Helena Eeva

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Asser Tervasmäki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helena Eeva
Helena Eeva
Helena Eeva
Henkilötiedot
Syntynyt13. lokakuuta 1923
Metsäpirtti, Suomi
Kuollut24. maaliskuuta 1960 (36 vuotta)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti sanoittaja
kirjanpitäjä
Vanhemmat Jooseppi Eeva ja Aino Eeva (o. s. Hinkkanen)

Aune Helena Eeva (13. lokakuuta 1923 Metsäpirtti – 24. maaliskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen sanoittaja, joka teki uransa aikana yli 150 tunnettua iskelmätekstiä – merkittävän osan niistä Toivo Kärjen sävellyksiin. Hän teki kuitenkin kaikki sanoitukset salanimillä, ja sen vuoksi hän on jäänyt suomalaisen iskelmämusiikin tuntemattomaksi kuuluisuudeksi.[1]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helena Eeva syntyi Laatokan rantamilla Viipurin läänin Metsäpirtin pitäjässä Neuvostoliiton rajan lähettyvillä 13. lokakuuta 1923 kunnanesimiehen (nykyään kunnanjohtaja) Jooseppi Eevan ja kunnankätilön Aino Eevan (o.s. Hinkkanen) tyttärenä.[2] Talvisodan alkaessa Metsäpirtin pitäjä Karjalankannaksella oli ensimmäinen Suomen alue, jota sotatoimet koskettivat. Helenan kotitalo tuhoutui tulipalossa heti sodan alussa, ja tämä traaginen kokemus vaikutti häneen voimakkaasti koko hänen loppuelämänsä ajan.[3] Sodan syttyessä 16-vuotias Helena ei muiden tavoin paennut sisämaahan, vaan jäi omistajien tyhjäksi jättämään kaupparakennukseen yksin yöksi. Siinä hän kirjoitti ensimmäisen sotarunonsa. Helenan sanotaan jääneen talvisodan alkaessa korsuun isänsä kanssa torjumaan ensimmäisiä hyökkäyksiä, minkä jälkeen vastahakoinen Helena haettiin pois etulinjasta. Hän toimi sitten lottana.

Kirjailija Kalle Väänänen, joka tunnettiin sotien aikana nimellä "Korsukolportööri", kirjoitti vuonna 1941 julkaistuissa muistelmissaan:

”Metsäpirtin poikien mukana oli sodan alusta alkaen kulkenut lottia muonittajina. Tapasin ennen Taipaleeseen menoani Saaprussa luutnantti Penttilän, ja hän kertoi ihmejuttuja erään lotan rohkeudesta. Etsin tytön käsiini nähdäkseni, minkälainen oli tämä peloton lotta. Hän oli 15-vuotias, nimeltään Helena Eeva — Eeva on tässä sukunimi — ja oli tosiaankin ihmeellinen siinä suhteessa, ettei näyttänyt tietävän mitä pelko on. Kranaattisateessa hän laitteli ruokaa talon pihamaalla ja kantoi sitä korsuihin, kun upseerit eivät päästäneet sotilaita ulos korsuista. Itku silmissä lähti tämä tyttö pois etulinjoilta...”[4]

Hän toimi muun muassa kaatuneiden kokoamispaikalla kirjurina.[1] Helena Eevan omaisten mielestä vakavamielisellä tytöllä ei ollut lainkaan nuoruutta.[5]

