Bertha Hollantilainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hollannin prinsessa, Ranskan kuningatar Bertha, yksityiskohta 1300-luvun käsikirjoituksen miniatyyristä

Bertha Hollantilainen, Berthe Friisiläinen (ransk. Berthe de Hollande, Berthe de Frise); (n. 1055/1058 – 30. heinäkuuta 1093 tai 15. lokakuuta 1094 Montreuil-sur-Mer, Ranskan kuningaskunta) oli hollantilainen prinsessa, josta tuli Filip I:n puolisona Ranskan kuningatar.

Berthan vanhemmat olivat Hollannin, Itä-Friisian kreivi Floris I (k. 1061) ja Saksin herttuakunnan prinsessa Gertrud von Sachsen (1028–1113), hän oli heidän vanhin tyttärensä.[1] Hänellä oli kuusi sisarusta, joista kolme veljeä astui kirkon palvelukseen sekä viisi sisaruspuolta äitinsä toisesta avioliitosta. Vanhin veli Dietrich V oli Hollannin seuraava kreivi ja vanhin velipuoli Robert II Flanderin kreivi. Sisarpuoli Adela (k. 1115) avioitui Tanskan kuningas Knuut IV Pyhän kanssa ja toisen kerran Apulian herttua Roger Borsan kanssa.

Bertha Hollantilainen ja puoliso Filip I sekä heidän lapsensa prinsessa Constance ja tuleva Ludvig VI, käsikirjoitus Grandes Chroniques de France 1300-luku

Avioliitto ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avioliiton taustalla oli Berthan isäpuolen, Flanderin kreivi Robert I Friisiläisen sota Filipin kanssa Flanderin hallinnasta. Rauhansopimus sinetöitiin avioliitolla, ja koska Robertin omat tyttäret olivat liian nuoria, hän tarjosi morsiameksi Berthan, joka oli syntynyt hänen puolisonsa Gertrudin ensimmäisestä avioliitosta Hollannin kreivi Floris I:n kanssa.[1]

Bertha ja Filip vihittiin vuonna 1072 ja he erosivat vuonna 1092.[2]

Heille syntyneistä lapsista kaksi eli aikuiseksi asti:

  • Constance (1078 – 14. syyskuuta 1126), Troyesin kreivitär, avioitui (1) Champagnen kreivi Hugues I:n kanssa noin vuonna 1093-1095/1097, lapsettomaksi jääneen 10 vuotta kestäneen liiton jälkeen avioliitto mitätöitiin Constancen vaatimuksesta vuonna 1104; avioitui (2) vuonna 1106 Antiokian ruhtinas Bohemond I:n kanssa.[2] Heille syntyi kaksi lasta, josta toisesta tuli Antiokian ruhtinas Bohemond II.
  • Ludvig VI (1. joulukuuta 1081 – 1. elokuuta 1137), Ranskan kuningas; avioitui (1) Lucienne de Rochefortin kanssa; heille syntyi yksi lapsi ja (2) Adèle de Savoie Mauriennen kanssa, heille syntyi kymmenen lasta
  • Henri (1083), kuoli sylilapsena

Avioeron syynä oli Filipin rakastuminen naimisissa olevaan Anjoun kreivitär Bertrade de Montfortiin (n. 1070–1117). Aviomies purki avioliiton puolisonsa Berthan kanssa, perusteenaan se että tämä oli liian lihava ja nai Bertraden toukokuussa 1092, vaikka tämä oli ollut vuodesta 1089 lähtien naimisissa Anjoun kreivi Fulk IV:n kanssa. Tämä johti paavin edustajan asettamaan erottamiseen kirkon yhteydestä ensimmäisen kerran vuonna 1094 ja uudelleen paavi Urbanus II:n asettamana vuonna 1095, joka samalla kielsi Filipiä osallistumasta ensimmäiselle ristiretkelle. Erottaminen kirkon yhteydestä uusittiin vielä kolmannen kerran vuonna 1101, kunnes Filip teki katumuksen vuonna 1104.[1]

Elämän loppuvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähdettyään frankkien hovista Bertha asettui Ponthieun kreivikuntaan Montreuil-sur-Merin linnaan, jonka hän oli saanut myötäjäisikseen. Hän kuoli 39-vuotiaana lokakuussa 1094 ja tuli haudatuksi tavallisen kansalaisen tapaan, kertoo kronikka Vita Arnulfi.[3]

  1. a b c Liam Foley: July 29, 1108: Death of Philippe I, King of the Franks European Royal History. 2022. Viitattu 23.4.2023.
  2. a b Bertha Of Holland (1055–1094) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 23.4.2023.
  3. Marion van Bussel: Bertha van Holland (ca. 1055-1094) Huygens Instituut. 2014. Viitattu 23.4.2023.