Chuck Liddell
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Vain yksi lähde, suurin osa lähteetöntä ja siten epäluotettavaa. |
Chuck Liddell | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. joulukuuta 1969 Santa Barbara, Kalifornia |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Vapaaottelija | |
Lempinimi | The Iceman |
Aktiivisena |
1998–2010 2018 |
Pituus | 188 cm |
Paino | 93 kg |
Taistelutyyli | Koei-Kan, Kenpo Karate, potkunyrkkeily, paini, brasilialainen jujutsu |
Tilastot | |
Ottelut | 30 |
Voitot | 21 |
– tyrmäyksellä | 13 |
– luovutuksella | 1 |
– päätöksellä | 7 |
Tappiot | 9 |
– tyrmäyksellä | 7 |
– luovutuksella | 1 |
– päätöksellä | 1 |
Aiheesta muualla | |
www.chuckliddell.com | |
Chuck Liddell | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. joulukuuta 1969 Santa Barbara, Kalifornia |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Potkunyrkkeilijä | |
Lempinimi | The Iceman |
Pituus | 188 cm |
Paino | 101 kg |
Kätisyys | oikea |
Seura(t) | The Pit |
Tilastot | |
Ottelut | 22 |
Voitot | 20 |
– tyrmäyksellä | 16 |
– päätöksellä | 4 |
Tappiot | 2 |
Aiheesta muualla | |
www.chuckliddell.com | |
Charles David ”Chuck” Liddell (s. 17. joulukuuta 1969 Santa Barbara, Kalifornia) on yhdysvaltalainen entinen vapaaottelija. 188 senttimetriä pitkä ja 92 kilogrammaa painava Liddell on entinen UFC:n kevyen raskassarjan mestari. Hän on saavuttanut huomattavimmat voittonsa seuraavista vastustajista: Renato Sobral (kahdesti), Jeff Monson, Guy Mezger, Kevin Randleman, Vitor Belfort, Tito Ortiz (kahdesti), Murilo Bustamante, Alistair Overeem, Jeremy Horn, Wanderlei Silva ja Randy Couture (kahdesti). Liddell on myös toiminut Randy Couturen kanssa valmentajana Ultimate Fighter -televisiosarjassa.
Alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liddell aloitti kamppailulajien harrastamisen 12-vuotiaana Koei-Kan Karatella ja harjoitteli myöhemmin high schoolissa myös painia.[1] Hänestä tuli NCAA:n Division 1 tason painia opiskellessaan California Polytechnic State Universityssä, josta hän valmistui vuonna 1995 liiketoiminta/kirjanpito tutkinnolla. Valmistumisen jälkeen Liddell ryhtyi kilpailemaan potkunyrkkeilyn parissa amatööritasolla. Hän liittyi The Pit -talliin Arroyo Grandessa, Kaliforniassa, jossa hän tapasi tulevan valmentajansa John Hackelmanin. Hänen johdolla Liddell ryhtyi harjoittelemaan myös Kenpo Karatea. Liddell menestyi potkunyrkkeilyn raskaansarjan parissa varsin menestyksekkäästi voitettuaan urallaan kaksikymmentä ottelua, joista kuusitoista päättyi tyrmäys voittoon. Hän saavutti USMPA- ja WKA-tittelit, sekä kaksi kertaa kansallisen mestaruuden.[1]
Vapaaottelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liddell otteli ensi kerran vapaaottelun parissa UFC 17 -tapahtumassa 15. toukokuuta 1998 Noe Hernandezia vastaan. Liddell voitti ottelun tuomariäänin.[1] Sittemmin hän otteli Brasiliassa yhden ottelun IVC-organisaatiossa ennen seuraavaa UFC-ottelua Jeremy Hornia vastaan 5. maaliskuuta 1999. Liddell hävisi ottelun käsitriangelilla, jonka myötä hän ryhtyi harjoittelemaan brasilialaista jujutsua John Lewisin opissa.[1] Rrunsaat kolme viikkoa myöhemmin Liddell voitti NG-organisaation ottelussa Kenneth Williamsin luovutuksella kuristuksen myötä. Liddell otteli Paul Jonesia vastaan toisen kerran UFC:ssä syyskuussa 1999 ja voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä lääkärin keskeytyksen myötä.
