C-Lion1
C-Lion 1 on noin 1 200 kilometriä pitkä tietoliikennemerikaapeli Helsingistä Rostockiin. Se tarjoaa ensimmäisen suoran tietoliikenneyhteyden Suomesta Keski-Eurooppaan. Aiemmin rakennetut yhteydet kulkevat Ruotsin ja Tanskan kautta.[1][2][3]
Kaapelin lasku alkoi lokakuussa 2015 ja valmistui tammikuussa 2016. Kaupalliseen käyttöön kaapeli otettiin toukokuussa 2016. Kaapelissa on kahdeksan valokuituparia, joiden välityskyky on yhteensä 144 terabittiä sekunnissa.[1][2][3]
Kaapeli on osa tietoliikenneyritys Cinian verkkoa. Päätepisteiden lisäksi kaapelista on haaroitukset Hankoon ja Baltiaan.[4] Kaapelin päätepiste Helsingissä sijaitsee Santahaminan saarella.[5]
Kaapelivaurio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cinia tiedotti 18. marraskuuta 2024 kaapelin katkenneen varhain aamulla. Katkeamisen syy jäi toistaiseksi epäselväksi, mutta katketakseen 25–35 millin paksuinen kaapeli tarvitsee ulkoisen voiman. Vaurion aiheuttajasta ei ollut tietoa, mutta tahallista sabotaasia ei poissuljettu.[6][7] Cinia järjesti iltapäivällä tiedotustilaisuuden kaapelin katkeamisesta ja kertoi vaurion sijaitsevan kaapelireitin puolivälissä Öölannin edustalla Ruotsin talousvesillä. Vaurion tutkinnasta vastaa Ruotsi, mutta Cinian rikosilmoituksen johdosta myös Suomen keskusrikospoliisi selvittää asiaa. Tietoliikenne oli kokonaan poikki kyseisessä kaapelissa ja paikalle hälytettiin korjausalus Cabel Vigilance Ranskasta. Korjauksen arvioitiin kestävän 5–15 päivää.[8] Vuorokautta aikaisemmin 17. marraskuuta vaurioitui myös risteävä Gotlannin ja Liettuan välinen Arelionin kaapeli.[9]Molemmat kaapelit saatiin korjattua 29. marraskuuta mennessä.[10]
Kaapeleiden vaurioituminen synnytti julkisuudessa spekulaatioita niiden aiheuttajasta. Poliittisella tasolla Saksan puolustusministeri Boris Pistorius piti niiden syntymistä automaattisesti tahallisena.[11] Ruotsi tutkii tapauksia sabotaasina. Suomessa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra on ehdottanut Naton neljännen artiklan aktivointia.[12] Huomiota on herättänyt myös Venäjän FSB:n entisen turvallisuuspäällikön Nikolai Patruševin naamioitu lausunto viikkoa aikaisemmin ryhtyä vaurioittamaan datakaapeleita Itämerellä ja häiritsemään energiakuljetuksia.[13]
Merkittävin huomio kiinnitettiin Yi Pen 3 -nimiseen kuivarahtialukseen, joka kulki epätavallisella tavalla kaapeleiden tuntumassa niiden vaurioitumisen aikaan näkymättömissä ilman paikannusta. Aluksen ankkurin raahaamista 100 mailia merenpohjassa epäiltiin aiheuttaneen molemmat kaapelivauriot.[14] Tanskan merivartioston partioalus seurasi laivan liikehdintää ja laiva pysäköitiin selvittämisen ajaksi Tanskan edustalle Kattegattiin kansainväliselle merialueelle.[15]Aluksen liikkeitä jäi vahtimaan Tanskan, Ruotsin ja Saksan partioaluksia, lisäksi lähistöllä oli ankkuroituneena yksi venäläinen sotalaiva.[16]
Yi Pen 3 on Kiinan lipun alle rekistöröity rahtilaiva. Kansainvälinen merenkulkua koskeva merilainsäädäntö estää laivan tutkimisen ja esitutkinnan aloittamisen laivan päällystön ja miehistön toiminnasta itämerellä. Kiinan ulkoministeriö on kiistänyt laivan syyllistyneen mihinkään rikkomuksiin tai laittomuksiin ja torjui ulkopuolisten nousun laivaan. Laivaa houkuteltiin siirtymään Tanskan tai Ruotsin aluevesille asian selvittämiseksi. Juridisesti tarkastellen laiva itsessään on Kiinan aluetta.[17]Joulukuun loppupuoliskolla Kiina salli Ruotsin, Tanskan ja Suomen viranomaisten nousta alukseen ja tutkia sitä, jonka jälkeen 21. joulukuuta se jatkoi matkaa määränpäähänsä Egyptiin.[18][19]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ari Saarelainen: Tässä se alkaa: Suomi saa digitaalisen napanuoran Keski-Eurooppaan Tivi. 12.10.2015. Arkistoitu 13.10.2015. Viitattu 12.10.2015.
