Apollonia (Kyrenaika)
| Apollonia | |
|---|---|
| Ἀπολλωνία | |
 Apollonian bysanttilaisaikaisen niin kutsutun Itäbasilikan rauniot. |
|
| Sijainti | |
  Apollonia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Libya |
| Paikkakunta | Susa |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 600 eaa. – 643 jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kyrenaika, Libya |
| Aiheesta muualla | |
Apollonia (m.kreik. Ἀπολλωνία, Apollōnia) oli antiikin aikainen kaupunki Kyrenaikassa Libyassa.[1][2][3][4] Se sijaitsi nykyisen Susan (Marsa Susa) kaupungin paikalla.[5][6]
Apollonia perustettiin arkaaisella kaudella, ja toimi Kyrenen satamana. Kaupunki kukoisti hellenistisellä kaudella, jolloin se ohitti Kyrenen merkittävyydessä, sekä vielä bysanttilaisella kaudella 500-luvulla, jolloin se toimi provinssin pääkaupunkina.[2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Apollonia sijaitsi Kyrenaikan rannikolla noin 12,5 kilometriä koilliseen sisämaassa olleesta Kyrenen kaupungista, jonka satamana se toimi,[1] ja noin 184 kilometriä koilliseen nykyisestä Bengasin kaupungista, jonka paikalla antiikin aikana sijaitsi Euesperideen kaupunki eli myöhempi Berenike.[2] Kaupungilla oli kaksi satamaa, niin kutsuttu sisempi satama ja sen itäpuolinen itäsatama.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Apollonia oli yksi Libyan pentapoliin viidestä kaupungista. Se oli alun perin Kyrenen satama, ja Pseudo-Skylaks mainitsee sen sellaisena ilman omaa nimeä.[3][8] Kaupungin paikka on ollut asuttu viimeistään arkaaisella kaudella noin 600 eaa. eli pian Kyrenen itsensä perustamisen jälkeen.[1] Apollonian nimi, joka on ollut käytössä viimeistään klassisen kauden jälkeen, viittasi Kyrenen pääjumalaan Apolloniin.[3] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Apollōniatēs (Ἀπολλωνιάτης), myöhemmin latinaksi Apolloniates ja Apolloniensis.[3]
_(8289600456).jpg)
Thibron hyökkäsi Apolloniaan samoin kuin Kyreneen vuonna 322 eaa.[1] Muiden Kyrenaikan rannikon satamakaupunkien tavoin Apollonia kasvoi ja menestyi erityisesti hellenistisellä kaudella ptolemaiosten aikana. Lopulta se ohitti merkittävyydessä Kyrenen itsensä. Kaupunki sai itsenäisen aseman viimeistään roomalaisella kaudella.[2][3]
Apollonia kärsi suuria tuhoja vuoden 365 maanjäristyksessä, jonka seurauksena rannikko sen paikalla siirtyi satoja metrejä.[2][7] Bysanttilaisella kaudella 500-luvulla Apolloniasta tuli provinssin pääkaupunki ohi Kyrenen. Kristillisellä ajalla kaupunki tunnettiin nimellä Sozusa (Σώζουσα, Sōzūsa). Nykyisen Susan kaupungin nimi on muuntunut tästä. Kaupungin historia päättyy arabivalloitukseen vuonna 643.[2][3] Apollonian arkeologiset kaivaukset alkoivat 1920- ja 1930-luvuilla, ja niitä on jatkettu toisen maailmansodan jälkeen.[2]
Matemaatikko ja tähtitieteilijä Eratostheneen (276–194 eaa.) kerrotaan olleen kotoisin joko Apolloniasta[3] tai Kyrenestä.[9]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].png)
Apolloniasta on jäljellä paljon suhteellisen hyvin säilyneitä, laajalla alueella olevia raunioita. Ne ovat pääosin peräisin roomalaiselta kaudelta, mutta vanhimmat löydöt ovat noin 500–200-luvuilta eaa. Kaupungin raunioihin lukeutuu muun muassa linnoitteita, temppeleitä, teatteri ja akvedukti.[2][3]
Kaupunginmuurit, akropolis ja asemakaava
