Sánchez Barcáiztegui (1926)
| Sánchez Barcáiztegui | |
|---|---|
.jpg) |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Sociedad Española de Construcción Naval, Cartagena |
| Laskettu vesille | 24. heinäkuuta 1926 |
| Palveluskäyttöön | 1929 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1. heinäkuuta 1964 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 650 t (normaali) 2 067 t (kuormattu) |
| Pituus | 101 m |
| Leveys | 9,6 m |
| Syväys | 3,3 m |
| Koneteho | 42 000 hv |
| Nopeus | 36 solmua |
| Miehistöä | 160 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
5 × 120 mm/45 tykkiä 1 × 76 mm ilmatorjuntatykki 4 × konekivääriä 6 × 533 mm torpedoputkea 2 × syvyyspommikiskoa |
Sánchez Barcáiztegui oli Espanjan laivaston vuonna 1926 vesillelaskettu Churruca-luokan hävittäjä, joka osallistui Espanjan sisällissotaan hallituksen joukoissa tasavaltalaisten laivastossa. Alus oli nimetty Callaon taisteluun osallistuneen ja Motricon taistelussa kaatuneen luutnantti Victoriano Sánchez Barcáizteguin mukaan.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Churruca-luokka
Alus tilattiin Sociedad Española de Construcción Navalilta Cartagenasta. Alus laskettiin vesille 24. heinäkuuta 1926 ja otettiin palvelukseen 1929.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus oli 1934 ankkurissa Barcelonan satamassa, jolloin se oli Asturian kansannousun johtajan Manuel Azañan vankilana. Heinäkuun 1936 vallankaappauksen jälkeen aluksen päällikkö valitsi kansallismieliset, mutta miehistö pysyi uskollisena toisen tasavallan hallitukselle vallaten aluksen.
Espanjan sisällissodan alussa alus osallistui Gibraltarin salmen sulkemiseen, millä estettiin kapinallisten joukkojen siirrot Marokosta Etelä-Espanjaan. Alus liitettiin tasavallan laivasto-osastoon, jonka johdossa oli taistelulaiva Jaime I. Osaston muut alukset olivat risteilijät Libertad ja Miguel Cervantes sekä hävittäjät Almirante Valdés, Almirante Antequera, Almirante Miranda, Alsedo, José Luis Díez, Lepanto, Lazaga ja kolme C-luokan sukellusvenettä. Osasto tunkeutui Cantabrianmerelle, jossa tasavallan armeijan osasto oli joutunut erilleen tasavaltalaisten hallinnoimista alueista. Pääosa laivastosta palasi operaation jälkeen Välimerelle.
Sánchez Barcáiztegui osallistui Cape Palosin taisteluun, missä alus yhdessä Almirante Antegueran ja Lepanton kanssa laukaisi neljä torpedoa kohti risteilijä Balearesia. Alus sai muiden osallistuneiden alusten kanssa palkkioksi Distinctivo de Madridin.
Alus vaurioitui pahoin 5. maaliskuuta 1939 viiden kansallismielisten Savoia-Marchetti SM.79 -koneen pommituksessa. Hyökkäyksessä vaurioituivat myös Alcalá Galiano ja Lazaga.
Sodan voittaneet kansallismieliset nostivat 1940 aluksen ja kunnostivat sen. Alus palautettiin palvelukseen, kunnes se poistettiin palveluksesta vuonna 1964. Alus romutettiin vuotta myöhemmin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Whitley, M. J. s. 243
| I erä | Churruca - Alcalá Galiano - Sánchez Barcáiztegui - Almirante Ferrándiz - José Luis Díez - Lepanto - Almirante Valdés - Churruca - Alcalá Galiano |
|---|---|
| II erä | Almirante Antequera - Almirante Miranda - Gravina - Escaño - Ulloa - Jorge Juan - Císcar |
| III erä eli Liniers-luokka | Liniers - Álava |
| Argentiinan laivasto | ARA Cervantes - ARA Juan de Garay |
| Edeltäjä: Alsedo-luokka – Seuraaja: Melilla-luokka |