- ↑ a b Suomen ja Saksan yhdistävän Cinian suoran merikaapelin asennus valmistui aikataulussa 12.1.2016. Cinia Group. Arkistoitu 17.1.2016. Viitattu 24.1.2016.
- ↑ a b Huippunopea datakaapeli Suomesta Saksaan on avattu kaupalliseen käyttöön 20.5.2016. Cinia Group. Arkistoitu 8.6.2016. Viitattu 18.6.2016.
- ↑ Cinia C-Lion1 -merikaapeli tarjoaa laadukkaammat yhteydet Cinia. Viitattu 16.4.2020.
- ↑ Traficom Ylelle: Suomen ja Saksan välinen merikaapeli on katkennut – tietoliikenneyhteydet ovat poikki Yle Uutiset. 18.11.2024. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Suomen ja Saksan välinen merikaapeli katkennut – ”Vaatii osuman” Helsingin Sanomat. 18.11.2024. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Kaapelin katkeaminen on luultavammin tihutyö kuin vahinko, sanoo asiantuntija Yle Uutiset. 18.11.2024. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Traficom: Ei kohonnutta vaaraa huoltovarmuudelle - Kaapelin korjaustoimenpiteet alkaneet Helsingin Sanomat verkkoversio. 18.11.2024. Sanoma. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Ina Kauppinen: Ruotsi tutkii kaapeleiden vioittumista sabotaasina Ilta-Sanomat. 19.11.2024. Sanoma. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Rebekka Salmela: Suomen ja Saksan välinen merikaapeli korjattu - Kiina sanoo olevansa valmsi yhteistyöhön HS. 29.11.2024. Sanoma. Viitattu 25.12.2024.
- ↑ Olli Vainio: Saksan puolustusministeri:Itämeren kaapelivauriot ovat sabotaasia Ilta-Lehti. 19.11.2024. Alma. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ #Naton 4. artikla pitää aktivoida" - Suomesta nyt painava vaatimus, IL kertoo UUsi-Suomi. 19.11.2024. Alma. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Russia Issues Ominous Warning About Undersea Internet Cables Newsweek. 12.11.2024. Newsweek. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Bojan Pancevski: Chinese Ship’s Crew Suspected of Deliberately Dragging Anchor for 100 Miles to Cut Baltic Cables The Wall Street Journal. 27.11.2024. WSJ. Viitattu 28.11.24.
- ↑ Ina Kauppinen: Ruotsi tutkii kaapeleiden vaurioitumista sabotaasina Ilta-Sanomat. 19.11.2024. Sanoma. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Jani Parkkari: Venäläinen sotalaiva ankkuroitui Tanskan salmeen lähelle kaapelirikosta epäiltyä kiinalaisalusta Yle verkkosivu. 22.11.24. Yle. Viitattu 27.11.24.
- ↑ Teemu Juhola, Hanna Visala, Eeva Sarlin: Asiantuntija vaattii toimia, joita "joita Suomi ja Ruotsi eivät tehneet" pitää Tanskaa ja Ruotsia liian varovaisena kiinalaisaluksen kanssa Yle verkkosivu. 26.11.24. Yle. Viitattu 27.11.24.
- ↑ Akseli Vanhala: KRP nousi Yi Peng 3 -alukseen - näin kävi Ilta-Sanomat. 20.12.2024. Sanoma. Viitattu 25.12.2024.
- ↑ Yi Peng 3 har börjat röra på sig Aftonbladet. 21.12.2024. Aftonbladet nyhetet. Viitattu 25.12.24.