Apollonia oli ympäröity muurein, jotka ovat olleet olemassa viimeistään hellenistisen kauden alussa vuonna 322 eaa.,[1] tosin jäljellä olevat muurien rauniot ovat myöhemmin noin 250 eaa. rakennetuista ja bysanttilaisella kaudella uudelleenrakennetuista tai kunnostetuista muureista.[2] Kaupungin eteläpuolella muuri kulki rannikon suuntaisesti noin kilometrin, jonka jälkeen se yhdistyi sekä kaupungin itä- että länsisivuilla merenrantaan. Meren puolella ei ollut muuria. Muureissa oli torneja, joiden välissä oli kurtiinit. Säilyneitä torneja on 19. Niistä 17 on suorakulmaisia ja kaksi pyöreitä. Eräs pääporteista oli länsisivulla. Kaupungilla oli akropolis eli linnavuori, joka sijaitsi muurien ympäröimän alueen itäpäässä. Siellä ei ollut merkittäviä rakennuksia.[2][7]
Kaupungin pääkatu kulki muurien ympäröimän alueen keskellä itä-länsisuunnassa. Poikkikadut ristesivät sen kanssa noin 35 metrin välein ainakin kaupungin keskustassa.[2]
_(8288515301).jpg)
Teatteri
Kaupungin kreikkalainen teatteri sijaitsi akropoliin itäpuolella juuri kaupunginmuurien ulkopuolella. Se oli rakennettu hellenistisellä kaudella, ja sen skene- eli näyttämörakennus uusittiin keisari Domitianuksen aikana.[2]
Bysanttilaiset kirkot ja palatsi
Kaupungista on löydetty kolme basilikakirkkoa, niin kutsuttu Länsibasilika kaupungin länsipäässä, Keskibasilika kaupungin keskiosissa noin 200 metriä Länsibasilikasta itään, sekä Itäbasilika keskusta-alueen itäosassa noin 300 metriä Keskibasilikasta itään. Ne ajoittuvat 500-luvulle.[2][7]
Keskibasilikan kaakkoispuolella sijaitsi bysanttilaisaikainen maaherran palatsi 500-luvulta. Se jakautui länsiosaan, jossa olivat viralliset tilat, ja itäosaan, jossa oli yksityisempiä asuintiloja.[2][7]
Muut rakennukset
.JPG)
Keskibasilikan itäpuolella sijaitsi suuri roomalaisaikainen kylpylä. Akropoliin länsirinteessä oli nymfi Kallikrateialle omistettu heroon, viljavarastoja sekä holvattuja vesisäiliöitä.[2][7]
Vuoden 365 maanjäristyksen seurauksena osa kaupungin raunioista on meren pohjassa, ja niitä on tutkittu vedenalaisen arkeologian menetelmin. Veden alle ovat jääneet kaupungin pohjoisosa suunnilleen pääkadun pohjoispuolelta, mukaan lukien sisempi satama ja itäsatama ja niiden telakat ja aallonmurtajat. Kaupungin paikan edustalla on muutamia saaria. Niistä yksi, jolla on näkyvissä laivojen liukualustoja, oli osa sisemmän sataman pohjoislaitaa. Toinen saari oli itäsataman pohjoisosaa, ja sillä oli majakka.[2][7]
Kaupungin löytöihin lukeutuu myös hautoja, jotka sijaitsivat kaupunginmuurien ulkopuolella. Noin kilometri kaupungista länteen on löydetty hellenistiselle kaudelle ajoitetun temppelin jäänteet.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 1236. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”APOLLONIA (Marsa Susa) Libya”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Apollonia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Strabon: Geografika XVII s. 837; Pomponius Mela: De situ orbis 1.8; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.5; Klaudios Ptolemaios: Geografia 4.4; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 18.19; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἀπολλωνία.
- ↑ Apollonia Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Apollonia (Libya) 13 Susah - Απολλωνία ToposText. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ a b c d e f g Dobias-Lalou, Catherine: Archaeological Maps 2017. Inscriptions of Greek Cyrenaica in collaboration with Alice Bencivenni, Hugues Berthelot, with help from Simona Antolini, Silvia Maria Marengo, and Emilio Rosamilia; Dobias-Lalou, Catherine. Greek Verse Inscriptions of Cyrenaica in collaboration with Alice Bencivenni, with help from Joyce M. Reynolds and Charlotte Roueché. Bologna: CRR-MM, Alma Mater Studiorum Università di Bologna. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus s. 45.
- ↑ Smith, William: ”Eratosthenes (2)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apollonia Wikimedia Commonsissa
