Baleares (1931)
| Baleares | |
|---|---|
 |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Sociedad Española de Construcción Naval, Ferrol |
| Kölinlasku | 15. elokuuta 1928 |
| Laskettu vesille | 20. huhtikuuta 1931 |
| Palveluskäyttöön | 28. joulukuuta 1936 |
| Poistui palveluskäytöstä | upotettu 6. maaliskuuta 1938 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
10 000 t (standardi) 13 496 t (kuormattu) |
| Pituus | 193,9 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 19,52 m |
| Syväys | 6,51 m |
| Koneteho | 90 000 shp |
| Nopeus | 33 solmua |
| Miehistöä | 800 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
8 × 8″ tykkiä 8 × 4,7″ tykkiä 12 × 40 mm ilmatorjuntatykkiä 3 × 20 mm ilmatorjuntatykkiä 12 × 21″ torpedoputkea |
Baleares oli Espanjan laivaston vuonna 1931 vesillelaskettu Canarias-luokan raskas risteilijä, joka upposi Espanjan sisällissodassa vuonna 1938.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Canarias-luokka
Alus tilattiin Sociedad Española de Construcción Navalilta (SECN) Ferrolista, missä köli laskettiin 15. elokuuta 1928. Alus laskettiin vesille 20. huhtikuuta 1931 ja otettiin palvelukseen 28. joulukuuta 1936. Palvelukseenotettaessa oli edelleen asentamatta aluksen neljäs tykkitorni, joka asennettiin vasta kesäkuussa 1937.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus tulitti tammikuussa 1937 sisaraluksensa kanssa Malagan ympäristöä tukien kansallismielisten hyökkäystä alueella. Malaga vallattiin 8. helmikuuta.[2]
Alus kohtasi 12. heinäkuuta 1937 lähellä Valenciaa kuusi tasavaltalaisten hävittäjää, jotka suojasivat kahta rahtialusta. Lyhyen kahakan jälkeen tasavaltalaiset vetäytyivät.
Iltapäivällä 7. syyskuuta alus kohtasi Algerian rannikolla neljä tasavaltalaista rahtialusta, joita suojasivat risteilijät Libertad ja Méndez Núñez sekä kuusi hävittäjää. Seuranneessa Cape Cherchellin taistelussa hävittäjien suojaamat rahtialukset pakenivat ja risteilijät tulittivat toisiaan. Baleares vaurioitui Libertadin tykkitulessa pahoin ja sen ammusvarastossa syttyi tulipalo, mutta alus kykeni vaurioistaan huolimatta irtautumaan taistelusta.
Maaliskuussa 1938 Baleares, Canarias ja Almirante Cervera kohtasivat Cartagenan edustalla Libertadin ja Méndez Núñezin, joiden tukena oli viisi hävittäjää. Seuranneessa Cape Palosin taistelussa risteilijät tulittivat tuloksetta toisiaan. Tasavaltalaisten hävittäjät Sánchez Barcáiztegui, Lepanto ja Almirante Antequera laukaisivat torpedonsa. Kaksi tai kolme Lepanton laukaisemaa torpedoa osui Balearesiin A- ja B-tornin väliin laukaisten etummaisen ammusvaraston ja upottaen risteilijän. Aluksella olleista 1 206 miehistönjäsenestä sai surmansa 765. Surmansa saaneiden joukossa oli risteilijäosaston komentaja vara-amiraali Manuel Vierna Belando.
Britannian kuninkaallisen laivaston hävittäjät HMS Boreas ja HMS Kempenfelt osallistuivat eloonjääneiden pelastamiseen merestä. Pelastustyöt keskeytti tasavaltalaisten lentokoneiden hyökkäys, jossa sai surmansa yksi brittiläinen merimies.
Muistomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Balearesin upotessa surmansa saaneiden muistoksi on pystytetty monumentti Palma de Mallorcaan. Baskikaupunki Ondárroaan, mistä monet surmansa saaneista oli kotoisin, on pystytetty kaksi muistomerkkiä: satamaan ja hautausmaalle.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Canarias - Baleares |
| Edeltäjä: Almirante Cervera -luokka – Seuraaja: EI |