Cheek

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cheek
Cheek esiintymässä Ilosaarirockissa kesällä 2016.
Cheek esiintymässä Ilosaarirockissa kesällä 2016.
Henkilötiedot
Koko nimi Jare Henrik Tiihonen
Syntynyt22. joulukuuta 1981 (ikä 42)
Vantaa, Suomi
Ammatti rap-artisti
Muusikko
Taiteilijanimi Cheek
Chekkonen[1]
Aktiivisena 1998–2018
Tyylilajit rap, pop
Yhtyeet 5th Element
Herrasmiesliiga
Profeetat
Levy-yhtiöt Sony Music (2004–2005)
Alarm / Rähinä Records (2007–2011)
Liiga Music / Warner Music (2011–2018)

Cheek (oik. Jare Henrik Tiihonen, ent. Timonen[2], s. 22. joulukuuta 1981 Vantaa)[3][4] on suomalainen uransa lopettanut rap-artisti.

Cheek on julkaissut yhdeksän studioalbumia, joista kolme on ylittänyt kultalevyrajan, kaksi platinarajan ja kolme multiplatinarajan. Neljä albumeista on ollut Suomen virallisen albumilistan ykkösinä. Viisitoista Cheekin esittämää kappaletta on saavuttanut ykkössijan joko Suomen virallisella single- tai latauslistalla (”Sun täytyy”, ”Liekeissä”, ”Jos mä oisin sä”, ”Jippikayjei”, ”Syypää sun hymyyn”, ”Puhelinlangat laulaa”, ”Anna mä meen”, ”Jossu”, ”Timantit on ikuisia”, ”Äärirajoille”, ”Sä huudat”, ”Sillat”, ”Me ollaan ne Part 2”, ”All Good Everything” ja ”Enkelit”). Näiden listojen kymmenen parhaan joukkoon Cheek on yltänyt 35 kappaleella. Hänen videoitaan on katsottu Youtubessa yhteensä yli 109 miljoonaa kertaa.

Cheekiltä on ilmestynyt Otavan julkaisema elämäkerta JHT – Musta lammas vuonna 2016 ja Cheekin elämästä kertova elokuva Veljeni vartija sai ensi-iltansa vuonna 2018. Vuoteen 2017 mennessä Cheek on Spotifyn kaikkien aikojen kuunnelluin suomalainen artisti.[5] Vuoteen 2019 mennessä Cheek on palkittu uransa aikana 15 Emma-palkinnolla, mikä on jaettu ennätyssija Nightwishin kanssa.[6]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahdessa Launeen yläasteella rap-musiikista kiinnostunut Cheek aloitti riimien kirjoittamisen vuonna 1998. Vuonna 2000 hän liittyi lahtelaiseen rap-ryhmään 5th Elementiin. Englanninkielisen, poskea tarkoittavan, artistinimensä hän sai jo kouluaikoina pyöreiden poskiensa vuoksi[7]. Cheekin ensimmäisillä levyillä, omakustanteina julkaistuilla Human & Beastilla ja 50/50:lla, suuri osa kappaleista oli vielä englanninkielisiä.

Cheek solmi levytyssopimuksen 2003 Sony Music Entertainmentin kanssa. Ensimmäinen levy-yhtiön kautta julkaistu albumi Avaimet mun kulmille julkaistiin 2004. Albumilta julkaistiin myös kolme menestynyttä singleä, Avaimet mun kiesiin, Raplaulajan vapaapäivä ja Avaimet mun himaan. Suomen virallisella listalla levy nousi 19. sijalle.[8] Albumi on myynyt kultalevyyn oikeuttavan määrän.

Toinen albumi Käännän sivuu julkaistiin vuonna 2005. Sen suurin myyntimenestys oli Jonnan kanssa esitetty kappale Liiku, joka nousi singlelistan viidenneksi.[9] Albumi menestyi myyntilistalla hieman edellistä levyä paremmin sijoittuen 17:nneksi.[10] Albumi on myynyt kultaa.

Läpimurto ja menestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Cheek siirtyi Sonylta hiphop-musiikin julkaisemiseen erikoistuneen Rähinä Recordsin Alarm Entertainment -levymerkin artisteihin. Alarm Entertainment julkaisi Cheekin kolmannen albumin Kasvukipuja vuonna 2007. Ensimmäinen albumilta julkaistu single ”Sun täytyy”, jossa vierailee myös Sami Saari, nousi suoraan Suomen virallisen singlelistan ykköseksi. Toinen single oli ”Tuhlaajapoika”, jossa taas vieraili Tasis Kapasiteettiyksiköstä.

