Basiliski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee taruolentoa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Basiliski
Ominaisuudet
Nimen etymologia kreikk. basiliskos, ’pieni kuningas’
Tuntomerkit Kukon pää, kynnet ja siivet, matelijan vartalo ja häntä
Esiintyminen Kaikkialla Euroopassa
Kansanperinne
Kansanperinteen
alkuperä
Antiikin Rooman mytologia
Basiliskin kuva Ulisse Aldrovandin teoksessa Historia serpentum et draconum vuodelta 1640.

Basiliski on taruolento, lohikäärmemäinen kukon ja liskon sekoitus. Basiliskia pidettiin käärmeiden kuninkaana, ja sen nimitys tulee kreikan sanasta basiliskos, joka tarkoittaa pientä kuninkaallista.[1][2] Basiliskin esikuvana on saattanut olla töyhtöpääkyy tai kobra. Plinius vanhempi kuvasi sen käärmeeksi, jolla oli kultainen kruunu. Keskiajan mytologiassa basiliski oli muuttunut käärmeeksi, jolla oli kukon tai joskus jopa ihmisen pää. Taiteessa basiliski oli paholaisen ja antikristuksen symboli. Protestanteille se puolestaan symboloi paaviutta. Heraldiikassa basiliski kuvataan eläimeksi, jolla on kukon pää, vartalo ja jalat, käärmeen kieli ja lepakon siivet. Käärmemäinen takapuoli päättyy nuolimaiseen häntään.[1]

Kertomusten mukaan basiliski syntyy seitsemän vuoden ikäisen kukon munimasta munasta, jonka rupikonna hautoo. Muna munitaan Koirantähden eli Siriuksen ollessa taivaalla, eikä pyöreässä munassa ole lainkaan keltuaista.[1] Kun muna särkyy, siitä tulee esiin karmea hirviö. Basiliski syntyy myös kukon täydenkuun aikaan munimasta munasta.

Tarujen mukaan basiliskeja on kahta lajia: ensimmäinen polttaa kaiken tieltään ja toinen voi tappaa pelkällä katseella. Kummatkin ovat niin kammottavia, että niiden hengitys saa kasvit lakastumaan ja kivet särkymään. Uskottiin myös, että basiliski on niin myrkyllinen, että jos ratsastaja yrittäisi tappaa sen keihäällä, basiliskin vahva myrkky nousisi keihästä pitkin ja surmaisi niin ratsastajan kuin hevosenkin. Ainut keino tappaa basiliski oli näyttää sille sen omaa peilikuvaa, jolloin olento kuolisi kauhusta nähdessään oman kuvansa.[1] Joidenkin lähteiden mukaan basiliskin katse kivettää vain uhrin ulkokuoren ja jättää sisuksen ehjäksi. Jähmetettyään uhrinsa basiliski rikkoo kuoren ja syö sisäelimet.

Basiliskilla on kuitenkin kaksi luonnollista vihollista, kärppä ja kukko. Tarujen mukaan kärppä on immuuni basiliskin katseelle, ja jos basiliski onnistuu puremaan kärppää, kärppä käy syömässä tuoksuruutaa, parantuu ja palaa taistelemaan basiliskin kanssa. Yhtä pelottava vihollinen on kukko, sillä jos basiliski kuulee kukon kiekuvan, se kuolee välittömästi.[1][2]

Harry Potter -kirjasarjassa basiliski oli jättiläiskäärme jonka katse tappaa, mutta epäsuora katse (esimerkiksi peilin, veden, linssin tai aaveen kautta) jähmettää. Basiliski on myös myrkyllinen.

  1. a b c d e Micha F. Lindemans: Basilisk Encyclopedia Mythica from Encyclopedia Mythica Online. Arkistoitu 2.5.2001. Viitattu 5.12.2013. (englanniksi)
  2. a b Cockatrice Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 5.12.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]