Christiana Figueres
Christiana Figueres | |
---|---|
![]() Christiana Figueres Bonnin ilmastonmuutoskonferenssissa vuonna 2012. |
|
YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen pääsihteeri | |
1. heinäkuuta 2010 – 18. heinäkuuta 2016
|
|
Edeltäjä | Yvo de Boer |
Seuraaja | Patricia Espinosa |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. elokuuta 1956 San José, Costa Rica |
Ammatti | diplomaatti |
Vanhemmat |
José Figueres Ferrer Karen Olsen Beck |
Tiedot | |
Tutkinnot |
Swarthmore College London School of Economics |
Kunnianosoitukset | Neljän vapauden palkinto (2018)[1] |
Aiheesta muualla | |
christianafigueres.com/# | |
Karen Christiana Figueres Olsen (s. 7. elokuuta 1956 San José, Costa Rica) on costaricalainen diplomaatti, joka toimi YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen pääsihteerinä, kun Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin vuonna 2015. Hän sai tuolloin nimeä hyvänä neuvottelijana ja diplomaattina. Figueres on merkittävän costaricalaisen suvun jäsen: hänen isänsä José Figueres Ferrer ja veljensä José María Figueres Olsen ovat toimineet kumpikin Costa Rican presidenttinä.
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Figueres syntyi San Joséssa vuonna 1956. Hänen isänsä oli kolme kertaa Costa Rican presidenttinä toiminut José Figueres Ferrer, joka tunnetaan myös Costa Rican demokratian perustajana.[2] Christianan äiti oli Yhdysvalloissa syntynyt Karen Olsen Beck, joka toimi Costa Rican Israelin-suurlähettiläänä ja kansanedustajana. Figueresit saivat neljä lasta. Christianan isoveli José oli 1994–1998 Costa Rican presidentti.[3]
Opiskelu ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Figueres opiskeli antropologia Swarthmore Collegessa. Maisterin tutkintonsa hän suoritti sosiaaliantropologiasta London School of Economicsissa.[2]
Figueres aloitti virkamiesuran vuonna 1982 Bonnissa, missä hän työskenteli Costa Rican Saksan-suurlähetystössä.[2] Hän toimi 1987–1988 Costa Rican suunnitteluministeriön kansainvälisen yhteistyön johtajana ja 1988–1990 maatalousministerin henkilöstöpäällikkönä.[4]
Figueres siityi ympäristödiplomatiaan vuonna 1994, kun hänestä tuli Amerikan valtioiden järjestön alaisen Renewable Energy in the Americas -aloitteen johtaja. Hän perusti vuonna 1995 yleishyödyllisen Center for Sustainable Development of the Americas -järjestön, jonka kautta hän työskenteli latinalaisessa Amerikassa kansallisten ilmastonmuutosohjelmien parissa.[2] Figueres johti järjestöä vuoteen 2003 saakka.[4]
Figueres toimi 1995–2009 YK:ssa Costa Rican edustajistossa ilmastonmuutoskeskusteluissa.[2] Ura YK:ssa jatkui, kun Ban Ki-moon nimitti hänet vuonna 2010 ilmastonsuojelun puitesopimuksen pääsihteeriksi. Hänet valittiin toiselle kolmivuotiskaudelle heinäkuussa 2013.[4]
Figueres vastasi pääsihteerinä eri tahojen tuomista yhteen ilmastosopimusta varten. Hänen kaudellaan saatiin aikaan Pariisin ilmastosopimus, joka astui voimaan ennätyksellisesti alle vuodessa. Figuresia on kehuttu uudenlaisesta yhteistyön diplomatiasta.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Paris Climate Agreement – Christiana Figueres Roosevelt Foundation. Arkistoitu 29.4.2018. Viitattu 28.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Dyer, Zach: Costa Rica’s Christiana Figueres nominated for UN secretary-general 7.7.2016. The Tico Times. Viitattu 28.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Figueres Back In Town Inside Costa Rica. Viitattu 28.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Christiana Figueres United Nations Framework Convention on Climate Change. Viitattu 28.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Christiana Figueres World Resources Insitute. Arkistoitu 29.4.2018. Viitattu 28.4.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Christiana Figueres Wikimedia Commonsissa