Neljännen albuminsa Kuka sä oot Cheek julkaisi 2008. Ensimmäinen singlejulkaisu siltä oli ”Liekeissä”, joka nousi The Voicen Latauslistan ykköseksi ja valittiin The Voice -radiokanavan kesähittiäänestyksessä Suomen viralliseksi kesähitiksi 2008.[11] Toisena singlenä albumilta julkaistiin ”Kanssa tai ilman”, jonka lauluosuudet esitti Illi. Albumia myytiin kultarajaan oikeuttava määrä.[12]

Cheekin viides albumi, hänen omaa nimeään kantava Jare Henrik Tiihonen, julkaistiin vuonna 2009. Sen ensimmäinen single ”Jos mä oisin sä” meni listakärkeen ja oli Cheekin ensimmäinen platinaa myynyt single. Jare Henrik Tiihonen nousi julkaisuviikollaan albumilistan ykköseksi. Syyskuussa 2009 Cheek sai samalla kertaa neljä kultalevyä albumeista Kuka sä oot, Jare Henrik Tiihonen sekä singleistä ”Liekeissä” ja ”Jos mä oisin sä”.[13] Helsingin Tavastialla järjestettyjen kultalevyjuhlien konsertti kuvattiin ja julkaistiin samana vuonna ilmestyneellä Jare Henrik Tiihonen -DVD:llä. Vuoden 2010 Emma-Gaalassa Cheek voitti palkinnon vuoden 2009 hiphop-levystä. Cheekin kuudes studioalbumi Jare Henrik Tiihonen 2 julkaistiin vuonna 2010.[14] Levy meni ensimmäisellä viikolla albumilistan ykköseksi ja myi platinaa.

Cheekin konserteissa on alusta lähtien ollut mukana pääasiassa Herrasmiesliiga-yhtyeen Brädi ja TS, joskin Brädin esiintymiset ovat vuodesta 2010 lähtien harventuneet hänen aloitettuaan soolouransa. Vuosina 2003–2008[15][16] keikka-dj:nä toimi DJ Komet. Keikkaryhmässä aloitti syksyllä 2008 nykyinen dj, DJ Luoma.[17]

Suosio jatkuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Cheek perusti oman levy-yhtiön, Liiga Music Oy:n. Hän julkaisi seitsemännen Sokka irti -nimeä kantavan studioalbuminsa vuonna 2012.[14] Se myi kultaa kolmessa viikossa.[18] Levy myi samana vuonna platinaa ja vuonna 2013 tuplaplatinaa.[14] Albumin nimikappale ”Sokka irti” valittiin The Voicen äänestyksessä vuoden viralliseksi kesähitiksi 2012.[19] Cheek voitti kesähitti-tittelin jo toistamiseen.

Syksyllä 2012 Cheek oli mukana Nelosella esitetyssä Vain elämää -televisiosarjan ensimmäisellä tuotantokaudella, jossa seitsemän kotimaista artistia esitti toistensa kappaleita.

Keväällä 2013 Cheekin syyskuussa 2013 järjestettävät keikat Helsingin jäähallissa myytiin molemmat alle tunnissa loppuun.[20] Ensimmäinen myytiin loppuun noin tunnissa ja toinen 20 minuutissa, mitä ei ole aiemmin tapahtunut kotimaisen sooloartistin kohdalla.[20]

Cheek julkaisi kahdeksannen albuminsa Kuka muu muka 20. syyskuuta 2013.[21] Albumi myi neljässä päivässä tuplaplatinaa[22] ja on myynyt tähän mennessä multiplatinaa. Albumi nousi Suomen virallisen albumilistan sijalle yksi. Cheek teki kotimaista listahistoriaa olemalla kärkipaikalla viidellä eri listalla: albumi-, independent-, midprice- (Sokka irti), single- ja latauslistoilla. Myös singlelistalla kahdenkymmenen myydyimmän biisin joukosta löytyy yhdeksän Kuka muu muka -albumin kappaletta. Albumilta toukokuussa 2013 julkaistu esikoissingle ”Jossu” oli vuoden 2013 Kesäkumi-kappale.

