Pergamon-museo
Pergamon-museo (saks. Pergamonmuseum) on museo Berliinin Museosaarella. Alfred Messelin ja Ludwig Hoffmanin suunnittelema Pergamon-museo on alueen museoista uusin. Se valmistui vuonna 1930. Museon kuuluisin artefakti lienee Pergamonista tuotu Zeuksen ja Athenen alttari.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ajatus Pergamon-museon rakentamisesta nousi vuonna 1907. Museosaarella sijaitseva Bode-museo, joka tunnettiin silloin Keisari Fredrikin nimellä, alkoi käydä ahtaaksi kaikille saksalaisten arkeologien kaivamille esineille. Museon rakentaminen aloitettiin vuonna 1910 ja se valmistui vuonna 1930. [1]
Toisessa maailmansodassa museo kärsi pahoin Berliinin pommituksista. Suurin osa sen esineistä kuitenkin säilyi, sillä niitä pidettiin muualla säilössä. Lisäksi suurimmat esineet oli ympäröity ylimääräisillä seinillä. Vuonna 1945 osa alkuperäisestä kokoelmasta vietiin Neuvostoliittoon, missä niitä siirrettiin Eremitaašiin ja Puškin-museoon. Monia esineitä palautettiin takaisin Saksaan 1950-luvun lopulla, mutta osa niistä on edelleen Venäjällä. [1]
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pergamon-museon kokoelmat koostuvat neljästä eri osasta. Nämä ovat klassisen antiikin ajalta olevien esineiden kokoelma (Antikensammlung), Muinaisen Lähi-idän museo (Vorderasiatisches Museum), Islamilaisen taiteen museo (Museum für Islamische Kunst) ja numismaattinen kokoelma (Münzkabinett).[2][3]
Näyttelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikin Kreikan ja Rooman osastoa pidetään yleisesti museon näyttävimpänä. Siellä on useita suuria näyttelykohteita, kuten Pergamonin Zeuksen ja Athenen alttari eli niin kutsuttu Pergamonin alttari, joka vaatii suuren kokonsa takia kokonaisen oman salin.[1] Lisäksi osastolla on Miletoksen Eteläistä agoraa reunustanut kaupunginportti eli niin kutsuttu Miletoksen portti sekä veistoksia monista Kreikan ja Rooman kaupungeista. Eräs Attikasta löydetty, vuodelle 575 eaa. ajoittuva patsas on niin hyvin säilynyt, että jäänteitä alkuperäisestä värityksestä on edelleen näkyvissä.[3]
Muinaisen Lähi-idän museossa on yksi maailman suurimmista muinaismuistokokoelmista Babyloniasta, Assyriasta ja Persiasta. Esineet käsittävät 6000 vuoden ajanjakson ja ovat esillä 14 eri huoneessa 2 000 neliömetrin alueella. Osaston merkittävimmät artefaktit ovat Babylonin Ištarin portti ja Nebukadressar II:n valtaistuinsali.[1] Museossa on myös nuolenpääkirjoituksella tehtyjä savidokumentteja [3].
Islamilaisen taiteen museossa on esineitä etupäässä Lähi-idästä, Persiasta ja Egyptistä, mutta näyttelyssä tulee esille koko islamilaisen kulttuurin vaikutusalue Espanjasta Intiaan asti. Osastolla on islamilaista taidetta 700–1800-luvuilta, muun muassa keramiikkaa, tekstiilejä ja lasiesineitä. [2][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Pergamon Museum A View On Cities. Viitattu 10. marraskuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ a b Staatliche Museen zu Berlin smb.museum. Viitattu 20. joulukuuta 2012. (saksaksi)
- ↑ a b c Pergamon Museum, Berlin Sacred Destinations. Viitattu 10. marraskuuta 2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pergamon-museo Wikimedia Commonsissa
- Pergamon-museon sivut (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)