Hänen evakkomatkansa pois Laatokan Karjalasta johti Rantasalmen ja Kauhajoen kautta takaisin Metsäpirttiin jatkosodan aikana ja sieltä Mikkelin kautta Helsinkiin.[6] Jatkosodan aikana Helenan veli ja hänen kihlattunsa kaatuivat.[3] Hän oli suorittanut kauppakoulun ja toimi sodan jälkeen kirjanpitäjänä. Siirryttyään Helsinkiin hän työskenteli kirjanpitäjänä Musiikki-Fazerilla kuolemaansa asti.[2]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helena Eeva oli kirjoittanut runoja jo nuoresta pitäen. Hänen uransa käännekohta oli kuitenkin tapaaminen Toivo Kärjen kanssa vuonna 1940. Toivo Kärjen isä Frans Kärki toimi tuolloin Laihian kappalaisena.[5] Eeva taas oli Kauhajoella kauppa-apulaisena ja häntä suositeltiin Kärjelle lahjakkaana runoilijanalkuna. Ensimmäiset Kärki-Eeva -kappaleet olivat valssit "Nimetön valssi", "Laulu morsiamelleni" ja "Venheessä Laatokalla", jotka Henry Theel lauloi Columbia-levylle joulukuussa 1942. Nämä jäivät melko tuntemattomiksi, mutta Kärjen vuonna 1943 rintamalla säveltämä valssi ”Harmaat silmät”, jonka Theel levytti sotien jälkeen vuonna 1946 sekä Kärjen uudelleen sovittamana vuonna 1969, nousi jo suosioon [7] . Suuri vaikutus Helena Eevan sanoittajanuraan oli Kärjen kanssa yhteistyötä siihen saakka tehneellä Kerttu Mustosella.[5]

Sotien jälkeen Kärjen ja Eevan yhteistyö jatkui tiiviinä. Erityisesti tangoja syntyi, vuonna 1947 "Naisten tango", "Sydämeni sävel", "Joko uuvuit sä uneen" ym., vuonna 1948 "Soidessa tangon ja loisteessa kuun", "Eron hetki on kaunis" ym., vuonna 1950 "Kun kynttilät sammuvat". Nämä kaikki lauloi Henry Theel [8] . Eeva osasi kyllä tekstittää myös kepeämpiä kappaleita kuten "Rengasmatkalla", jonka Veikko Sato levytti vuonna 1950 [9] .

1950-luvulla Eevan yhteistyö Kärjen kanssa jäi vähälle, hänen tekstejään sävelsi usein Tapio Lahtinen, esim. "Laulajan ystävä" (Olavi Virta 1952) ja "Pelimannin penkillä" (Kauko Käyhkö 1954). Kärki tosin sovitti nämäkin [10]. Hyvin tunnetuiksi tulivat Georg Malmsténin säveltämät, sovittamat ja vuonna 1955 levylle laulamat "Lasten liikennelaulu" ja "Riepumatto" sekä Tapio Rautavaaran säveltämä ja vuonna 1956 levylle laulama "Kulkuriveljeni Jan", jonka sovitti George de Godzinsky.

Eeva ei koskaan käyttänyt omaa nimeä sanoittajana. Hänen käyttämiään pseudonyymejä ovat olleet ainakin:[11]

  • A. Kajo
  • H. Neva tai Hele Neva
  • L. Suolakivi (tätä nimimerkkiä käyttivät myös Kerttu Mustonen ja Kauko Käyhkö)[12]
  • Arvi Tarvainen
  • Asser Tervasmäki
  • Tjärbacka
  • Aarne Torniainen

Eevan sanoittamia iskelmiä ovat esittäneet ainakin Olavi Virta, Georg Malmstén, Tapio Rautavaara, Henry Theel, Erkki Junkkarinen, Metro-tytöt ja Iris Kangasniemi. Helena Eevan sanoitusten teemana oli useimmiten surullinen menetetty rakkaus, joka saavutti syvällisyydessään ja runollisuudessaan vastakaikua sotien jälkeisessä Suomessa.[5] Helena Eevan sanoittamia kappaleita on levytetty kaikkiaan runsaat 150, joista lähes kolmasosa, 50, Toivo Kärjen sävelmiin.[3]

Helena Eeva oli eläessään erittäin tuottelias ja kirjoitti jatkuvasti. Hän alkoi kuitenkin uupua henkisesti ja kuoli vuonna 1960 ollessaan vain 36-vuotias.[13] Hänet haudattiin Kauhajoelle.[14] Hänen sanoituksensa ”Jos helmiä kyyneleet ois” sai suurta menestystä Toivo Kärjen sävellyksenä, jonka Paula Koivuniemi levytti vuonna 1968 [15].