Keikat olympiastadionilla ja tauko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

19. marraskuuta 2013 Cheek piti tiedotustilaisuuden, jossa hän ilmoitti järjestävänsä Helsingin olympiastadionilla konsertin.[23]

Cheek esiintymässä Rakuuna Rockissa kesällä 2014.

Elokuussa 2014 Cheek konsertoi Helsingin olympiastadionilla ensimmäisenä yksittäisenä suomalaisena artistina.[23] Alkuperäinen esiintymispäivä oli 23. elokuuta, mutta suuren suosion vuoksi Cheek järjesti stadionilla toisen konsertin päivää aiemmin 22. elokuuta.[24] 23. päivän konsertin liput varattiin loppuun 71 minuutissa.[25] Viiden päivän kuluttua lipunmyynnin aloittamisesta stadion oli loppuunmyyty.[26] Lisäkonsertti loppuunvarattiin 35 minuutissa.[27]

Stadionkeikkojen jälkeen Cheek vetäytyi tauolle.[28]

Paluu lavoille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. heinäkuuta 2015 paljastettiin, että Cheek tekee paluun esiintymällä Blockfestin pääesiintyjänä 22. elokuuta 2015 Ratinan stadionilla.[29] Ennen paluukeikkaa hän julkaisi uuden singlen, ”Sä huudat”, 19. elokuuta 2015.[29] Paluun vahvistamista edeltävänä iltana kahdeksalla suomalaisella TV-kanavalla esitettiin mainos, jossa pyöri Cheekin liekeissä oleva leijonalogo.[30]

Cheek kertoi YleX:n haastattelussa paluun käynnistävän kolme vuotta kestävän suunnitelman, joka artistin mukaan tulee paljastumaan ”pala palalta”.[31]

Vuonna 2016 syksyllä Cheek ja Elastinen perustivat duon Profeetat ja julkaisivat 2016 loppupuolella ensimmäisen yhteisen kappaleensa ”Sinuhe”. Parivaljakko teki myös keväällä 2017 keikkoja Hartwall Areenalla.[32]

Uran lopetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiviikkona 15. marraskuuta 2017 Cheek piti tiedotustilaisuuden, jossa hän ilmoitti lopettavansa musiikkiuransa ja pitävänsä jäähyväiskonsertin 25. elokuuta 2018 Lahden Mäkimontussa.[33][34] Konsertti piti järjestää Helsingin olympiastadionilla, mutta se ei ollut mahdollista stadionilla olevan remontin takia. Cheek kertoi tiedotustilaisuudessa, että hän oli tehnyt päätöksen uran lopettamisesta jo vuonna 2014, kun hän piti vuoden pituisen tauon.

Yli 30 000 lippua Cheekin Valot sammuu -nimiseen jäähyväiskonserttiin 25. elokuuta 2018 Lahden Mäkimontussa myytiin loppuun alle minuutissa marraskuussa 2017. Edelliseksi päiväksi 24. elokuuta 2018 järjestettiin toinen konsertti, jonka liput myytiin myös loppuun heti.[35]

Vuonna 2018 ensi-iltansa sai Cheekin elämäkertaelokuva Veljeni vartija. Elokuvassa Cheekiä ja hänen kaksoisveljeään näyttelee Antti Holma. Elokuvan on ohjannut Jukka-Pekka Siili ja sen käsikirjoittajana toimi hänen ohellaan Aleksi Bardy. Elokuvan tuotannosta vastaa Annika Sucksdorff ja Dome Karukoski / Helsinki-filmi Oy.[36]

Cheek voitti parhaan artistin ja parhaan musiikkivideon (”Enkelit”) Emma-palkinnot vuonna 2018.

Lopettamisen jälkeen Cheek voitti Vuoden myydyimmän albumin ("Timantit on ikuisia -kokoelma") - ja Vuoden live ("Valot sammuu") Emma-palkinnot vuonna 2019.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cheek esiintymässä Pipefestissä vuonna 2010.