IFC-mestaruus ja haastaminen UFC:n mestaruudesta (2000–2003)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liddell aloitti vuoden 2000 saamalla IFC:n alemman raskaansarjan mestaruuden heinäkuussa 2000. Hän voitti mestaruusottelussa Steve Heathin toisessa erässä tyrmäyksellä, potkaistuaan vastustajaansa päähän. Joulukuussa Liddell kohtasi Jeff Monsonin UFC 29 -tapahtumassa, jossa hän voitti tuomariäänin.[2]
Liddell otteli vuonna 2001 UFC:n lisäksi yhden ottelun myös Japanissa. Toukokuussa hän kohtasi ensin UFC 31 -tapahtumassa entisen UFC:n raskaansarjan mestarin Kevin Randlemanin. Liddell voitti kamppailun tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.[3] Toukokuun lopulla hän kohtasi Japanissa, Priden organisaatiossa entisen UFC:n kevytsarjan mestarin ja Pancrasen avoimensarjan mestarin Guy Mezgerin. Liddell voitti ensimmäisen Prideottelunsa tyrmäyksellä toisessa erässä. Liddell jatkoi voittokulkuaan UFC:ssä voitettuaan tuomariäänin seuraavat kolme otteluaan ensin syyskuussa Murilo Bustamanten ja myöhemmin 2002 Amar Suloevin ja Vitor Belfortin. Liddell voitti vielä Renato Sobralin teknisellä tyrmäyksellä UFC 40 -tapahtumassa marraskuussa 2002.
Liddell sai mahdollisuuden otella UFC:n alemman raskaansarjan tilapäisestä mestaruudesta Randy Couturea vastaan. Ottelu käytiin kesäkuussa 2003 UFC 43 -tapahtumassa, jossa Liddell hävisi mestaruuden teknisellä tyrmäyksellä kolmannessa erässä.[4]
Priden keskisarjan turnaus (2003)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liddell jatkoi tappion jälkeen uraansa Pridessa, jossa hän osallistui keskisarjan turnaukseen. Elokuussa 2003 Liddell kohtasi avauskierroksella Alistair Overeemin, jonka hän voitti tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä Pride Total Elimination 2003 -tapahtumassa. Toisella kierroksella hän kohtasi Quinton Jacksonin, josta voittaja kohtaisi loppuottelussa samana iltana Wanderlei Silvan. Liddell hävisi marraskuussa 2003 käydyn kamppailun teknisellä tyrmäyksellä, kun hänen kulmamiehensä heittivät pyyhkeen kehään luovutukseksi Liddellin otettua liian monta osumaa, eikä kyennyt enää puolustamaan itseään.[5]
Takaisin UFC:hen (2004–2010)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pride turnauksen jälkeen Liddell otteli Tito Ortizia vastaan huhtikuussa 2004. UFC 47 -tapahtumassa käyty ottelu päättyi Liddelin voittoon tyrmäyksellä toisen erän alussa. Elokuussa Liddell otteli vielä toista UFC-otteluaan käyneen Vernon Whitea vastaan. Hän voitti ottelun myös tyrmäyksellä ensimmäisen erän lopussa.
