Berežany

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Berežany
Бережани
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Berežany

Koordinaatit: 49.4458°N, 24.9365°E

Valtio Ukraina
Alue Ternopilin alue
Piiri Ternopilin piiri
Kirjallinen maininta 1375
Magdeburgin kaupunginoikeudet 1530
Kihlakuntakaupunki 1781
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 5,5 km²
Väkiluku (2021)  ([2]) 17 316









Berežany (ukr. Бережани) on kaupunki Ukrainan Ternopilin alueen Ternopilin piirissä.[1][3][4][2][5] Berežany sijaitsee Dnestrin vesistöön kuuluvan Zolota Lypa-joen varrella, 54 kilometriä alue- ja piirikeskus Ternopilistä länteen.[1][6][7] Kaupungin kautta kulkee eurooppatie E 50 ja siellä on linja-autoasema. Sinne yltää myös rautatien pistorata rautatieasemineen.[1][6][7]

Tammikuun keskilämpötila on -4,9 ja heinäkuun +18,1 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 653 millimetriä.[6]

Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi 17 316 asukasta vuoden 2021 alussa.[2] Vuonna 2001 väkiluku oli 17 617. Tuolloin asukkaista etniseltä taustaltaan oli ukrainalaisia 95 prosenttia, venäläisiä 3 prosenttia, minkä lisäksi asukkaissa oli taustaltaan armenialaisia, azerbaidžanilaisia, juutalaisia ja tataareja.[1] Ennen toista maailmansotaa väkiluku oli noin 12 700, josta etnisesti puolalaisia oli 42,2 prosenttia, juutalaisia 35,5 prosenttia ja ukrainalaisia 22,3 prosenttia. Vuonna 1959 ukrainalaisten osuus oli noussut 86 prosenttiin.[3]

Paikkakunta mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa asiakirjoissa 1375. Se kuului Puola-Liettuan alaisuuteen 1300-1600-luvuilla.[1][3][4] Vuonna 1530 se sai Magdeburgin kaupunginoikeudet.[3][4] Kaupunki kuului 200 vuoden ajan puolalaiselle Sieniawskin aatelissuvulle, sittemmin Lubomirskin ja Potockin aatelissuvuille. Vuonna 1574 M. Sieniawski rakennutti kaupunkiin linnoituksen, joka kesti Turkin piirityksen 1675–1676.[3] Vuonna 1695 paikkakunnalla asui 3 475 asukasta. Puolan ensimmäisessä jaossa 1772 Berežany liitettiin Itävallan keisarikuntaan.[1][4] Kaupunki sijaitsi kauppareitin varrella ja vaurastui 1600-1700-luvuilla. 1789 perustettiin kymnaasi, jossa annettiin opetusta ensin saksan, myöhemmin puolan kielellä, vuodesta 1905 lähtien myös ukrainan kielellä.[3] Kihlakuntakaupungin asema (ensin 1781/1782-Itävallan, 1919- Puolan alaisuudessa).[3][4] Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupunki torjui venäläisten hyökkäyksen 1916. Itävalta-Unkarin romahdettua Berežany oli 1918-1919 osa Länsi-Ukrainan kansantasavaltaa, ja vuosina 1919–1939 se oli osa Puolaa. Vuodesta 1939 Berežany oli Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan (myöhemmin Ukrainan) Ternopilin alueen osa, ja kaupunki sai neuvostovaltion tunnustaman kaupungin aseman.[1][4][6]

Vuodesta 1940 vuoteen 2020 Berežany oli piirikeskus.[1][4][6] Berežany on Ukrainan vuonna 2020 tehdyn aluehallintouudistuksen jälkeen kuulunut Ternopilin piiriin.[5]

  1. a b c d e f g h i I. M. Synyšyn: Berežany (Бережани) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2003. Viitattu 28.12.2022. (ukrainaksi)
  2. a b c Marija Timoninoija & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 28.12.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
  3. a b c d e f g Berezhany Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Canadian Institute of Ukrainian Studies, University of Alberta/University of Toronto. Viitattu 28.12.2022. (englanniksi)
  4. a b c d e f g Irina V. Savtšenko: Berežany (Бережани) (Tietosanakirjan osa 1 pdf-tiedostona) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), osa 1 (А—В), s. 225, history.org.ua. 2003. Viitattu 28.12.2022. (ukrainaksi)
  5. a b Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 28.12.2022. (ukrainaksi)
  6. a b c d e Berežany (Бережани) (ISBN 5-88500-005-0) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 1: A-Ž, s. 82. 1989. Viitattu 28.12.2022. (ukrainaksi)
  7. a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. 139-140. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]