Tiihosella on kaksi veljeä ja kaksi siskoa. Toinen veljistä on Jere-niminen kaksosveli.[37] Hänen isoisänsä oli mäkihyppääjä Väinö Tiihonen (1912–1957), joka edusti Suomea sekä Garmisch-Partenkirchenin olympiakisoissa 1936 että Lahden MM-kisoissa vuonna 1938.[38] Tiihonen on koulutukseltaan markkinointiin suuntautunut liiketalouden tradenomi Lahden ammattikorkeakoulusta.[7] Nykyisin hän asuu Espoossa.[39]

Hänellä diagnosoitiin vuonna 2009 kaksisuuntainen mielialahäiriö, johon hän sai apua terapiasta ja lääkityksestä. Vuonna 2014 hän sairastui masennukseen. Vuonna 2011 hän sai lievän tuomion pahoinpitelystä. [40] Hänellä oli vuonna 2011 suhde Miss Suomen Pia Lambergin (ent. Pakarinen) kanssa.[41]

Tiihosesta tuli vuoden 2014 olympiastadionkeikkojen ja Vain elämää -julkisuuden myötä yksi Suomen suurituloisimmista muusikoista.[42][43][44] Vaikka Tiihonen ei musiikissaan ota kantaa poliittisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin, hän on kertonut kannattavansa oikeistolaisia arvoja ja ajatuksia.[45] Hän oli presidentinvaalin 2012 aikaan mukana Sauli Niinistön vaalikampanjassa.[46] Vuonna 2012 Tiihonen sai tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä kutsun itsenäisyyspäivän vastaanotolle.[47]

Tiihonen on palvellut varusmiehenä Panssariprikaatissa ja on sotilasarvoltaan panssarijääkäri.[48]

Palkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Marraskuussa 2013: Ensimmäinen suomalainen artisti, joka myi Olympiastadionin loppuun.[53]
  • Tammikuussa 2015: Kaikkien aikojen nuorin (33) Erikois-Emman saaja.[54]
  • Lokakuussa 2015: Ensimmäinen kerta, kun kaikki kappaleet Suomen Spotify TOP 10 -listalta tulivat yhdeltä artistilta.[55]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Cheekin diskografia

