Athenen temppeli (Priene)
| Athenen temppeli | |
|---|---|
 Athenen temppelin rauniot, taustalla Prienen akropolis. |
|
| Sijainti | Prienen arkeologinen alue, Güllübahçe, Söke, Aydın, Turkki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Valmistumisvuosi | n. 340–150 eaa. |
| Suunnittelija | Pytheos |
| Tyylisuunta | joonialainen |
 |
|
Athenen temppeli oli antiikin aikainen Athene Poliaalle omistettu kreikkalainen temppeli Prienessä Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Temppeli rakennettiin klassisen kauden ja hellenistisen kauden taitteessa, ja se edusti joonialaista tyyliä, jonka yhtenä malliesimerkkinä sitä pidettiin.[1][2][3][4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Athene Poliaalle eli kaupunkia suojelevalle Athenelle omistettu temppeli oli Prienen päätemppeli. Sen rakentaminen alkoi klassisen kauden lopulla, ehkä noin vuonna 340 eaa. Varmuudella temppeli oli rakenteilla viimeistään 330-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla, sillä temppelistä löydetyn piirtokirjoituksen mukaan Aleksanteri Suuri omisti temppelin Athenelle, mikä ajoittuu tämän käyntiin kaupungissa vuonna 334 eaa. Piirtokirjoituksen itsensä ajoitus on kuitenkin kiistanalainen. Sen kirjoittamisen aikaan ainakin temppelin itäpää oli jossakin määrin valmiina.[1][2] Temppelin arkkitehti oli Pytheos (tai Pythios), joka suunnitteli myös Halikarnassoksen mausoleumin. Vitruviuksen mukaan Pytheos kirjoitti tutkielman temppelinsä mittasuhteista.[1][2][5][6]
.jpg)
Temppeli valmistui hellenistisen kauden puolella, mutta tarkkaa ajankohtaa ei tunneta. Se valmistui mahdollisesti 200-luvun eaa. puolella tai vasta noin 150 eaa. Ainakin temppelin Athenen kulttikuva on sijoitettu paikalleen vasta noin 158–156 eaa. Roomalaisella kaudella vuoden 27 eaa. jälkeen temppeli omistettiin uudelleen Athenen lisäksi keisari Augustukselle, ja sai jälleen uutta huomiota. Tuossa vaiheessa temppeliin tehtiin mahdollisesti joitakin muutoksia, ja pyhäkköalue sai uusia rakennuksia. Temppeli säilyi merkittävänä kulttipaikka läpi keisarikauden. Bysanttilaisella kaudella sitä käytettiin kirkkona.[1][2][7]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Athenen temppeli oli osa laajempaa Athenen pyhäkköaluetta, joka sijaitsi Prienen keskikaupungilla luoteeseen kaupungin agorasta. Sitä varten oli tasoitettu alue akropoliin etelärinteeseen.[1]
Temppeli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Athenen temppeli edusti joonialaista tyyliä, ja sitä on pidetty yhtenä tyylin parhaista esimerkeistä.[4] Sen stylobaatin koko oli noin 37,2 × 19,5 metriä. Temppeli oli peripteraalitemppeli, ja sen peristasiksessa oli 11 pylvästä pitkillä sivuilla ja kuusi pylvästä lyhyillä sivuilla (heksastyyli). Pylväiden korkeus oli noin 10,1 metriä, ja niissä oli 24 kanneluuria. Pylväiden yläpuolisen entablementin korkeus oli noin 2,3 metriä. Sisällä temppelissä oli tyypilliset pronaos, naos eli cella ja opisthodomos. Pronaoksen ja opisthodomoksen edessä oli kummassakin kaksi pylvästä (distylos in antis).[1][2][5]
Temppelin mittasuhteissa oli käytetty joonialaista jalkaa (= 0,295 metriä). Pylväiden ja entablementin yhteenlaskettu korkeus oli 50 jalkaa eli noin 14,8 metriä. Naoksen pituus oli 100 jalkaa eli 29,5 metriä, mitä tekee temppelistä hekatompedon-temppelin. Stylobaatin koko oli puolestaan jaloissa 126 × 66, missä on selvästi käytetty kuuden kertotaulua.[1]
Sisällä naoksessa oli Athenen kulttikuva, joka tehtiin 100-luvulla eaa. Sillä oli kypärä, kilpi ja keihäs, ja kädessään Nike. Veistoksen korkeus oli noin 6,5 metriä.[1][2][5] Temppelin takaosan opisthodomos suljettiin ovella 100-luvulla tai ensimmäisellä vuosisadalla eaa., minkä jälkeen sitä käytettiin mahdollisesti aarrekammiona.[1]
Temppelistä on säilynyt lähinnä sen perustukset. Lisäksi viisi sen pylväistä on pystytetty uudelleen.[2]
Alttari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alttari sijaitsi tavan mukaan temppelin itäpuolella, noin 12 metrin päässä. Sen ajoitus on epävarma, mutta se oli todennäköisesti temppeliä myöhempi, ja ajoitetaan yleensä hellenistiselle kaudelle 200- tai 100-luvulle eaa. Joidenkin arvioiden mukaan se saattaisi olla kuitenkin ainakin suunniteltu jo 300-luvulla eaa.[8][9]
Alttarin pituus oli noin 13,2 metriä, leveys noin 7,1 metriä ja korkeus noin 3,0 metriä. Se oli rakennettu kaksiportaiselle korokkeelle. Alttari oli koristeltu reliefein, jotka esittivät naishahmoja, oletettavasti muusia, sekä Apollon Kithairodosta. Alttarin sivuilla oli mahdollisesti joonialaiset puolipylväspilasterit, jotka kannattivat entablementtia. Pylväät ja reliefit muodostivat eräänlaisen seinämän alttarin kolmelle sivulle.[8] Osa alttarista on nykyisin ennallistettuna Pergamon-museossa Berliinissä.
