Belgrad
| Belgrad (Београд) |
|
|---|---|
 Belgradin panoraama, Parlamenttitalo, Uusi palatsi, Avala-torni, Ušće-tornitalo, Gardoš-torni, Serbian tiede- ja taideakatemia, Pyhän Savan kirkko, Belgradin linnoitus, Muistomerkki tuntemattomalle sankarille |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Belgrad |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Serbia |
| Piirikunta | Belgrad |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Aleksandar Šapić |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 3 222,68 km² |
| Korkeus | 117 m |
| Väkiluku (2011) | 1 166 763 |
| – Väestötiheys | 3 241 as./km² |
| – Metropolialue | 1 576 124 |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 11000 |
| Suuntanumero(t) | (+381) 11 |
Belgrad (serb. Београд, Beograd 
[beǒɡrad], (ohje) 'valkoinen kaupunki') on nykyisin Serbian pääkaupunki. Vuosina 1918–2003 se oli Jugoslavian pääkaupunki ja vuosina 2003–2006 Serbia ja Montenegron pääkaupunki. Kaupunki sijaitsee Savajoen ja Tonavan yhtymäkohdassa Keski-Serbian pohjoisosassa. Belgradin kaupunkialueen väkiluku oli 1 576 124 ja ydinkaupungin osalta 1 273 651. [1] Alueellinen arvo on vuoden 2002 maaliskuun väestönlaskennan mukainen luku Belgradin kaupungille. Virallisissakin lähteissä ilmoitettu väkiluku vaihtelee jonkin verran laskentavasta riippuen: esimerkiksi aiemmissa väestönlaskennoissa käytetyn laskentatavan mukaan vuoden 2002 asukasluku olisi alueelle ollut 1 638 643.[2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belgrad sijaitsee Savan ja Tonavan yhtymäkohdassa 116 metriä merenpinnan yläpuolella.[3] Historiallinen keskusta on molempien jokien oikealla puolella, mutta toisen maailmansodan jälkeen rakennettu Uusi Belgrad on Savajoen vasemmalla rannalla.[4]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Sää - Belgrad, Serbia | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuukausi | Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu | Vuosi |
| Keskimääräinen korkea °C | 3.5 | 6.4 | 11.9 | 17.5 | 22.5 | 25.3 | 27.3 | 27.3 | 23.7 | 18.1 | 11.0 | 5.3 | 16.7 |
| Keskimääräinen matala °C | −2.3 | −0.2 | 3.3 | 7.8 | 12.1 | 15.0 | 16.3 | 16.1 | 13.0 | 8.3 | 4 | −0.2 | 7.8 |
| Sademäärä mm | 47 | 44 | 46 | 56 | 71 | 91 | 67 | 53 | 51 | 46 | 57 | 59 | 688 |
| Sadepäiviä keskimäärin | 12 | 11 | 12 | 12 | 13 | 12 | 9 | 9 | 9 | 9 | 12 | 13 | 133 |
| Kuukausittainen auringonpaiste (h) | 62 | 85 | 155 | 180 | 210 | 240 | 279 | 279 | 210 | 155 | 90 | 62 | 2 007 |
| Lähde: [5] | |||||||||||||
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keltit rakensivat Belgradin alueelle linnoituksen 300-luvulla eaa. Linnoituksesta tuli myöhemmin Rooman valtakunnan pohjoinen raja-asema, Singidunum. Noin 600-luvulla slaavilaiset bolgaarit siirtyivät alueelle ja antoivat kaupungille nimen Beligrad, "valkea kaupunki".[6]
Seuraavaksi kaupunkia hallitsivat Bysantti, unkarilaiset ja frankit, kunnes se siirtyi serbeille vuonna 1284. Uuden unkarilaisvallan jälkeen kaupungista tuli osa Osmanien valtakuntaa vuonna 1521. Se siirtyi Habsburgien Itävallalle Passarowitzin rauhassa vuonna 1718, mutta osmanit valtasivat sen takaisin Belgradin alueella käydyn Grockan taistelun jälkeen vuonna 1739. Ottomaanien valta loppui lopullisesti vasta vuonna 1867, jonka jälkeen kaupungista tuli Serbian itsenäisen kuningaskunnan pääkaupunki. Ensimmäisessä maailmansodassa Itävallan joukot miehittävät kaupungin ja taistelut vaurioittivat sitä. Sodan jälkeen kaupungista tuli Serbien, sloveenien ja kroaattien kuningaskunnan, eli myöhemmin Jugoslavian, pääkaupunki.[6]
Toisessa maailmansodassa saksalaiset pommittivat kaupunkia voimakkaasti vuonna 1941 ja miehittivät sen. Yhdysvaltain 15. ilmavoimat pommitti kaupunkia pääsiäisenä 16. ja 17. huhtikuuta 1944, jolloin yli tuhat siviiliä sai surmansa. Jugoslavian partisaanit ja Puna-armeija vapauttivat kaupungin 20. lokakuuta 1944. Sodan jälkeen se oli Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan pääkaupunki, sen jälkeen Jugoslavian ja lopuksi Serbian pääkaupunki.
