Centre-Est

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Centre-Est
Gandon kylä Boulgoun provinssissa.
Gandon kylä Boulgoun provinssissa.
Sijainti
Sijainti
Valtio Burkina Faso
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Tenkodogo
Pinta-ala 14 710 km²
Väkiluku (2006) 1 132 016

Centre-Est on hallintoalue Burkina Fasossa. Sen pääkaupunki on Tenkodogo.[1] Vuoden 2006 väestönlaskennan mukaan alueella on 1 132 016 asukasta[2]. Sen pinta-ala on 14 656[3] tai 14 710 neliökilometriä[1][4].

Maantiede, ilmasto ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 perustettu[5] alue käsittää 6,7 prosenttia Burkina Fason pinta-alasta[1]. Se rajoittuu lännessä Centre-Sudin ja Plateau-Centralin, pohjoisessa Centre-Nordin ja idässä Estin alueisiin sekä etelässä Togoon ja Ghanaan[6].

Maisemaa leimaavat ylängöt, tasangot ja alangot[5]. Jokia ovat Nakambé eli Valkoinen-Volta, Nazinon eli Punainen-Volta, Noaho, Oualé ja Nigerin vesistöön kuuluva Sirba. Alueella sijaitsee Bagrén tekojärvi vesivoimaloineen.[7] Hyötykaivannaisiin kuuluvat kupari, kulta, mangaani, lyijy, kyaniitti, talkki, arseeni ja grafiitti[8].

Ilmasto on pohjoisessa sudanilais-sahelilainen ja etelässä sudanilainen[3]. Vuotuinen sademäärä on 750–1000 millimetriä. Lämpötilat vaihtelevat 22 ja 32 asteen välillä.[9]

Kasvillisuus on pensas- ja metsäsavannia ja galleriametsiä. Alueella sijaitsevat Ouilingorén, Sitengan ja Yakalan metsäalueet, joiden yhteispinta-ala on 2 440 hehtaaria.[9]

Hallinnollinen jako ja asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueeseen kuuluu kolme provinssia, 30 departementtia,[3] kuusi kaupunkikuntaa, 24 maalaiskuntaa ja 676 kylää. Provinssit ovat Boulgou, Koulpélogo ja Kouritenga.[6] Kaupunkeja ovat niiden keskuspaikat Tenkodogo, Ouargaye ja Koupéla sekä Bittou, Garango ja Pouytenga[3][4].

Alueella asuu 8,1 prosenttia Burkina Fason väestöstä. Kaupunkiväestön osuus on 17,5 prosenttia (koko maassa 22,7 %).[2]

Asukkaat ovat etupäässä bisoja, moseja, fulbeja ja kusaseja. Lisäksi on jonkin verran djulia ja gurmia.[1] Puhutuimmat kielet ovat moore (45,1 %), bisa (32,4 %), fulani (7,3 %) ja kusasi (1,2 %). Moorea puhutaan varsinkin kaupungeissa (67,5 %).[10] Muslimeja on 71,4, katolisia 21,2, animisteja 5,0 ja protestantteja 1,8 prosenttia[11].

Liikenne ja talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen läpi kulkevat Ouagadougousta Niameyhin ja Togoon johtavat maantiet. Tenkodogosta on 185 kilometriä Ouagadougouun.[1]

Väestöstä lähes 90 prosenttia harjoittaa maanviljelyä ja karjanhoitoa[12]. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, maissi, riisi ja maapähkinä. Alue on Burkina Fason toiseksi suurin riisin tuottaja.[13] Muita elinkeinoja ovat kaupankäynti, käsityöammatit ja kullankaivu[14]. Provinssien pääkaupungit ovat tärkeitä rajakaupan keskuksia. Teollisuutta on hyvin vähän.[1]

Matkailunähtävyyksiä ovat mosihallitsija Zoungranan hauta Komtoègassa, Boulgoun ja Gourgoun kukkulat, Kulbaléjoki sekä alueen kansanjuhlat. Majoituspalveluja on kehitetty varsinkin Boulgoun provinssissa.[13]

  1. a b c d e f Monographie, s. 21.
  2. a b Monographie, s. 30.
  3. a b c d Enquête nationale sur l’accès des ménages aux ouvrages d’assainissement familial 2010: Monographie régionale Centre-Est eauburkina.org. 2011. Viitattu 29.6.2018.
  4. a b La région du Centre-Est en chiffres insd.bf. 2011. Arkistoitu 23.11.2018. Viitattu 29.6.2018.
  5. a b Monographie, s. 23.
  6. a b Monographie, s. 26.
  7. Monographie, s. 24–25.
  8. Monographie, s. 25.
  9. a b Monographie, s. 24.
  10. Monographie, s. 44–45.
  11. Monographie, s. 42.
  12. Monographie, s. 85.
  13. a b Région du Centre-Est: Un poumon économique Ecodufaso. 11.5.2016. Arkistoitu 29.6.2018. Viitattu 29.6.2018.
  14. Monographie, s. 21, 157.