Alemman raskaansarjan mestaruus (2005–2007)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liddell pääsi kahden voitetun ottelun jälkeen ottelemaan alemman raskaansarjan mestaruudesta Randy Couturea vastaan, jolle hän oli hävinnyt kaksi vuotta aiemmin mestaruuden. Couture puolusti ensimmäistä kertaa mestaruuttaan voitettuaan sen Vitor Belfortilta. Ottelu käytiin 16. huhtikuuta 2005 UFC 52 -tapahtumassa, jossa Liddell voitti mestaruuden ensimmäisen erän tyrmäyksellä.[6]
Liddell puolusti mestaruuttaan ensimmäisen kerran 20. elokuuta 2005 Jeremy Hornia vastaan, jolle hän kärsi vapaaottelu-uransa ensimmäisen tappion. Horn teki samalla paluun UFC:hen, kun ottelu käytiin UFC 54 -tapahtumassa, jossa Liddell puolusti mestaruuttaan. Hän voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä neljännessä erässä.[7]
Toisen kerran Liddell puolusti mestaruuttaan Randy Couturea vastaan, joka oli kaksikon kolmas keskinäinen ottelu. Kumpikin oli voittanut toisensa kertaalleen ja he kohtasivat uudelleen 4. helmikuuta 2006 UFC 57 -tapahtumassa. Liddell onnistui puolustamaan toistamiseen mestaruuttaan voitettuaan tyrmäyksellä toisen erän alussa.[8]
Kolmannen kerran Liddell puolusti mestaruuttaan jo puolen vuoden jälkeen 26. elokuuta 2006 Renato Sobralia vastaan, jonka hän oli voittanut kerran aiemmin 2002. Sobral oli voittanut kymmenen ottelua peräkkäin, joista kolme oli UFC:ssä. Sobral oli voittanut muun muassa Liddellin vanhan vastustajan Jeremy Hornin. Kamppailu käytiin UFC 62 -tapahtumassa, jossa Liddell onnistui voittamaan kamppailun ensimmäisen erän alussa teknisellä tyrmäyksellä.[9]
Liddell puolusti neljännen kerran mestaruuttaan Tito Ortizia vastaan 30. joulukuuta 2006. UFC 66 -tapahtumassa käyty kamppailu päättyi Liddellin voittoon kolmannen erän lopussa teknisellä tyrmäyksellä. Kaksikon välinen ottelu palkittiin illan kamppailu bonuksella. Liddell kärsi ottelun aikana repeytyneestä sisemmästä sivusiteestä ja vasemman käden keskisormen jänne irtosi pois paikaltaan kesken ottelun.[10]
Liddell puolusti viidennen kerran mestaruuttaan Quinton Jacksonia vastaan, jonka hän oli kohdannut kerran aikaisemmin 2003. Mestaruusottelu käytiin 26. toukokuuta 2007 UFC 71 -tapahtumassa, jossa Liddell menetti mestaruutensa ensimmäisessä erässä teknisellä tyrmäyksellä. Liddell sai lehdistöltä kritiikkiä silminnäkijöiden mukaan hänen olleen yökerhoissa juhlimassa ennen ottelupäivää. Liddell itse kertoi ettei tehnyt mitään erilailla edellisiin otteluihin nähden.[11]
Tappioputki ja uran päätös (2007–2010)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mauricio Rua tyrmäsi Liddellin 18. huhtikuuta 2009 UFC 97 -tapahtumassa. UFC:n puheenjohtaja Dana White kertoi ottelun jälkeen, että Liddell lopettaa uransa. Myöhemmin kuitenkin Liddellin ilmoitettiin palaavan UFC:hen ja toimivan Ultimate Fighter -tositelevisiosarjan 11. tuotantokauden valmentajana yhdessä Tito Ortizin kanssa. Valmentajille oli suunniteltu ottelu televisiosarjan nauhoituksen jälkeen, mutta Ortiz joutui perumaan ottelun ja hänet korvasi Rich Franklin. Liddell hävisi ottelun tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä ja lopetti vapaaottelu-uransa.
Ottelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]21 Voittoa 8 tappiota | ||||||||
Tulos | Vastustaja | Tyyli | Tapahtuma | Erä | Päivämäärä | Paikka | Huom. | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tappio | Rich Franklin | Tyrmäys (Lyönti) | UFC 115: Liddell vs Franklin | 1 | 12.6.2010 | Vancouver, Kanada | ||
Tappio | Mauricio Rua | Tekninen tyrmäys (Lyönnit) | UFC 97: Redemption | 1 | 18.4.2009 | Montreal, Kanada | ||
Tappio | Rashad Evans | Tyrmäys (Lyönti) | UFC 88: Breakthrough | 2 | 6.9.2008 | Atlanta, Georgia | ||
Voitto | Wanderlei Silva | Päätös (Yksimielinen) | UFC 79: Nemesis | 3 | 29.12.2007 | Las Vegas, Nevada | Voitti "Illan ottelu" -palkinnon | |
Tappio | Keith Jardine | Päätös (Yksimielinen) | UFC 76: Knockout | 3 | 22.9.2007 | Anaheim, Kalifornia | ||
Tappio | Quinton Jackson | Tekninen tyrmäys (Lyönnit) | UFC 71: Liddell vs. Jackson | 1 | 26.5.2007 | Las Vegas, Nevada | Menetti UFC:n kevyen raskaansarjan mestaruuden | |
Voitto | Tito Ortiz | Tekninen tyrmäys (Lyönnit) | UFC 66: Liddell vs. Ortiz 2 | 3 | 30.12.2006 | Las Vegas, Nevada | Puolusti UFCn kevyen raskaansarjan mestaruutta | |
Voitto | Renato Sobral | Tekninen tyrmäys (Lyönnit) | UFC 62: Liddell vs. Sobral | 1 | 26.8.2006 | Las Vegas, Nevada | Puolusti UFCn kevyen raskaansarjan mestaruutta | |
Voitto | Randy Couture | Tyrmäys (Lyönnit) | UFC 57: Liddell vs. Couture 3 | 2 | 4.2.2006 | Las Vegas, Nevada | Puolusti UFCn kevyen raskaansarjan mestaruutta | |
Voitto | Jeremy Horn | Tekninen tyrmäys (Lyönnit) | UFC 54 – Boiling Point | 4 | 20.8.2005 | Las Vegas, Nevada | Puolusti UFCn kevyen raskaansarjan mestaruutta | |
Voitto | Randy Couture | Tyrmäys (Lyönnit) | UFC 52: Couture vs Liddell 2 | 1 | 16.4.2005 | Las Vegas, Nevada | Voitti UFCn kevyen raskaansarjan mestaruuden | |
Voitto | Vernon White | Tyrmäys (Lyönti) | UFC 49: Unfinished Business | 1 | 21.8.2004 | Las Vegas, Nevada | ||
Voitto | Tito Ortiz | Tyrmäys (Lyönnit) | UFC 47: It's On! | 1 | 2.4.2004 | Las Vegas, Nevada | ||
Tappio | Quinton Jackson | Tekninen tyrmäys (Liddellin kulmaus lopetti) | Pride Final Conflict 2003 | 2 | 9.11.2003 | Tokio, Japani | ||
Voitto | Alistair Overeem | Tyrmäys (Lyönnit) | Pride Total Elimination 2003 | 1 | 10.8.2003 | Saitama, Japani | ||
Tappio | Randy Couture | Tekninen tyrmäys (Lyönnit) | UFC 43: Meltdown | 3 | 6.6.2003 | Las Vegas, Nevada | Ottelu väliaikaisesta UFCn kevyen raskaansarjan mestaruudesta | |
Voitto | Renato Sobral | Tekninen tyrmäys (Potku päähän) | UFC 40: Vendetta | 1 | 22.11.2002 | Las Vegas, Nevada | ||
Voitto | Vitor Belfort | Päätös (Yksimielinen) | UFC 37.5: As Real As It Gets | 3 | 22.6.2002 | Las Vegas, Nevada | ||
