Bedford OXA
Bedford OXA | |
---|---|
Bedford OXA kodinturvajoukkojen käytössä. |
|
Aseen tyyppi | Raskas Panssariauto |
Alkuperämaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
Palvelushistoria | |
Palvelusvuodet | 1940–1942 |
Valtion käytössä | Yhdistynyt kuningaskunta |
Sodissa | Toinen maailmansota |
Valmistushistoria | |
Suunniteltu | 1940 |
Valmistajat | Bedford Vehicles |
Valmistusvuodet | 1940–1941 |
Valmistusmäärä | 948 kappaletta |
Tekniset tiedot | |
Paino | 6 500 kg |
Pituus | 4.68 metriä |
Leveys | 1.63 metriä |
Korkeus | 2.14 metriä |
Miehistö | Kahdeksan henkeä. |
Pääaseistus | Boys-panssarintorjuntakivääri ja Bren LMG-konekivääri |
Moottori | kuusisylinterinen Bedford-polttomoottori |
Teho | 54 kW |
Polttoaineen määrä | Bensiini |
Jousitus | Lehtijouset |
Toimintasäde | 480 kilometriä |
Huippunopeus | 64 km/h |
Bedford OXA on brittiläinen toisessa maailmansodassa käytetty raskas panssariauto. Ajoneuvoa valmisti Bedford Vehicles ja se perustui yhtiön valmistamaan Bedford OXD -kuorma-autoon, joka muokattiin sotilasajoneuvoksi lisäämällä siihen panssarointi ja aseistus. Ajoneuvoa valmistettiin vuosina 1940–1941 yhteensä 948 kappaletta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan hyvä menestys toisen maailmansodan ensivuosina aiheutti pelkoa mahdollisesta maihinnoususta Isoon-Britanniaan. Pelko oli aiheellinen sillä Saksa suunnittelikin maihinnousua operaatio Seelöwen puitteissa. Isossa-Britanniassa maapuolustus perustui merkittävissä määrin Home Guard -kodinturvajoukkojen varaan. Kodinturvajoukot olivat kuitenkin erittäin heikosti aseistettuja, ja maihinnousun uhan kasvaessa joukojen aseistusta pyrittiin parantamaan. Brittien teollinen tuotantopanos oli kuitenkin sidottu muihin sotaponnisteluihin, ja siksi kodinturvajoukkojen kaluston tuli olla mahdollisimman helposti tuotettua. Osana kodinturvajoukkojen kalustoparannusta suunniteltiin siviilikuorma-autoon perustuva Bedford OXA -panssariauto.
Bedford OXA panssariautoa valmistettiin lähes tuhat kappaletta ja se jaettiin kodinturvajoukkojen käyttöön. Tilapäisvälineen luonteesta johtuen, se ei todellisuudessa ollut kovinkaan tehokas varsinaiseen taistelukäyttöön suunniteltuja ajoneuvoja vastaan. Maihinnousun uhan väistyessä se poistettiinkin kodinturvajoukkojen käytöstä vuonna 1942.