Claes Johan Edelsköld
Claes Johan Sacklén, aateloituna vuodesta 1818 Edelsköld (11. helmikuuta 1762 Vehmaa – 14. maaliskuuta 1840 Turku) oli suomalainen senaattori, laamanni ja Suomen vaihto-, laina- ja talletuskonttorin "Suomen Pankin" pääjohtaja.[1]
Edelsköldin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Nils Henrik Sacklinius, myöhemmin Sacklén (1718–1786) ja hänen toinen puolisonsa Maria Kristina Thuronius. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1776 ja suoritti tuomarintutkinnon 1777.[1]
Edelsköld oli Turun hovioikeudessa ylimääräisenä kanslistina vuodesta 1779 ja varanotaarina vuodesta 1780. Hänestä tuli Turun kaupunginsihteeri 1782, oikeusraatimies 1787 ja Turun ja Porin läänin lääninsihteeri 1794. Edelsköld sai laamannin arvonimen 1796. Turun kunnallispormestarina hän oli 1805–1809. Suomen sodan jälkeen hän toimi Haminan rauhansopimuksen mukaan Ruotsin arkistoista Suomeen luovutettavien asiakirjojen valikointia varten asetetun komission siviiliosaston päällikkönä vuodesta 1810 ja Suomen vaihto-, laina- ja talletuskonttorin johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana vuodesta 1812. Edelsköld oli hallituskonseljin (senaatin) talousosaston jäsenenä ja valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä 1816–1820. [1]
Edelsköld oli naimisissa vuodesta 1784 Helena Sofia Richterin (k. 1831) kanssa, Heidän poikansa oli Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos Karl Sacklén, vuodesta 1818 Edelsköld (1795–1868). [1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kotivuori, Yrjö: Claes Johan Edelsköld. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 18.12.2015.
| Edeltäjä: Perustettu Porvoon valtiopäivillä |
Suomen vaihto-, laina- ja talletuskonttorin pääjohtaja 1812–1816 |
Seuraaja: Carl Johan Idman |
|
