Blois’n linna

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Bloisin linna)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Blois’n linna
Château of Blois
Sijainti Blois, Loir-et-Cherin dpt.
Koordinaatit 47.58°N, 1.33°E
Rakennustyyppi linna
Rakennustyöt aloitettu 900-luku
Valmistumisvuosi 1600-luvulla
Rakennuttaja Blois'n kreivi
Omistaja Bloisin kaupunki
Käyttäjä Ranskan kuningas (1498–1589)
museot (nykyisin)
Tyylisuunta keskiaika
gotiikka
renessanssi
klassismi
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Blois’n linna eli Le château royal de Blois on yksi Ranskan kuninkaallisista linnoista. Se sijaitsee Blois’n kaupungissa Loirejoen laaksossa, Loir-et-Cherin departementissa. Se on yksi tunnetuimmista Loiren linnoista ja palveli vuosien 1498 ja 1589 välillä Valois- ja Orléans-sukuisten kuninkaiden asuntona. Sinne myös Jeanne d’Arc saapui vuonna 1429 saadakseen Reimsin arkkipiispan siunauksen ennen yritystään ajaa englantilaiset joukot pois Orléansista.

Blois’n linna on rakennettu joen varteen keskelle kaupunkia, jota se vartioi ja suojeli. Linnan nykyinen muoto rakentui neljän vuosisadan aikana useista keskuspihan ympärille rakennetuista osista. Niiden tyylit muodostavat jatkumon 1200-luvulta 1600-luvulle, keskiajalta klassisismiin. Rakennuksissa on yhteensä 564 huonetta, joissa kaikissa on tulisija. Huoneista sata on makuuhuoneita. Restauroidut kuninkaalliset huoneistot on kalustettu ja koristeltu värikäästi 1800-luvun tyyliin.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loire-joen ylle kohoavalla olevalla jyrkällä kalliolla on ollut linnaleiri, castrum, jo 600-luvulla. Blois’n kreivi aloitti sen laajentamisen linnaksi 900-luvulla.[1] 1200-luvulla se oli vähitellen laajentunut linnaksi, jonka Blois’n kreiveista viimeinen, Blois’n Guido II myi Valois’n suvulle.lähde?

Kuninkaat Ludvig XII ja Frans I käyttivät linnaa pääasiallisena asuinpaikkanaan ja teettivät siihen lukuisia muutoksia ja laajennuksia.[1] Viimeisin suuri rakenteellinen muutos teetettiin 1600-luvulla arkkitehti François Mansartin suunnitelmien mukaisesti. Mansart ehdotti koko linnan rakentamista uudelleen, mutta vain puutarhaan päin oleva pohjoissiipi uusittiin. Mansart suunnitteli linnaan korkean taitekaton, jota kutsutaan mansardikatoksi. Klassismin ihanteiden mukaisesti eri kerroksiin tuli erilaiset pylväät: doorilaiset pohjakerrokseen, joonialaiset toiseen ja korinttilaiset kolmanteen.[2]

Linna liittyy moniin historiallisiin tapahtumiin. Ranskan valtiopäivät, États Généraux de France, ovat kokoontuneet Bloisin valtioaslissa kahdesti, vuosina 1576 ja 1588. Vuonna 1588 Henrik III murhatutti Henri Guisen tässä linnassa. Ludvig XIII sulki äitinsä Maria de’ Medicin tänne sisäiseen maanpakoon, mutta leskikuningatar karkasi vuonna 1619.[1][3]

Kun rakennukset olivat vaurioituneet ja niiden sisustus ryöstetty Ranskan suuren vallankumouksen aikana, linna toimi sotilasosastojen sijoituspaikkana. Se suojeltiin historiallisena kohteena ja restauroitiin täydellisesti 1840-luvulla arkkitehti Félix Dubanin johdolla.[1] Blois’sta tuli ensimmäinen Loiren linna, joka kunnostettiin vallankumouksen jälkeen. Se toimi restauroinnin mallina lähes kaikille Loiren laakson tunnetuille linnoille, kuten Azay-le-Rideaun, Chenonceaun ja Amboisen linnoille.lähde?

Linnan puutarhat uusittiin vuonna 1992.[1]

Nykytilanne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvulla tehdyn restauroinnin jälkeen linna on toiminut Blois’n kaupungin omistamana museona. Ludvig XII:n siiven ylemmässä kerroksessa sijaitsee vuonna 1850 perustettu kaupungin taidemuseo, Musée des Beaux-arts. Sen esineistöön kuuluu useita veistoksia ja maalauksia 1500–1800-luvuilta, muun muassa Fontainebleaun koulukunnan tuotteita, sekä kokoelma arvokkaita seinävaatteita. Siiven alemmassa kerroksessa on lisäksi 39 muotokuvan kokoelma 1600–1700-luvuilta. Kuvat esittävät aikansa tärkeitä henkilöitä, kuten kuninkaallisen hovin jäseniä.

Frans I:n siivessä sijaitsevat arkeologinen museo (Musée archéologique) sekä kivenhiontamuseo (Musée lapidaire). Se esittelee löydöksiä esimerkiksi linnan alueelta tehdyistä kaivauksista, sekä linnan alkuperäisiä kivikoristeita, joita ei enää sijoitettu paikoilleen korjaustöiden yhteydessä. Siellä on myös jäljennöksiä tyylihuonekaluista galloromaaniselta kaudelta keskiajalle asti.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pohjapiirros
    Pohjapiirros
  • Blois’n linnan pihajulkisivujen tyylejä oikealta vasemmalle: Ludvig II:n siiven koristeellista keskiaikaisen linnan gotiikkaa, Frans I:n siiven renessanssia ja Gaston d’Orléansin siiven klassisistista tyyliä.
    Blois’n linnan pihajulkisivujen tyylejä oikealta vasemmalle: Ludvig II:n siiven koristeellista keskiaikaisen linnan gotiikkaa, Frans I:n siiven renessanssia ja Gaston d’Orléansin siiven klassisistista tyyliä.
  • Blois’n linnan julkisivua sisäpihalle päin. Oikealla osittain ulkonevat ja monumentaaliset Frans I:n siiven kierreportaat.
    Blois’n linnan julkisivua sisäpihalle päin. Oikealla osittain ulkonevat ja monumentaaliset Frans I:n siiven kierreportaat.
  • Ludvig XII:n siiven julkisivu ja sen portti, joka muodostaa sisäänkäynnin linnanpihalle.
    Ludvig XII:n siiven julkisivu ja sen portti, joka muodostaa sisäänkäynnin linnanpihalle.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e The royal Château de Blois Blois Chambord. Viitattu 22.7.2024. (englanniksi)
  2. ↑ François Mansart Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.7.2024.
  3. ↑ Royal Chateau Blois. Viitattu 22.7.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Blois’n_linna&oldid=22526650”