Chichimeekit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chichimeekkisoturi.

Chichimeekit (kikimeekit) olivat asteekkien valtakaudella Pohjois-Meksikon tienoilla elänyt, kiertelevä nomadimainen nahua-sukuinen metsästäjä-keräilijäkansa.

Chichimeekeiksi kutsutaan ihmisiä, jotka saapuivat ajoittain aaltoina pohjoisesta Meksikon laaksoon, jossa oli merkittävä kulttuurikeskittymä. He lienevät lähteneet liikkeelle kuivuuden takia. Ensimmäinen chichimeekkien aalto saattaa liittyä Coyotlatelcon keramiikan leviämiseen Meksikon keskiylängöllä noin 600–650 jaa. alkaen. Tämä keramiikka muistuttaa ehkä klassisen ajan Jaliscon, Zacatecasin, Bajian, Guanajuaton ja Queretaron keramiikkaa. Nämä alueet ovat Meksikon laaksosta luoteeseen.[1] Tämä keramiikka kesti vuoteen 950 jaa. asti.[2]

Espanjalaisten valloittajien aikaan chichimeekkiheimoja olivat Pames, Guachichiles, Guamari ja Zacatecos La Gran Chichimecassa nykyisten Jaliscon, Aguascalientesin, Nayaritin, Guanajuaton ja Zacatecasin alueella. Nahuatlin sana Chīchīmēcah tarkoittaa Chichimanin eli maidon maan asukkaita, joskus väitetään että chichi tarkoittaa koiraa, mutta i:t ovat chichimeekeistä käytetyssä nimessä pitkiä, koiraa tarkoittavassa sanassa lyhyitä. Chichimeekki-nimityksellä oli asteekien kielessä sekä positiivinen ylhäistä villiä tarkoittava merkitys, että negatiivinen barbaaria tarkoittava sävy.

Asteekkien perimätiedon mukaan chichimeekit kukistivat tolteekkien valtakunnan ryöstäen sen pääkaupungin Tulan. Chichimeekkien imperiumi oli huipussaan 1200–1250, ja sen keskus oli Tenayuca. Heidän valtansa Meksikon laaksossa kesti Azlapotzalcon tepaneekkien nousuun asti eli noin 950–1300 jaa. Asteekit kutsuivat chichimeekeiksi alueen paimentolaisia. Teo-chichimeekit olivat alkuperäinen liikkuva metsästäjä-keräilijäjoukko, joka asui luolissa, mutta myöhemmin tamimet asettuivat paikoilleen viljelemään maata ja asumaan ruohotaloissa.

Kikimeekkijohtaja Xolotl ("hirviö") kukisti tolteekkivaltakunnan vallaten Tulan noin 1200 ja perustaen Tenayucan pääkaupungikseen. Noin 1246 chichimeekit kukistivat Culhua-tolteekkiliiton ja valtasivat Tlaxcalan, Huexatzincon, Totomihuacanin ja Cuauhtichanin. Tolteekit olivat tällöin chichimeekkien kanssa liitossa.

Meksikonlaaksoa hallitsevat chichimeekit rakensivat Tenayucan pyramidin 1304. Sitten chichimeekit valtasivat Texcocon, mutta tepaneekit kuninkaansa Tezozomocin johdolla ja Acolhua ajoivat heidät pois sieltä 1337. Acolhua oli pieni nahuatlia puhuva ryhmä, joka saapui Meksikonlaaksoon noin 1168–1260.

  1. Sulkakäärme ja jaguaarijumala s. 212.
  2. http://anthro.amnh.org/anthropology/research/aztec.htm (Arkistoitu – Internet Archive)