Brahmagupta
Brahmagupta (sanskritiksi ब्रह्मगुप्त; 
kuuntele ääntämys (ohje); n. 598–665)[1] oli intialainen matemaatikko ja tähtitieteilijä. Brahmagupta toimi myös Ujjainin observatorion johtajana. Brahmaguptan kuuluisin teos on Brāhmasphuṭasiddhānta, jonka hän kirjoitti vuonna 628. Teos käsittelee matematiikkaa ja tähtitiedettä, muun muassa erilaisten geometristen objektien pinta-alojen ja tilavuuksien laskemista sekä toisen asteen yhtälöitä.
Brahmagupta käytti töissään negatiivisia lukuja ja nollaa, vaikka nollan laskusäännöt olivatkin osittain virheellisiä. Brahmagupta esitti ensimmäisen täydellisen ratkaisun diofanttiselle yhtälölle ax+by=c, missä kaikki suureet ovat kokonaislukuja.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brahmagupta syntyi vuonna 598 mahdollisesti Rajasthanin ja Gujaratin raja-alueella sijaitsevassa Bhinmalissa, joka tunnettiin aiemmin nimellä Bhillamāla, sillä eräs muinainen kirjoittaja kutsuu häntä liikanimellä ’Bhillamālācārya’. Billamāla oli Gurjara-Pratihara-dynastian pääkaupunki. Brahmaguptan koulutusta tai opettajia ei juuri tunneta. Hän lienee kuitenkin opiskellut viittä perinteistä intialaisen astronomian oppia (siddhānta) ja tunteneen Āryabhaṭan, Lāṭadevan, Pradyumnan, Varāhamihiran, Siṃhan, Śrīṣeṇan, Vijayanandinin ja Viṣṇucandran teokset. Hän oli puhdasoppinen hindu, joka kritisoi voimakkaasti esimerkiksi jainalaisia kosmologisia näkemyksiä ja Āryabhaṭan näkemystä Maasta pyörivänä pallona.[1][2]
Kirjoittaessaan Brāhmasphuṭasiddhāntan Brahmagupta oli 30-vuotias. Hän oli aktiivinen vielä vanhalla iällä, sillä hänen kirjoittamassaan Khanda-khādyaka-teoksessa mainitaan vuosi 665.[2]
Merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brahmaguptalla oli merkittävä vaikutus islamilaiseen ja bysanttilaiseen astronomiaan. Brāhmasphuṭasiddhānta käännettiin arabiaksi Bagdadissa vuonna 771. Eduard Sachaun mukaan ”Brahmaguptalla on huomattava asema idän sivilisaation historiassa. Hän oli se, joka opetti arabeille astronomiaa ennen kuin he tutustuivat Ptolemaiokseen”.[2][1]
Brāhmasphuṭasiddhāntan luvut 12 ja 18 loivat perusteet intialaisen matematiikan kahdelle oppialalle: ”menetelmien [eli algoritmien] matematiikalle” (patiganita) ja ”siementen [eli yhtälöiden] matematiikalle” (bijaganita). Ne vastaavat aritmetiikkaa ja algebraa.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Brahmagupta Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.6.2017.
- ↑ a b c Selin, Helaine: Encyclopaedia of the History of Science, Technology, and Medicine in Non-Westen Cultures, s. 162–163. Springer Science & Business Media, 1997. ISBN 9780792340669 Kirja Googlen teoshaussa.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joseph, George Gheverghese: The Crest of the Peacock: Non-European Roots of Mathematics. Princeton University Press, 2010. ISBN 9781400836369 Kirja Googlen teoshaussa.
- Katz, Victor J.: The Mathematics of Egypt, Mesopotamia, China, India, and Islam: A Sourcebook. Princeton University Press, 2007. ISBN 9780691114859 Kirja Googlen teoshaussa.
- Yadav, B.S. & Mohan, Man: Ancient Indian Leaps into Mathematics. Springer Science & Business Media, 2011. ISBN 9780817646950 Kirja Googlen teoshaussa.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brahmagupta Wikimedia Commonsissa
- Brahma-Sphuta-Siddhanta of Brahmagupta
- Indian Mathematics – Brahmagupta The Story of Mathematics