Pyhäkköalueen muut rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Propylon
Pyhäkköalueen itäreunalla sijaitsi propylon, joka toimi alueen monumentaalisisäänkäyntinä. Se ajoitetaan roomalaiselle kaudelle keisari Augustuksen aikaan, noin vuosiin 25 eaa.–1 jaa. Se vaikuttaa kuitenkin jääneen ainakin jossakin määrin keskeneräiseksi. Propylon edusti temppelin ja alttarin tavoin joonialaista tyyliä. Sen sekä idän- että lännenpuoleisessa julkisivussa oli neljä pylvästä. Rakennelman leveys oli noin 7,6 metriä. Sille johti katutasolta kuusi porrasta.[10]
Stoa
Pyhäkköaluetta rajasi etelässä doorilaista tyyliä edustanut stoa eli pylväshalli, joka rakennettiin hellenistisellä kaudella noin vuonna 200 eaa. Se oli yksilaivainen ja avautui etelään päin, mutta sen takaseinässä oletetaan olleen pyhäkköalueelle johtanut ovi. Stoan pituus oli noin 78,4 metriä ja syvyys 6,8 metriä.[11]
Piirtokirjoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksanteri Suuren omistuskirjoitus oli kaiverrettu temppelin pronaoksen toisen antan seinään. Sen sisältävä kivi on nykyisin British Museumissa Lontoossa. Kirjoitus kuuluu:[1][12]
»ΒΑΣΙΛΕΥΣ ΑΛΕΞΑΝΔΡΟΣ ΑΝΕΘΗΚΕ ΤΟΝ ΝΑΟΝ ΑΘΗΝΑΙ ΠΟΛΙΑΔΙ
Basileus Aleksandros anethēke ton naon Athēnai Poliadi
Kuningas Aleksanteri omisti temppelin Athene Poliaalle.»
Temppelin arkkitraavissa ollut piirtokirjoitus, jossa pyhäkkö omistetaan uudelleen Athene Poliaalle ja Augustukselle, kuuluu:[1]
»Ο ΔΗΜΟΣ ΑΘΗΝΑΙ ΠΟΛΙΑΔΙ ΚΑΙ [ΑΥΤΟ]ΚΡΑΤΟΡΙ ΚΑΙΣΑΡΙ ΘΕΟΥ ΥΙΩΙ ΘΕΩΙ ΣΕΒΑΣΤΟΙ ΚΑΘΙΕΡΩΣΕΝ
Ho dēmos Athēnai Poliadi kai [auto]kratori Kaisari theū hyiōi theōi Sebastoi kathierōsen
Kansa omisti Athene Poliaalle ja jumalalliselle keisarille Kaisar Sebastokselle [eli Caesar Augustukselle], jumalan pojalle.»
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Priene, Temple of Athena (Building) Perseus. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PRIENE (Turunçlar) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Smith, William: ”Priene”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Priene (Ionia) 118 Gullubahce - Πριήνη ToposText. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ a b c The Athena Temple Priene.net. Arkistoitu 14.5.2021. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Vitruvius: De architectura 1.1.12, 7.praef.12.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 7.5.3; Polybios: Historiai 33.12; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.31.
- ↑ a b Priene, Altar of Athena (Building) Perseus. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Altar Priene.net. Arkistoitu 14.5.2021. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Priene, Propylon of Athena Sanctuary (Building) Perseus. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Priene, Stoa of Athena Sanctuary (Building) Perseus. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Priene, Temple of Athena Polias, Alexander inscription Livius. Viitattu 4.11.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Prienen Athenen temppeli Wikimedia Commonsissa
