Beloje (järvi Samolvan pitäjässä, Outovan piiri)
| Beloje Белое |
|
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Venäjä |
| Alue |
Pihkovan alue, Outovan piiri |
| Piiri |
Pihkovan alue, Outovan piiri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Želtšan valuma-alue |
| Laskujoki | Belskij-oja Želtšaan |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | noin 30 m mpy. [1][a] |
| Pituus | 1,2 km [b] |
| Leveys | 0,7 km [b] |
| Pinta-ala | 67 ha [2] |
| Tilavuus | 0,00094 km³ [c] |
| Keskisyvyys | 1,4 m [2] |
| Suurin syvyys | 2,6 m [2] |
| Valuma-alue | 5,16 km² [2] |
| Saaria | ei saaria |
 Beloje |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Beloje tai Belskoje tai Nizovskoje (ven. Белое, Бельское, Низовское) on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Outovan piirissä. Järven nimen alkuosa (ven. бело-, belo-) tarkoittaa valkoista ja Beloje on järven nimenä melko yleinen. Sen voisi vapaasti suomentaa Valkijärvi tai Valkojärvi.[3][4]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 1,2 kilometriä pitkä, 0,7 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 67 hehtaaria. Se sijaitsee Nizovitsyn (ven. Низовицы) kylän pohjoispuolisen suoalueen itäreunassa. Metsäiset tai avonaiset suoalueet määrittävät järven ilmeen täysin. Järvi on autio.[2][b][3][5][1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvessä elää ainakin hauki, särki, ahven, kiiski, ruutana, suutari, allikkosalakka ja mutakala. Järven pohja on mutaa, mutta itärannalla on rakennettu hiekkaranta. Rannikko on alavaa suomaata ja lähialueet soistunutta metsämaata.[2]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Beloje sijaitsee Želtšan valuma-alueella. Želtša on Velikajan sivujoki ja kuuluu Velikajan valuma-alueeseen, joka on Narvanjoen vesistöalueen eteläisin osa. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen.[b][3]
Järven pohjoispuolella sijaitsee pieniä suolampia, joiden laskusuunnista ei ole tietoa. Sen valuma-alueen koko on 5,16 neliökilometriä [2], mikä sisältänee myös ympärivää suomaata. Järven itärannasta lähtee itään päin 850 metriä pitkä laskuoja Belskij (ven. Бельский), joka laskee Želtšan tulvatasangon alapäästään maatuneeseen putaaseen. Laskuojassa oli 1970-luvulla säännöstelypato, joka on poistettu käytöstä.[b][5][1]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Järven vedenpinnan korkeus on maaston alavuuden takia lähes samalla korkeudella kuin viereisen järven Velinon korkeus ja Peipsijärven korkeus eli 30 metriä mpy.
- ↑ a b c d e Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus, asutus ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing-, ACME- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
- ↑ Järven tilavuus on laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Pihkovan alueen kartta: sivu 8 (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 24.5.2020
- ↑ a b c d e f g Pihkovan alueen järviä (Excel) (arkistoitu, 22.5.2014) luotu 7.9.2013. pskov.ru: Pihkovan alueen valtion lupa- ja ympäristöhallintokomitea. Arkistoitu 30.6.2019. Viitattu 25.5.2020. (venäjäksi)
- ↑ a b c Beloje (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 25.5.2020. (venäjäksi)
- ↑ Kuusinen, M. & Ollikainen, V.: Venäläis-suomalainen suursanakirja. Werner Söderström Oy, 1978. ISBN 951-0-00150-3
- ↑ a b Neuvostoajan kartta: Лист O-35-Б, Луга (Luga), 1:200 000, viitattu 25.5.2020