Näytelmät ja albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvulla Helena Eeva nousi näkösälle monessa yhteydessä. Hänen elämästään tehtiin lyhyessä ajassa kolmekin musiikkinäytelmää:

Vuonna 2010 hyvinkääläinen Terho Arrenius sai idean kirjoittaa näytelmä Riepumatto. Jokelan Kansalaisopisto työsti sen esityskuntoon, ohjaajana Riitta Wulff-Mäkelä. Ensi-ilta oli 6. lokakuuta.2012. Helena Eevaa esitti Marjo Grönroos ja Toivo Kärkeä Tatu Tiihonen. Näytelmää esitettiin Jokelan lisäksi monella paikkakunnalla. [16] [17] [18]

Ilpo Tuomarila kirjoitti näytelmän Jos helmiä kyyneleet ois, jonka ensi-ilta oli Mikkelin teatterissa 20. syyskuuta 2014. Ohjaajana oli Katriina Honkanen, Helena Eevaa esitti Tuuli Anikari ja Toivo Kärkeä Janne Kyyhkynen. [13]

Terho Arrenius kirjoitti Kauhajoella toimivalle Teatteri Kajolle näytelmän Soidessa tangon ja loisteessa kuun. Sitä esitettiin kesällä 2015 Kesäteatteri Sotkanpesässä ja seuraavinakin kesinä. Ohjaajana toimi Timo Kankainen, Helena Eevaa esitti Heli Lahti, Toivo Kärkeä Pauli Koivula. [19] [20] [21]

Riepumatto-näytelmän innoittamana turkulainen muusikko ja levytuottaja Ari Hakulinen koosti Helena Eevan sanoittamista kappaleista cd-albumin Sanat: Helena Eeva . Hakulisen Artie Music julkaisi sen vuonna 2012, se sisälsi 27 kappaletta vuosilta 1942-1959.[22] Projekti jatkui vuonna 2014 albumilla Sanat: Helena Eeva Vol.2, jolla oli 25 kappaletta, mukana kaksi ennenesittämätöntä, jotka sovitti Antti Hyvärinen ja lauloi Kai Hyttinen. [23]Ja vielä vuonna 2017 ilmestyi albumi Sanat: Helena Eeva Vol.3, jolla oli 24 kappaletta, mukana kolme ennenesittämätöntä, jotka sovitti Antti Hyvärinen ja lauloi Erkki Liikanen. [24]

Tuotantoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ei toista kertaa
  • Eron hetki on kaunis
  • Geisha teehuoneen tyttö
  • Harmaat silmät
  • Helsinkiin, Helsinkiin
  • Hetken hurmanko vuoksi
  • Hetken lapsi
  • Hulivilihattu
  • Hyi sinua Mikko
  • Joko uuvuit sä uneen
  • Jos helmiä kyyneleet ois
  • Jouluyönä
  • Kaikkien meidän Kalle
  • Kaipuun kukka
  • Ken kuullut on laulua enkelien
  • Koditon rakkaus
  • Kohti kaukaista rantaa
  • Kulkuriveljeni Jan
  • Kun rakkaus on kuollut
  • Kyyneleitä
  • Lasten liikennelaulu
  • Laulajan jenkka
  • Laulajan ystävä
  • Laulu Annikille
  • Lentäjän valssi
  • Luonasi
  • Meren äärellä kuutamossa
  • Muistoksi
  • Näin lapsuusjouluina laulettiin
  • Olet kuin kukka
  • Onnen hinta
  • Orvon kyynel
  • Pelimannin penkillä
  • Pieni kukkaistyttö
  • Pyydän anteeksi
  • Raiteilta poissa
  • Rengasmatkalla (kupletti)
  • Riepumatto
  • Ruusut, jotka sinulta sain
  • Silloin
  • Sinä luuletko ystävä
  • Soidessa tangon ja loisteessa kuun
  • Sunnuntaina sataa aina
  • Suopursu
  • Sydämelliset onnittelut
  • Sydämeni sävel
  • Tavallinen tarina
  • Tule luokseni juuri nyt
  • Tuo toinen
  • Varjorinteen kukka
  • Vielä muistatko
  • Vuoden vaihtuessa
  • Yksi ainoa ilta
  • Äiti pien
  • Älä tyttöni itke

