Bertoluccin kuu
Bertoluccin kuu | |
---|---|
La luna | |
Ohjaaja | Bernardo Bertolucci |
Käsikirjoittaja |
Bernardo Bertolucci Giuseppe Bertolucci Clare Peploe |
Tuottaja | Giovanni Bertolucci |
Säveltäjä | Ennio Morricone |
Kuvaaja | Vittorio Storaro |
Leikkaaja | Gabriella Cristiani |
Tuotantosuunnittelija | Maria Paola Maino |
Pääosat |
Jill Clayburgh Matthew Barry Douglas Winter Elisabetta Campeti Julian Adamoli |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
Italia Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö |
Fiction Cinematografica 20th Century Fox |
Levittäjä | 20th Century Studios |
Ensi-ilta | 1979 |
Kesto | 143 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Bertoluccin kuu tai Kuu (La luna) on Bernardo Bertoluccin ohjaama italialais-yhdysvaltalainen psykologinen draamaelokuva vuodelta 1979. Leskeksi jääneestä italialais-amerikkalaisesta oopperalaulajattaresta (Jill Clayburgh) ja hänen murrosikäisestä pojastaan (Matthew Barry) Roomassa kertovan elokuvan on käsikirjoittanut ohjaaja Bertolucci yhdessä Franco Arcallin sekä veljensä Giuseppe Bertoluccin ja tuolloisen vaimonsa Clare Peploen kanssa. Pääkuvaajana toimi Bertoluccin vakiokuvaaja Vittorio Storaro. Ennio Morriconen musiikin lisäksi elokuvassa kuullaan Verdiä, Mozartia ja Bee Geesiä.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan aihe, italialaisen miehen suhde äitiinsä, alkoi kehittyä Bertoluccin mielessä psykiatrin vastaanotoilla. Freudilaisiin symboleihin viittaavan elokuvan alussa New Yorkissa asuva italialaissyntyinen oopperadiiva jää yllättäen leskeksi, kun hänen amerikkalaismiehensä kuolee sydänkohtaukseen. Hänen on lähdettävä pian kesäksi Roomaan työnsä takia, ja matkalle mukaan tulee hänen ainoa lapsensa, 15-vuotias poika, jonka italialaista isästä poika ei tiedä. Italiassa työhönsä uppoutunut itsekeskeinen äiti herää vähitellen näkemään poikansa ongelmalliseen elämäntilanteen heroiiniriippuvuuksineen. Äidin huolestuminen pojastaan saa vähitellen jopa insestisiä piirteitä, eikä tilannetta ainakaan heti paranna äidin paljastus, että pojan isä onkin italialainen.[1][2]
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jill Clayburgh | … | Caterina Silveri |
Matthew Barry | … | Joe |
Fred Gwynne | … | Douglas Winter |
Elisabetta Campeti | … | Ariana |
Julian Adamoli | … | Julian |
Roberto Benigni tekee elokuvassa pienen koomisen sivuroolin verhojen ripustajana.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuu sai ristiriitaisia arvioita ja paljon kohua äidin ja pojan välisen seksuaalisuuden kuvaamisesta. Elokuvaa pidettiin raskaana, teennäisenä ja omaan napaansa tuijottavana. Roger Ebert kuvasi elokuvan juonta oopperamaisen epäuskottavaksi ja melodramaattiseksi ja sanoi Bertoluccin yrittävän saada ”saippuaoopperaa väkisin parittelemaan freudilaisen potilaskertomuksen kanssa”.[3] Andrei Tarkovskin päiväkirjasta[4] on löydetty elokuvalle vielä tylympi tuomio: ”Katsoin Bertoluccin Kuun. Hirviömäistä, halpahintaista ja vulgaaria roskaa.”
Helsingin Sanomien Helena Yläsen mielestä elokuva on kuitenkin ”liian kaunis vihattavaksi”. Vioistaan huolimatta elokuva avautuu hänestä katsojalle omaleimaisena, persoonallisena ja vivahteikkaana: ”Siinä ei ole turhaa elettä, interiööriä tai tavaraa. Kaikki ne luokittuvat jollekin kulttuurin tai sielunmaiseman hyllylle.”[1][5]
Jill Clayburgh sai roolistaan Golden Globe-ehdokkuuden parhaasta naispääosasta draamaelokuvassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ylänen, Helena: Äiti ja poika Kuun valossa ja teknologista viihdettä. Helsingin Sanomat, 27.10.1979, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Skaffari, Vesa: Bertoluccin kuu (La Luna) smackthejack.net. 14.10.2013. Arkistoitu 9.2.2019. Viitattu 7.2.2019.
- ↑ Ebert, Roger: Luna rogerebert.com. 1979. Viitattu 7.2.2019. (englanniksi)
- ↑ Tarkovsky, Andrei: Time Within Time: The Diaries 1970–1986, s. 205. Seagull Books, 1991. ISBN 81-7046-083-2
- ↑ Brody, Richard: DVR Alert: Luna The New Yorker. 14.1.2011. Viitattu 7.2.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bertoluccin kuu Internet Movie Databasessa (englanniksi)