Berndt Kahlroth
Berndt Viktor Kahlroth (25. helmikuuta 1860 Lohja – 21. huhtikuuta 1942) oli suomalainen taidekauppias ja mesenaatti.[1][2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lohjan Nummessa syntynyt Kahlroth muutti 15-vuotiaana Helsinkiin, jossa hän meni kultaajan oppiin. Saatuaan kisällinkirjansa 1884 Kahlroth lähti Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistyksen stipendillä opintomatkalle Tukholmaan, josta hän lopulta päätyi Yhdysvaltoihin. Suomeen palattuaan hän perusti 1894 Helsinkiin kultaus- ja kehystysliikkeen, josta myöhemmin kehittyi taidegalleria. Vuosisadan vaihteessa Kahlroth urakoi muun muassa Helsingin tuomiokirkon ristien ja kupolien kultauksia. Galleristina Kahlroth auttoi alkuun muun muassa Helene Schjerfbeckin uran ostamalla ensimmäisenä tämän töitä. Hän teki myös yhteistyötä useiden muiden suomalaistateilijoiden, kuten Akseli Gallen-Kallelan, Jalmari Ruokokosken, Eugen Tauben, Magnus Enckellin, Pekka Halosen, Albert Gebhardin, Eero Järnefelt, Louis Sparren ja Walter Thomén kanssa.[3][4]
Kahlroth asui pitkään rakennuttamassaan talossa Helsingin Pietarinkatu 3:ssa, jossa oli myös hänen verstaansa ja varastonsa.[3] Kahlrothin poika oli Lohjan yhteiskoulun perustanut opettaja Yrjö Eloniemi.[5] Myöhemmin Eloniemi ja Pekka Ervast perustivat Helsingin Kruununhakaan yksityisen oppikoulun Kulmakoulun, jonka rakennus valmistui 1928 Kahlrothin ja Gösta Stenmanin taloudellisella tuella.[6] Kahlrothilla oli myös Järvenpäässä sijainnut kesäpaikka, jonka hän testamenttasi Ruusu-Risti-järjestölle. Talo päätyi sittemmin taiteilija Kurt Janssonin omistukseen.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dagboken | 70 år. Hufvudstadsbladet, 26.2.1930, nro 55, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.7.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Bostadsaktiebolaget Petersgatan 3 Pörssitieto. Viitattu 14.7.2024.
- ↑ a b Piiroinen, Taito: Entistä Helsinkiä Pietarinkatu 3:sta nähtynä, s. 16. Helsinki: T. Piiroinen, 2000. ISBN 952-91180-5-8
- ↑ Rantala, Sari: Taulunkehys ja museo : kehyksen museoarvo ja asema kokoelmissa, s. 35. (Pro gradu -tutkielma) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2013. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Lohjan kylät ja kaupunginosat -kirja 30.7.2020. Lohjan kylät ry. Viitattu 14.7.2024.
- ↑ Gullman, Erik: Totuus on korkein hyve : Pekka Ervastin elämäkerta, s. 221–222. Helsinki: Ruuso-Ristin Kirjallisuusseura, 2022. ISBN 978-952-96036-3-3 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Löytyykö taidetalolle uutta omistajaa, joka vuorostaan toteuttaa unelmiaan? Mysteeritaitelija Kurt Jansson. Viitattu 14.7.2024.