Hekatompedon (arkkitehtuuri)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Hekatompedon (m.kreik. ἑκατόμπεδον, myös ἑκατόμπεδος, hekatompedos; ”sata jalkaa [pitkä]”)[1] tarkoitti antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppeliä, jonka pituus oli sata jalkaa (pūs) eli noin 30 metriä.[2] Juuri kyseisen kokoisten temppeleiden rakentaminen oli suosiossa erityisesti arkaaisella kaudella, mutta niitä tehtiin myös myöhemmin. Sadan jalan pituus saattoi koskea joko koko temppeliä tai vain sen ydinosaa eli naosta. Täsmällinen pituus vaihteli eri paikoissa, koska eri alueiden jalka oli eri pituinen.
Hekatompedon-temppeleitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnettuja hekatompedon-temppeleitä ovat muun muassa:
- Apollon Dafneforoksen temppelin varhaisvaiheet, Eretria
- Athenen temppeli, Poseidonia (Paestum)
- Athenen temppeli, Priene
- Hekatompedon, Athenelle omistettu temppeli, Akropolis, Ateena[2][3]
- tätä kautta myös niin kutsuttu Vanha Parthenon ja myöhempi Parthenon (tai osa niistä) tunnettiin nimellä Hekatompedon[2][3]
- Heraionin varhaisvaiheet, Samos[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἑκατόμπεδος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Hekatompedon”, Antiikin käsikirja, s. 203. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b Hurwit, Jeffrey M.: The Art and Culture of Early Greece, 1100–480 B.C. s. 242. (Cornell paperbacks. Archaeology / Ancient history) Cornell University Press, 1985. ISBN 080149401X Teoksen verkkoversio.