosvojen vastaista taistelua. Merirosvoja oli paljon Libyanmerellä provinssin perustamisen aikoihin, ja näiden uhka uhkasi katkaista Välimeren kahtia Libyanmeren kohdalta. Näin kummankin rannan yhdistäminen saman prokonsulin hallinnon alle vaikuttaa strategiselta päätökseltä alueen rauhoittamiseksi. Neljänneksi syyksi on ehdotettu sitä, että kreikkalaistaustaisena Kyrenaikan seutu katsoi enemmän Kreetalle ja Kreikkaan päin kuin naapuriprovinsseihin idempänä ja lännempänä Pohjois-Afrikassa. Kyrenestä oli myös huomattavasti lyhyempi matka Kreetalle kuin esimerkiksi Aleksandriaan idässä tai Leptis Magnaan lännessä.[5]
Joka tapauksessa ratkaisu vaikuttaa olleen toimiva, sillä liitos kesti yli 300 vuotta.[5] Näin Creta et Cyrenen provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1] Provinssia hallitsivat preettoritasoiset prokonsulit, joista tunnetaan nimeltä lähes 70.[5]
Provinssi lakkautettiin keisari Diocletianuksen aikana noin vuonna 293–305.[5] Tuolloin se jaettiin kolmeksi provinssiksi, jotka olivat Libya superior, Libya inferior ja Creta.[2][5] On kuitenkin merkkejä siitä, että tosiasiallisesti Cyrenaica ja Creta oli erotettu hallinnollisesti joksikin aikaa jo Septimius Severuksen aikana vuosien 198–204 välillä ja uudestaan vuosien 238–244 välillä.[5]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||
---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||
Cyrenaica 74–27 eaa. (vallattu 96 eaa.) |
Creta et Cyrene | Libya superior | (Libya koillinen) | |
Libya inferior | (Libya luoteinen) | |||
Creta 67–27 eaa. |
Creta | (Kreeta) | ||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 115–117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ a b Hayden, Barbara J. (toim.): Reports on the Vrokastro Area, Eastern Crete, Volume 3: The Vrokastro Regional Survey Project, Sites and Pottery, s. 81. (Museum monograph: Museum of Archaeology and Anthropology, Nide 123) University of Pennsylvania Museum of Archaeology, 2003. ISBN 9781931707794 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Chevrollier, François: ”From Cyrene to Gortyn. Notes on the Relationships between Crete and Cyrenaica under Roman Domination (1st c. BC to 4th c. AD)”. Teoksessa Francis, J. E. & Kouremenos, A. (toim.): Roman Crete. New Perspectives, s. 11–26. Oxford: Oxbow Books, 2016. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Cyrene Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Cyrenaica Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.3.2021.