Voitto | Amar Suloev | Päätös (Yksimielinen) | UFC 35: Throwdown | 3 | 11.1.2002 | Uncasville, Connecticut | ||
Voitto | Murilo Bustamante | Päätös (Yksimielinen) | UFC 33: Victory in Vegas | 3 | 28.9.2001 | Las Vegas, Nevada | ||
Voitto | Guy Mezger | Tyrmäys (Lyönti) | Pride 14 – Clash of the Titans | 2 | 27.5.2001 | Japani | ||
Voitto | Kevin Randleman | Tyrmäys (Lyönnit) | UFC 31: Locked and Loaded | 1 | 4.5.2001 | Atlantic City, New Jersey | ||
Voitto | Jeff Monson | Päätös (Yksimielinen) | UFC 29: Defense of the Belts | 3 | 6.12.2000 | Tokio, Japani | ||
Voitto | Steve Heath | Tyrmäys (Potku päähän) | IFC WC 9 – Warriors Challenge 9 | 2 | 18.7.2000 | Friant, Kalifornia | ||
Voitto | Paul Jones | Tekninen tyrmäys (Iskut) | UFC 22: Only One Can be Champion | 1 | 24.9.1999 | Lake Charles, Louisiana | ||
Voitto | Kenneth Williams | Luovutus (Takakuristus) | NG 11 – Neutral Grounds 11 | 1 | 31.3.1999 | Los Angeles, Kalifornia | ||
Tappio | Jeremy Horn | Luovutus (käsitriangeli) | UFC 19: Ultimate Young Guns | 1 | 5.3.1999 | Bay St. Louis, Mississippi | ||
Voitto | Jose Landi-Jons | Päätös (Yksimielinen) | IVC 6 – The Challenge | 1 | 23.8.1998 | São Paulo, Brasilia | ||
Voitto | Noe Hernandez | Päätös (Yksimielinen) | UFC 17: Redemption | 1 | 15.5.1998 | Mobile, Alabama |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Learning From UFC Champion, Chuck Liddell extremeprosports.com Viitattu 3.3.2013 (englanniksi)
- ↑ UFC 29 Defense of the Belts 39 sherdog.com Viitattu 9.4.2021 (englanniksi)
- ↑ UFC 31 - Locked Loaded sherdog.com Viitattu 9.4.2021 (englanniksi)
- ↑ UFC 43 - Meltdown sherdog.com Viitattu 9.4.2021 (englanniksi)
- ↑ Iceman Looking for the Final Revenge mmaweekly.com 23.7.2007 Viitattu 8.4.2021 (englanniksi)
- ↑ UFC 52 Couture vs Liddell 2 sherdog.com Viitattu 8.4.2021 (englanniksi)
- ↑ UFC 54 Boiling Point sherdog.com Viitattu 8.4.2021 (englanniksi)
- ↑ UFC 57 Liddell vs Couture 3 sherdog.com Viitattu 8.4.2021 (englanniksi)
- ↑ UFC 62 - Liddell vs. Sobral Viitattu 9.4.2021 (englanniksi)
- ↑ Liddell Clears up Injury Speculation mmaweekly.com 9.1.2007 Viitattu 9.4.2021 (englanniksi)
- ↑ UFC Roundup- Liddell Responds to Partying Rumors a UFC Lawsuit and More (Arkistoitu – Internet Archive) ufcdaily.com Viitattu 9.4.2021 (englanniksi)
1990-luku: Frank Shamrock (1997–1999) |
2000-vuosikymmen: Tito Ortiz (2000–2003)Randy Couture (2003–2004) Vitor Belfort (2004) Randy Couture (2004–2005) Chuck Liddell (2005–2007) Quinton Jackson (2007–2008) Forrest Griffin (2008) Rashad Evans (2008–2009) Lyoto Machida (2009–2010) |
2010-luku: Maurício Rua (2010–2011)Jon Jones (2011–2015) Daniel Cormier (2015–2018) Jon Jones (2018–2020) |
2020-luku: Jan Błachowicz (2020–2021)Glover Teixeira (2021–2022) Jiří Procházka (2022–) |