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Uusi päivä – omana itsenään (2012)
  • Vain elämää (1. kausi) – omana itsenään (2012)
  • Jare vs. Cheek -dokumentti – omana itsenään (2015)
  • Vain elämää (7. kausi) – omana itsenään (2017)
  • Veljeni vartija, fiktiivinen elämäkertaelokuva – (Cheek ei näyttele elokuvassa itse) (2018)
  • Cheek - Kuka muka? -dokumentti – omana itsenään (2018)
  • Mist sä tuut? – omana itsenään (2021)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomalainen, Ninni: Comebackin tekevä Cheek: Opettelin sanoja katsomalla omia musavideoitani YouTubesta YleX (yle.fi). 22.8.2015. Yle. Viitattu 14.12.2015.
  2. ↑ Makkonen Nita: Cheekin jymypaljastus: Ei olekaan alun perin Tiihonen Ilta-Sanomat. 3.3.2016. Viitattu 3.3.2016.
  3. ↑ Sommar, Heidi: Cheek vieraili vanhassa koulussaan vieden väkivallattomuuden sanomaa Elävä arkisto. 9.12.2013. Yle.
  4. ↑ Huhtala, Anniina: Jare Tiihonen alias Cheek: Pätevä pessimisti (Internet Archivessa) Aamulehti. 3.7.2009. Arkistoitu 6.9.2009. Viitattu 8.10.2013.
  5. ↑ Tuovinen, Päivi: Tässä ovat Spotifyn kaikkien aikojen kuunnelluimmat suomalaiset artistit ja kappaleet - osaatko arvata top 10:n? Etelä-Suomen Sanomat. 24.11.2017. Viitattu 6.2.2018.
  6. ↑ Toni Tervo: Cheek palasi hetkeksi julkisuuteen – tätä hänelle kuuluu nyt Helsingin Uutiset. Viitattu 6.2.2019.
  7. ↑ a b Mukala, Ismo: Kulissien takana: Suomi-hiphop-tähti Cheek Metropoli.net. 1.7.2009. Arkistoitu 12.9.2017. Viitattu 13.2.2010.
  8. ↑ Cheek: Avaimet mun kulmille Musiikkituottajat. Arkistoitu 8.9.2018. Viitattu 4.11.2014.
  9. ↑ Cheek feat Jonna: Liiku Suomen virallinen lista. Musiikkituottajat. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 27.11.2013.
  10. ↑ Cheek: Käännän sivuu Suomen virallinen lista. Musiikkituottajat. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 27.11.2013.
  11. ↑ Cheekin "Liekeissä" on Suomen Kesähitti Viihdeuutiset.net. 23.6.2008. Arkistoitu 3.7.2017. Viitattu 22.11.2013.
  12. ↑ Cheek myi neljästi kultaa ja sai MTV-ehdokkuuden MTV.fi. 10.9.2009. Viitattu 3.11.2014.
  13. ↑ Korhonen, Iida: Cheekille neljä kultalevyä Voice.fi. 12.9.2009. Arkistoitu 23.10.2014. Viitattu 3.4.2014.
  14. ↑ a b c Cheek Musiikkituottajat. Viitattu 4.11.2014.
  15. ↑ Aaltonen, Mikko: JHT-Musta lammas. Otava, 2016.
  16. ↑ Anttila, Hanna: Cheek avaa tuoreessa elämäkerrassaan yksityiselämäänsä yllättävän paljon Turun Sanomat. päivitetty 03.10.2016 14:29. Viitattu 23.9.2023.
  17. ↑ Lumme, Hanna: Cheekin ensimmäiset keikat lähinnä huvittivat yleisöä: ”Joujou-musa nauratti” Yle Uutiset. 10.12.2013. Viitattu 5.5.2018.
  18. ↑ Cheekin uusi albumi ylitti kultarajan vain kolmessa viikossa! nrj.fi. 10.5.2012. Arkistoitu 4.11.2017. Viitattu 4.11.2014.
  19. ↑ Räsänen, Mikko: Vuoden kesähitti -kilpailu ratkesi: Cheek on ykkönen! Voice.fi. 22.6.2012.
  20. ↑ a b Haverinen, Rea: Cheekin jäähallikonsertti myytiin loppuun 20 minuutissa Voice.fi. 14.3.2013.
  21. ↑ Cheekin uusi albumi julkaistaan syyskuussa warnermusic.fi. Arkistoitu 7.9.2017.
  22. ↑ Alentola, Anni: Cheekin levy myi tuplaplatinaa viikonloppuna Iltalehti.fi. 23.9.2013. Viitattu 22.11.2013.
  23. ↑ a b Vedenpää, Ville: Cheekin salaisuus paljastui: Konsertti olympiastadionilla 19.11.2013. YLE. Viitattu 15.12.2014.
  24. ↑ Cheekille toinen stadionkonsertti! Iltasanomat. 4.12.2013. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 4.12.2013.
  25. ↑ Cheekin Olympiastadionin konsertti varattiin loppuun 71 minuutissa! Warner Music Finland. 25.11.2013. Arkistoitu 7.9.2017. Viitattu 25.11.2013.
  26. ↑ Cheekin stadionkonsertti on nyt loppuunmyyty Iltalehti. 29.11.2013. Viitattu 29.11.2013.
  27. ↑ Hedberg, Mimosa: Cheek teki tuplatempun: Lisäkonsertti varattiin loppuun! Iltalehti. 9.12.2013. Viitattu 9.12.2013.
  28. ↑ Kirssi, Elina: Cheek jää pitkälle tauolle Iltalehti.fi. 12.6.2014. Viitattu 26.10.2014.