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Vilenius, Esa: Lavakansojen tuntojen tuntematon tulkki Etelä-Saimaa. 17.6.2004. Viitattu 14.7.2010.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ a b Ahtiainen, Pentti: Helena Eeva Metsäpirtti.net. 25.11.2002. Viitattu 14.7.2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 116. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-3.
  4. ↑ Väänänen, Kalle: Korsusta korsuun Kannaksella, s. 135–136. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1941.
  5. ↑ a b c d Gronow, Pekka – Lindfors, Jukka – Nyman, Jake: Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 141. Helsinki: Tammi, 2004.
  6. ↑ Kuoppa, Anja: Helena Eeva – Metsäpirtin huikea runotyttö Metsäpirtti.net. 30.10.2002. Viitattu 14.7.2010. (englanniksi)
  7. ↑ Kärki 2015, s. 124
  8. ↑ Kärki 2015, s. 196,204,247
  9. ↑ Kärki 2015, s. 255
  10. ↑ Kärki 2015, s. 351
  11. ↑ Helena Eevan sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
  12. ↑ Kärki 2015, s. 196
  13. ↑ a b Bonnor, Maria: Iskelmäsanoittaja sai aviottoman lapsen, poltti ketjussa ja käytti pitkiä housuja – Helena Eeva herätti pahennusta 50-luvulla. Yle Uutiset 19.9.2014.
  14. ↑ Kärki 2015, s. 486.
  15. ↑ Kärki 2015, s. 624
  16. ↑ Saarikko, Elise: Runon kuuleminen johti näytelmän kirjoittamiseen. Aamuposti, 28.9.2012. Hyvinkää: Keskisuomalainen Oyj.
  17. ↑ Kärki 2015, s.954
  18. ↑ Ala-Nikkola, Maija: Musiikkinäytelmä Metsäpirtin runotytöstä. Karjala, 11.10.2012. Karjalan Liitto ry.
  19. ↑ Laitio-Ramone, Jari-Pekka: Helena Eevasta tehtiin uusi musikaali. Karjala, 23.7.2015. Karjalan Liitto ry.
  20. ↑ Pitkäkoski, Reetta: Helena Eevan koskettava tarina haastaa näyttelijät. Kauhajoki-lehti, 3.6.2015. Kauhajoen Kunnallislehti Oy.
  21. ↑ Lahdenmäki, Tuula: Askeleita laulunsanoittajan elämästä. Ilkka, 30.6.2015. Seinäjoki: I-Mediat Oy.
  22. ↑ Kumpulampi, Kari: Helena Eevan lauluteksteistä tuli monista viihteen ikivihreitä. Viikko Pohjois-Karjala, 13.12.2012. Joensuu: Sanomalehti Uusi Pohjois-Karjala Oy.
  23. ↑ Laitio-Ramone, Jari-Pekka: Helena Eevan sanoittamista lauluista tehty kaksi kokoelmaa. Kauhajoki-lehti, 22.7.2015. Kauhajoen Kunnallislehti Oy.
  24. ↑ Laitio-Ramone, Jari-Pekka: Helena Eevan sanoitukset jatkavat elämäänsä. Karjala, 1.6.2017. Karjalan Liitto ry.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helena_Eeva&oldid=22867269”