Texcoco

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Acolhua)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tenochtitlánin asteekkien liittolaiskuningas, Texcocon Nezahualcoyotl teoksessa Codex Ixtlilxochitl.

Texcoco (klassiseksi nahuatliksi Tetzco(h)co) oli ennen espanjalaisten tuloa asteekkien liittolaiskaupunki Meksikon laaksossa Texcoco-järven itärannan lähellä. Siellä asui kansa nimeltä Acolhua, joka oli asteekeille sukua. Texcocon johtaja Nezahualcoyotl (1403–1473) auttoi asteekkeja heille vihamieliseksi kääntyneiden tepaneekkien kukistamisessa.[1] Ennen espanjalaisvalloitusta kaupungissa asui 24 000 ihmistä ja sen ala oli 450 hehtaaria.

Texcoco eli Tetzcoco, acolhuoiden asuinpaikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Texcoco tai Tezcoco oli nykyisessä Meksikon laaksossa sijainnut asteekkien sukulaiskulttuurin Acolhuan asuttama kaupunki. Texcoco oli silloisen suuren Texcoco-järven itäisellä rannalla.

Acolhua oli nahuatlia puhuva kansa, joka saapui Meksikon laaksoon noin vuonna 1200. Acolhuaa ei saa sekoittaa Culhuaan. Acolhuoita muistuttavia nahuatlia puhuvia kulttuureja olivat noihin aikoihin asteekit, tepaneekit, Chalco ja Xochimilca.

Texcocon kaupungin perustivat ehkä chichimekit 1200-luvulla. Noin 1337 acolhuat ajoivat chichimekit Texcocosta pois tepaneekkien avustamana. Ajatellaan että varhaiset acolhuoiden johtajat puhuivat alueen alkukieltä otomia, ja nahuatl määrättiin kieleksi vasta kuningas Techotlalatzinin aikaan noin 1357/1377-1409. Näihin aikoihin tepaneekkien kaupungin Azcapotzalcon vaikutus tai jopa löyhä ohjaus ulottui Texcocoon, joka joutui maksamaan tepaneekeille veroa. Uusi 1409 valtaistuimelle noussut Texcocon johtaja Ixtlilxochitli I otti vuonna 1414 itselleen tittelin Chichimeca Tecuhtli, "kikimeekkien herra", ja aikoi solmia liiton Tenochtitlanin asteekkien kanssa, mutta asteekkijohtaja Huitzilihuitl torjui ajatuksen, samoin kuin myöhemmin hänen poikansa Chimalpopocaa. Tämä lienee johtunut siitä, että asteekkien päällikkö oli naimisissa tepeneekkijohtajan tyttären kanssa.

Texcocon johtaja Ixtlilxochitli I hyökkäsi Azcapozalcoon, tepaneekkien pääkaupunkiin, ja onnistuikin saartamaan sitä pitkään, mutta koska ei kyennyt valtaamaan sitä, palasi tyhjin toimin takaisin.

Tepaneekkijohtaja Tezozomocin kostoretki syöksi Ixtlilxochitli I:n vallasta vuonna 1418.

Kymmenen vuotta myöhemmin Huexotzingoon paennut Ixtlilxochitli I:n poika Nezahualcoyotl (1403 - 1473) kukisti yhdessä asteekkien ja monien muiden kanssa tepaneekit, ja liittyi asteekkien ja Tlacopanin kanssa kolmiliittoon. Texcocosta tuli tällöin asteekkien valtakunnan toiseksi tärkein kaupunki. Nezahualcoyotl oli merkittävä filosofi ja runoilija säilyneiden tietojen mukaan. Hän keräsi puutarhaan ja eläintarhaan eksoottisia eläimiä ja kasveja valtakunnan eri seuduilta. Nezahualpilli (1464-1515) jatkoi isänsä perinteitä. 1520 espanjalaisvalloittaja Hernan Cortéz tappoi viimeisen Texcocon hallitsijan Cacamatzinin ja myös pian valtaistuimelle nousseen Coanacochin ja pani valtaistuimelle nukkehallitsijaksi kristinuskoon kääntyneen Ixtlilxochitl II:n vuonna 1525. Viimeinen espanjalaisten tukema tlatoani-tyyppinen Texcocon johtaja oli Antonio Pimentel Tlahuitoltzin.

  1. The Triple Alliance Period Historical Timeline of Mexico City. Viitattu 7.2.2024.