  29. ↑ a b Rautio, Samppa: Cheek: Tiesin jo Stadionkeikan aikana, milloin palaan keikkalavoille YleX. 8.7.2015. Viitattu 8.7.2015.
  30. ↑ Rautio, Samppa: Cheekin rohkea TV-kikka: 10 sekunnin spotti kaikilla kanavilla samaan aikaan YleX. 8.7.2015. Viitattu 8.7.2015.
  31. ↑ Rautio, Samppa: Yksinoikeudella: YleX:n Vikin haastattelussa Cheek – katso video YleX. 8.7.2015. Viitattu 8.7.2015.
  32. ↑ Hätinen, Jukka: Profeetat areenalla – Cheekin ja Elastisen yhteiskeikat varmistuivat! Rumba.fi. 25.11.2016.
  33. ↑ Vedenpää, Ville: Cheek lopettaa uransa: "Tämä on ainoa tapa päästä irti paineista" Yle Uutiset. Viitattu 15.11.2017.
  34. ↑ Kantola, Iida: Jättiyllätys: Cheek lopettaa uransa! Viimeinen konsertti elokuussa Ilta-Sanomat. 15.11.2017. Viitattu 15.11.2017.
  35. ↑ Ruohisto, Wilma: Uskomaton suosio! Myös lisäkonsertti Cheekin jäähyväiskeikalle loppuunmyyty Ilta-Sanomat. 21.11.2017. Viitattu 21.11.2017.
  36. ↑ JP Siilin ohjaama Cheek-elokuva sai tuotantotuen Elokuvauutiset.fi. 28.2.2017. Viitattu 1.3.2017.
  37. ↑ Kaksosveli pitää huolta Cheekistä Yle Uutiset/Lahti. 2.2.2010. Viitattu 22.11.2013.
  38. ↑ Holopainen, Pekka: Cheekiltä odottamaton sukupaljastus suorassa lähetyksessä – ”Wikipediaan voisi lisätä” IS.fi. 24.2.2017. Viitattu 24.2.2017.
  39. ↑ Määttänen, Juuso: Mitä nyt kuuluu Jare Tiihonen Helsingin Sanomat. 6.12.2021.
  40. ↑ Koponen, Henri: Cheek paljastaa HS:lle: villi nuoruus Lahdessa, kaksisuuntainen mielialahäiriö iltalehti.fi. 1.10.2016. Viitattu 1.10.2016.
  41. ↑ Glad, Laura: Cheek paljastaa: Suhde entiseen Miss Suomeen Pia Lambergiin – ”Tiesin kyllä, että leikin tulella” iltasanomat.fi. 6.10.2016. Viitattu 6.10.2016.
  42. ↑ Koivulahti, Samuli: Biisit rahaksi: Laulaja-lauluntekijän lyhyt oppimäärä (.pdf) 2016. 2016. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.9.2016.
  43. ↑ Räppäri Cheek tienaa enemmän kuin Nightwishin Tuomas Holopainen HS.fi. 1.11.2011. Arkistoitu 23.10.2013. Viitattu 22.11.2013.
  44. ↑ Baraka, Josefiina: Cheekille jättitulot - ja vielä palautukset päälle! Iltalehti.fi. 3.11.2014. Viitattu 4.11.2014.
  45. ↑ Lehti, Aki: Cheek: Tajusin olevani outo lintu Metro Live. 27.4.2012. Arkistoitu 1.8.2012. Viitattu 11.7.2014.
  46. ↑ Nimekkäitä musiikkitähtiä Sauli Niinistön kampanjaan Stara.fi. 27.1.2012. Viitattu 22.11.2013.
  47. ↑ Cheekille kutsu Linnan juhliin Ilta-Sanomat. 9.11.2012. Arkistoitu 20.10.2014. Viitattu 16.11.2012.
  48. ↑ Hietaneva, Panu: Milloin itkit viimeksi, Cheek? HS.fi. 4.2.2010. Arkistoitu 6.2.2010. Viitattu 4.11.2014.
  49. ↑ Iskelmä-gaalan voittajat selvisivät – Cheek on vuoden viihdyttäjä HS.fi. 26.1.2014. Arkistoitu 25.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
  50. ↑ Haloo Helsinki!, Cheek ja Pepe Willberg putsasivat pöydän Emma-gaalassa Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.8.2015. Viitattu 28.2.2015.
  51. ↑ Tahvolainen, Anna: Katso kaikki Emma-voittajat Iltalehti. Viitattu 12.3.2016.
  52. ↑ Suomalainen, Ninni: Emma Gaala 2018: Alma oli läsnä videopuhelulla Losista, Cheek sai tuplavoiton yleisöltä, Profeetat jäi palkinnoitta, Haloo Helsinki! ja JVG yllättivät tulikuumalla yhteistyöllä yle.fi. 4.2.2018. YleX. Viitattu 5.2.2018.
  53. ↑ Kammonen, Teemu: Cheek teki historiaa! Stadion myyty loppuun 71 minuutissa uusisuomi.fi. 25.11.2013. Alma Talent Oy. Viitattu 4.1.2016.
  54. ↑ Tunturi, Saara: Cheek teki historiaa Emma-gaalassa aamulehti.fi. 28.2.2015. Alma Media Kustannus Oy. Arkistoitu 6.7.2015. ”Tiihonen on kaikkien aikojen nuorin Erikois-Emman saaja.” Viitattu 4.1.2016.
  55. ↑ Rautio, Samppa: Cheek teki historiaa: Spotifyn TOP 10 -listalla vain Alpha Omega -levyn biisejä yle.fi. 17.10.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 4.1.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Cheek&oldid=22771169”