Euesperides

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Euesperides
Εὐεσπερίδες
Euesperideen raunioita nykyisessä Bengasissa.
Euesperideen raunioita nykyisessä Bengasissa.
Sijainti

Euesperides
Koordinaatit 32°6′35″N, 20°5′28″E
Valtio Libya
Paikkakunta Bengasi
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 500-luku eaa. – n. 1000-luku jaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Kyrenaika, Libya
Aiheesta muualla

Euesperides Commonsissa

Euesperides tai Euhesperides (m.kreik. Εὐεσπερίδες, myös Hesperides, Ἑσπερίδες, Hesperis, Ἑσπερίς), myöhemmin Berenike (m.kreik. Βερενίκη, Berenikē; lat. Berenice), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyrenaikassa Libyassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Bengasin kaupungin paikalla.[4][5]

Euesperides perustettiin Kyrenestä käsin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Hellenistisellä kaudella kaupunki sai ptolemaioksilta uuden nimen Berenike. Se säilyi olemassa ainakin bysanttilaiselle kaudelle saakka.[1][2][3]

Euesperides oli Libyan pentapoliin läntisin kaupunki. Se sijaitsi Syrtinlahden itäpäässä niemellä nimeltä Pseudopenias, lähellä Lathon-jokea.[3] Kaupunki oli rakennettu matalalle kukkulalle, jonka lähellä oli mereen kytkeytyneitä laguuneita, jotka toimivat kaupungin satamana. Myös nykyisin laguuneiden paikalla on Bengasin satamalahti. Antiikin lähteiden mainitsema Tritonis-järvi saattaa olla sama kuin nykyinen Ain es-Selmani ('Ayn as Salmānī).[2]

Euesperideen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1]

Euesperideen sanotaan saaneen nimensä siitä, että sitä pidettiin paikkana, jossa kreikkalaisen mytologian hesperidien puutarha oli sijainnut. Pseudo-Skylaks sanoo suoraan, että kyseinen puutarha ja hesperidien järvi olisivat sijainneet kaupungin lähellä. Seudulla asui myös alkuperäiskansa, jota kreikkalaiset kutsuivat hesperideiksi (Hesperidai), tai kuten Herodotoksella, euesperideiksi (Euesperidai).[3]

Afrodite-veistos Euesperideesta, n. 150–100 eaa.

Euesperides perustettiin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Sen arvellaan olleen Kyrenen siirtokunta.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Euesperitēs (Εὐεσπερίτης), Eusperitēs (Εὐσπερίτης) ja Hesperitēs (Ἑσπερίτης).[3] Varhaisin maininta Euesperideesta on vuotta 514 eaa. koskien, jolloin persialaiset tekivät sotaretken Kyrenaikaan. Herodotos mainitsee sen olleen kaukaisin kohta, johon sotajoukko eteni.[1][6]

Euesperideen valtiomuodon arvellaan olleen klassisella kaudella oligarkinen. Kaupunki löi omaa aasialaisen standardin mukaista hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien, ja myös pronssirahaa 300-luvulla eaa.[1] Kyrenen kuningas Arkesilaos IV lähetti Euesperideehen uusia siirtokuntalaisia 400-luvun eaa. alussa.[1] Euesperides joutui sotimaan usein seudun paikallisia libyalaisia heimoja vastaan, ja sai tähän apua emämaasta Kreikasta. Euesperides kävi sotaa myös emäkaupunkiaan Kyreneä vastaan. Vuonna 322 eaa. Euesperides ja Barke olivat liitossa Thibronin kanssa hänen sodassaan Kyreneä vastaan.[1]

Kaupunki perustettiin uudelleen hellenistisellä kaudella vuonna 247 eaa., jolloin Kyrenaika kuului Egyptin ptolemaiosten valtaan. Se sai tällöin uuden nimen Berenike Ptolemaios III:n vaimon Berenike II:n mukaan. Uusi kaupunki sijaitsi hieman lounaaseen alkuperäisestä paikasta todennäköisesti laguunien umpeenliettymisen vuoksi.[2][3][7]

Hellenistisen kauden Berenikessä asui paljon juutalaisia. Kaupungin myöhemmistä vaiheista tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Se kärsi myöhäisantiikin aikana suuresti barbaarien hyökkäyksistä Kyrenaikan muiden kaupunkien tavoin.[3][7] Justinianus I linnoitti Berenikeä uudelleen ja rakennutti sinne kylpylän.[3][8] Roomalaisessa kirjallisuudessa kaupungin nimi esiintyy usein synonyyminä koko Kyrenaikalle muodossa Berenicis.[3][9] Kaupunki on lakannut olemasta viimeistään 1000-luvulle tultaessa. Nykyinen Bengasi on syntynyt samalle paikalle 1400-luvulla.[2]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tanssivia naisia. Pienoispatsaita Euesperideesta, n. 200 eaa.

Euesperides on jakaantunut varhaisempaan pohjoisempaan osaan, joka ajoittuu 500-luvulle eaa., ja myöhempään eteläiseen osaan, joka ajoittuu 300-luvulle eaa. Eteläisessa osassa on ollut suunniteltu niin kutsuttu Hippodamoksen asemakaava, jonka keskellä oli agora. Alue oli ympäröity muurein, jotka ovat sulkeneet sisäänsä noin 21 hehtaarin suuruisen, sivuiltaan noin 750 × 350 metrin kokoisen alueen. Satamaa siirrettiin ajan kuluessa lännemmäksi liettymisen vuoksi.[1][2]

Paikalta tehdyt arkeologiset löydökset ajoittuvat 500-luvulta eaa. bysanttilaiselle kaudelle saakka. Löytöihin lukeutuu muun muassa lattiamosaiikkeja ja keramiikkaa.[2] Kaupungissa oli Apollonin kultti ja näin oletettavasti myös tälle omistettu pyhäkkö.[1]

  1. a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1026. Euesperides”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EUESPERIDES later BERENICE (Benghazi) Libya”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i Smith, William: ”Hesperides”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Euesperides Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
  5. Euesperides/Berenike (Libya) 77 Benghazi - Ευεσπερίδες ToposText. Viitattu 1.11.2022.
  6. Herodotos: Historiateos 4.204.
  7. a b Strabon: Geografika XVII s. 836; Pomponius Mela: De situ orbis 1.8; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.5; Solinus: De mirabilibus mundi 27, 54; Ammianus Marcellinus: Res gestae 22.16; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἑσπερίς; Hierokles: Synekdemos s. 733, jossa kaupunki on nimellä Βερονίκη, Beronikē; Stadiasmus Maris Magni s. 446, nimellä Βερνικίς, Bernikis; Itinerarium Antonini Augusti s. 67, nimellä Beronice; Tabula Peutingeriana, nimellä Bernicide; Klaudios Ptolemaios: Geografia 4.4.4, 8.15.3.
  8. Prokopios: Rakennuksista (Peri ktismaton, De aedificiis) 6.12.
  9. Silius Italicus: 'Punica 3.249; Lucanus: Pharsalia eli De bello civili 9.524.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]