Želtša
| Želtša Желча |
|
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä |
| Alue | Pihkovan alue |
| Piiri |
Outovan- ja Strugi-Krasnyjen piiri |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Želtšan valuma-alue |
| Pinta-ala | 1 220 km² |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Lugan ylänkö, Tvorožkovo |
| Laskupaikka | Peipsijärvi |
| Läpivirtausjärvet | Velino, Dolgoje ja Užinskoje |
| Sivu-uomat | Remda, Krapivinka, Nižnjaja Belka ja Jeglina |
| Taajamat | Jamm, Polna |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | noin 49 m mpy. [a] |
| Laskukorkeus | 30,1 m mpy. [a] |
| Korkeusero | 18,9 m [a] |
| Pituus | 107 km [1] |
| Kaltevuus | 0,18 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Želtša (ven. Желча) on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella Outovan- ja Strugi-Krasnyjen piirissä virtaava joki, joka laskee Peipsijärveen.[1][a][b]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Želtša on 107 kilometriä pitkä ja se laskee Peipsijärven itärantaan aivan järvenosan kaakkoisosaan Remdan niemimaan pohjoisrantaan. Joen lähteet sijaitsevat Lugan ylängöllä Strugi-Krasnyjen puolella Tvorožkovon (ven. Творожково) kylässä ja sen järvien luoteispuolella. Se virtaa ensin 16 kilometriä luoteeseen päin ja kääntyy Juhnovossa (ven. Юхново) länteen. Matkalla siihen yhtyy Ostroovjanka (ven. Остроовянка) joen itäpuolelta. Joki ylittää piirirajan siirtyen siten Outovan piiriin. Jo viiden kilometrin päässä joki kääntyy Vološovossa (ven. Волошно) lounaaseen ja samalla siihen yhtyy pohjoisesta lyhyt Olhovets (ven. Ольховец) ja heti perään siihen yhtyy etelästä valuma-alueen toiseksi suurin sivujoki Jeglina, joka kasvattaa Želtšan uomaa leveyttä selvästi. Joki mutkittelee länteen päin ja kahdeksan kilometrin päässä siihen yhtyy useita sivujokia. Etelästä päin tulee suurin sivujoki Nižnjaja Belka ja pohjoisesta sekä Tšetševinka (ven. Чечевинка) että Bolosjanka (ven. Болосянка). Želtša on jo alkanut meanderoida kapeassa jokilaaksossaan, mutta sivujokien vedenlisäyksen jälkeen meanderointi on jatkossa voimakkaampaa. Joki suurenee taas samalla, kun siihen yhtyy muutaman kilometrin matkalla useita sivujokia: Doštšenka (ven. Дощенка), Krapivenka (ven. Крапивенка) ja Perenka (ven. Перенка). Jammin (ven. Ямм) taajamassa on tehty vesistöjärjestelyitä ja joki on tänne Peipsijärveltä asti purjehduskelpoinen, sillä Peipsijärven vedenpinnankorkeus ylettyy tänne asti [2]. Jammissa Želtšan yhtyy lisää jokia. Niistä merkittävimmät ovat Dubenka (ven. Дубенка) ja Osnitsa (ven. Осница). Uoma laajenee nyt ja se muodostaa kolmen järven ketjun. Ensimmäinen järvi Užinskoje laskee salmen tapaista uomaa myöten seuraavaan järveen Dolgoje. Myös tämä yhtyy seuraavaan järveen Velinoon salmea myöten. Želtša jatkaa varsin leveänä ensin viisi kilometriä etelälounaaseen, mutta se alkaa hiljalleen kääntyä kohti länsilounasta ennen kuin se laskee Peipsijärveen Želtšanlahdella (ven. Желченский залив). Joen tulvatasanko on kosteikkoa ja seutu on muutenkin alavaa ja soistunutta. Erityisesti Nizovitsyn (ven. Низовицы) kylän jälkeen on jokimaisema rehevää. Erityisesti lyhyt sivujoki Remda (ven. Ремда), joka on leveämpi kuin Želtša itse, laajenee yläpäästään pyöreäksi Vladytšnojen järveksi. Sekä Remdan että Vladytšnojen ympäristö on suomaata.[2][3][a][b]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Remdan suojelualue (ven. Ремдовский заказник, Remdovskij zakaznik) seuraa joenuomaa suistosta Gorelka (ven. Горелка) ojalle asti ja rajaa alueen itä-länsi-suuntaisesti. Suojelualue kattaa koko Remdan niemimaan ja se rajautuu etelässä Tšorjanajokeen.[b]