Nato pommitti kaupunkia raskaasti Kosovon sodan aikana 1999. Kohteina olivat muun muassa viestiliikenne, Radio-televizija Srbije jossa siviilejä kuoli 16, Avalan TV-torni, kaupungin silloin korkein rakennus Ušće-torni.[7] Nato pommitti myös Jugoslavia-hotellia, jossa kuoli tuolloin yksi asiakas sekä Kiinan suurlähetystöä, minkä sanottiin olleen vahinko.[8][9]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungissa toimii useiden kansainvälisten yhtiöiden aluekonttoreita, esimerkiksi Asus, Intel, Motorola ja Microsoft.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belgradin Nikola Teslan lentoasema (IATA: BEG) sijaitsee 12 kilometriä kaupungin keskustasta länteen.[10] Tonavan varressa on jokisatama. Paikallisliikennettä hoitavat linja-autot, johdinautot ja raitiovaunut. Metroa on suunniteltu 1970-luvun puolivälistä lähtien. Kaupungilla on suunnitelma sellaisen rakentamisesta 2021 mennessä.[11]
Belgradin ja Unkarin Budapestin välille on suunniteltu uutta rautatieyhteyttä, joka pudottaa pääkaupunkien välisen matka-ajan kahteen tuntiin ja 40 minuuttiin.[12]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belgradissa on kaksi valtion yliopistoa ja useita yksityisiä oppilaitoksia. Belgradin yliopisto on perustettu 1808.[13] Siellä on noin 60 000 opiskelijaa. Vuonna 1947 Belgradiin perustettiin Taideakatemia. Siellä opiskelee nykyisin noin 1 800 opiskelijaa. Kaupungissa toimivat myös sotilas- ja poliisiakatemia.[14]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belgradissa järjestetään vuosittain useita kulttuurifestivaaleja, kuten elokuva- ja teatterifestivaalit. Vuonna 2008 Belgradissa järjestettiin Eurovision laulukilpailu.
Belgradissa toimiva Serbian kansallisteatteri juhli 140. tuotantokauttaan 2008–2009. Sen yhteydessä toimii Ooppera ja baletti.[15]
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Serbian kaksi menestyksekkäintä jalkapallojoukkuetta ovat molemmat kotoisin Belgradista: FK Partizan ja Belgradin Punainen tähti. Muita urheiluseuroja ovat Serbian menestyneimmät koripalloseurat KK Crvena zvezda ja KK Partizan.
Kaupunki on isännöinyt kansainvälisiä kisoja kuten Yleisurheilun sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailut 1969, Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1976, Lentopallon maailmanliiga 2005, koripallon EM-kilpailut 2005 sekä hakenut olympiaisännyyttä 1992.
Ystävyyskaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Facts about Belgrade – Population (Faktoja Belgradista – Väestö. Väestönlaskennan 2002 mukainen väkiluku metropolialueella ja ydinkaupungissa) beograd.rs. Viitattu 9.10.2011. (englanniksi)
- ↑ 2002 Census of Population, Households and Dwellings – Population. Comparative survey of population 1948, 1953, 1961, 1971, 1981, 1991 and 2002. (Julkaisu: 2002 väestönlaskennan väestö, kotitaloudet ja asunnot – Väestö. Vertaileva tutkimus väestöstä 1948, 1953, 1961, 1971, 1981, 1991 ja 2002.) Statistical Office of the Republic of Serbia.. Arkistoitu 24.4.2011. Viitattu 9.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Geographical Position Beograd.rs. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ ABOUT CITY OF BELGRADE gscbelgrade.org. Arkistoitu 2.11.2016. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ Average Weather for Belgrade, Serbia – Temperature and Precipitation Weather.com. Arkistoitu 2.10.2009. Viitattu joulukuu 2009.
- ↑ a b Belgrade Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ 'Denver shooting linked to Nato bombing' BBC World Media Watch. 1999. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ NATO expresses regret, resolve after bombing Chinese embassy CNN. 8.5.1999. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ Nato bombed Chinese deliberately The Guardian. 17.10.1999. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ Airport: LYBE Beograd / Nikola Tesla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://en.rian.ru/business/20090413/121089993.html
- ↑ https://hungarytoday.hu/budapest-belgrade-railway-will-be-completed-earlier-than-expected/
- ↑ University of Belgrade (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Education and science Beograd.rs
- ↑ National Theatre in Belgrade (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Belgrad Wikimedia Commonsissa