Valuma-alue, sivujoet ja järvet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Želtša sijaitsee Narvanjoen vesistöalueen Peipsijärven alueella. Se laskee Peipsijärveen, mistä sen laskujoki Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen. Želtšan valuma-alue sijaitsee Pihkovan alueella. Pääosa siitä kuuluu Outovan piiriin, mutta osa latva-alueista ylettyvät Strugi-Krasnyjen piirin alueelle asti. Želtšan valuma-alueen pinta-ala on 1 220 neliökilometriä.[1][2][3][b]
Sen valuma-alue rajautuu etelässä Tšorjanan valuma-alueeseen, pohjoisessa pieniin Kunan, Gdovkan ja Tšorman valuma-alueisiin, koillisessa Pljussan ja sen sivujokien Tšornajan ja Ljutan valuma-alueisiin sekä kaakossa vielä Velikajan sivujoen Pihkovanjoen valuma-alueeseen.[2][b]
Sivujokia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Želtšan suurimpia tai merkittävimpiä sivujokia ja -ojia on esitelty alla taulukossa.[1][a][3][b]
| yhtyy Želtšaan (km suusta) |
nimi | nimi (ven. ) |
pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 3 | Remda | Ремда | 6 | 1 | |
| Kuritsa | Курица | 2 | |||
| Vetka | Ветка | 2 | |||
| Gorelka | Горелка | 2 | |||
| Petrovka | Петровка | 2 | |||
| 35 | Dubenka | Дубенка | 22 | 1 | |
| 38 | Osnitsa | Осница | 10 | 1 | |
| 42 | Perenka | Перенка | 10 | 1 | |
| 52 | Krapivenka | Крапивенка | 21 | 1 | |
| Doštšenka | Дощенка | 2 | |||
| Tšetševinka | Чечевинка | 2 | |||
| Volosjanka | Волосянка | 2 | |||
| 61 | Nižnjaja Belka | Нижняя Белка | 41 | 199 | 1 |
| Žukov | Жуков | 2 | |||
| 76 | Jeglina | Еглина | 38 | 183 | 1 |
| Olhovets | Ольховец | 2 | |||
| Ostroovjanka | Остроовянка | 2 |
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Želtšan valuma-alueella sijaitsee arviolta toista sataa järveä. Järvistä Užinskoje, Dolgoje ja Velino sijaitsevat joenuomassa. Uoman lähellä on vielä muitakin järviä, kuten esimerkiksi vierekkäiset Boborovo (ven. Боброво), Dolgojen (ven. Долгое, pieni) ja Gorodištše (ven. Городище), näiden pohjoispuolella Beloje ja Tolbino (ven. Толбино) sekä kolmen läpivirtausjärven pohjois- ja eteläpuolella järvet Plotkino, Tobolki (ven. Тоболки), Ploskoje (ven. Плоское) ja Zasušenje (ven. Засушенье). Jammin ympäristössä on pieniä järviä, kuten Ženskoje (ven. Женское), Dorožka ja Pušno.[1][2][3][a]
Muut Želtšan valuma-alueen järvet sijaitsevat sivujokien alueilla. Latvavesistössä on Ostroovjankan pääjärvenä Boldyrevskoje (ven. Болдыревское), Jeglinajoella pieni Podolskoje, Nižnjaja Belkalla suuri Zabelskoje ja sen pohjoispuolella pieni Dudno (ven. Дудно), Bolosjankalla on pääjärvenä Nadozerje, Osnitšalla samoin Vjažištše sekä ylempänä sijaitseva Bolšoje Brannoje, sitten Dubenkan alajuoksulla ovat Dubno, Jamskoje (ven. Ямское) ja Vzgljadovo ja Želtšan alajuoksulla Remdan pääjärvenä Vladytšnoje.[1][2][3][a]
Hallintoalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtiollisen vesistörekisterin mukaan joki ja sen valuma-alue kuuluu Itämeren valuma-alueen piiriin (ven. Балтийский бассейновый округ). Joen vesistörekisterin numero on 01030000312102000027411 [1]. Venäjän puoleisten vesistöjen hallintorakenteesta ei ole tässä tietoa, mutta alue sisältyy kokonaan Pihkovan alueeseen.[3]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Teksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Желча (река), jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
- ↑ a b c d e f g Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus, asutus ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
